Tältä näyttää, kun latua vedetään suositulle reitille Ylöjärvellä – ammattilaiset kertovat, kuinka vaativia hiihtoon hurahtaneet ovat

Aamulehti

Pirkanmaalaiset ovat vaativaa latukansaa. Tämän tietää myös 15 vuotta latukonetta ajanut Ylöjärven kaupungin liikuntapaikkojen hoitaja Matti Heino, joka on hypännyt torstaiaamuna latukoneen rattiin aamuvarhaisella Ylöjärven Soppeenmäessä.

Jo aamuseitsemältä osa Ylöjärven suosituimmasta Lamminpään latureitistä on jo ajettu. Samalla, kun Heino ottaa Aamulehden toimittajan ja valokuvaajan mukaan reitille latukoneen kyytiin Lamminpään majalta, hän kertoo, että usein liikkeelle lähdetään aamuyöllä tai varhaisen aamun aikana, sillä innokkaimmat hiihtäjät lähtevät matkaan viimeistään aamukahdeksalta.

”Pyrimme saamaan ladut mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valmiiksi, koska esimerkiksi mäkisellä alueella voi olla vaarallistakin, kun latukone ja hiihtäjät liikkuvat samanaikaisesti”, Heino kertoo samalla, kun hän latukonetta ajaessaan kurkkaa taakseen ja tarkistaa latukoneen jyrsimää hiihtoladun pintaa.

Video: Ylöjärven suosituin hiihtoreitti sijaitsee Lamminpään ulkoilumajan ympäristössä. Paikka on niin suosittu hiihtäjien keskuudessa, että latujen tekeminen alkaa aamuvarhaisella.

Vaikka pakkanen puree, torstaiaamu ei tee poikkeusta hiihtoon hullaantuneiden aikatauluun. Ensimmäinen hiihtäjä nousee Lamminpään majan portaita ylös varttia yli kahdeksan. Puoli tuntia myöhemmin pysäköintialueella on jo useampia autoja ja lisää tulee.

Ylöjärven kaupungin työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpää kertoo, että monelle hiihtäjälle on tärkeää päästä vasta-ajetulle ladulle siitäkin huolimatta, ettei se välttämättä ole paras alusta. Tanhuanpää kertoo kuitenkin ymmärtävänsä hyvin, miksi monet kärkkyvät hiihtämään pääsyä latukoneen perässä.

”Se on varmaan jokin psykologinen juttu. Siinä saattaa tulla ihmiselle tunne, että latu on ajettu minua varten. Sen oikein näkee, kuinka täpinöissään ihmiset lähtevät kohottamaan kuntoaan”, Tanhuanpää sanoo.

Ylöjärven kaupungin puistotyöntekijä Matti Heino ja työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpää tietävät, että latu on hyvä saada käyttökuntoon heti aamusta, sillä hiihtäjät ovat arkisin liikkeellä jo aamukahdeksalta. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Ylöjärven suosituin latureitti kulkee Lamminpään urheilumajalta Soppeenmäen puusillalle. Lamminpäässä latukonetta ajava Matti Heino arvioi, että reitin suosio perustuu siihen, että maasto on hyvinkin tasaista. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Tarkkaa työtä

Ylöjärvellä latuja ajetaan kahdella latukoneella, mutta myös mönkijöillä. Kurussa ja Viljakkalassa apuna ovat myös urakoitsijat. Tanhuanpää sanoo, että ilman kahta latukonetta ja muuta kalustoa hiihtäjien tarpeisiin ei pystyttäisi enää vastaamaan, sillä parhaimpina päivinä esimerkiksi Räikän tykkilumilatu ajetaan kolmeen kertaan.

Kalustoa pitää olla siksikin, että samaan aikaan kun hiihdon suosio kasvaa ja harrastajia tulee lisää, myös vaatimukset kasvavat. Harva kuitenkaan tietää, millaista ammattitaitoa ja kuinka paljon aikaa hiihtoladun tekeminen vaatii.

Tanhuanpää sanoo, että kovalla pakkasella latukone kulkee korkeintaan viisi kilometriä tunnissa, nopeimmillaankin noin kymmenen. Konetta ei myöskään voi ajaa kuka tahansa, sillä ladun jyrsiminen ja urien tekeminen juuri oikeanlaiseksi vaihtelevassa maastossa ja sääolosuhteissa vaatii osaamista.

Kokenut latukoneenkuljettaja Matti Heino ajaa latukonetta tottuneesti. Hän kertoo, että vaikka työtä on tehnyt vuosia, se vaatii edelleen paljon tarkkuutta. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Ylöjärven kaupungilla on kaksi latukonetta. Toinen latukoneista hankittiin viime vuonna ja toinenkin on vain joitakin vuosia vanha. Molemmissa ladun tekemisen apuna on iso näyttö, josta voi seurata esimerkiksi sitä, mitkä latukoneen työkalut ovat milloinkin käytössä. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Hurjat hiihtäjämäärät

Priimaa baanaa tehdään päivittäin myös muissa kunnissa. Tampereen kaupungin liikuntapäällikkö Mikko Heinonen kertoo, että kaupungille on kunnia-asia pitää ladut kunnossa, sillä vilkkaimpina päivinä pelkästään Kauppi-Niihamassa hiihtäjiä on ollut noin 3 300.

”Se on todella kova hiihtäjämäärä. Vielä pari talvea sitten samalla reitillä hiihtäjämäärä oli korkeimmillaan 2 500, joka on tosi hyvä luku sekin.”

Tampereella latuja ajetaan seitsemänä päivänä viikossa yhteensä useita satoja tunteja. Ajettavia latukilometrejä on noin 150 ja lisää on tulossa.

Heinonen paljastaa, että vuosia toivottu Vuoreksen Isokuusen alueen hiihtolatu pyritään saamaan auki ensi talveksi. Mittaa lenkin kiertävällä ladulla on 3,5 kilometriä. Reitti yhdistyy Suolijärven latuun.

”Latua on toivottu siitä lähtien, kun asuntomessualue valmistui ja nyt toivottavasti saamme sen vihdoin käyttöön.”

Vaikka ladulla olisi edellisen päivän jäljiltä paljonkin roskia, latukone jyrsii ne lähes kokonaan piiloon. Latukonetta Ylöjärvellä ajava Matti Heino sanoo, että ladun pinta jyrsitään noin kahden senttimetrin syvyydeltä. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Pitkää päivää

Latujen ajaminen pitää kiireisenä myös Nokialla. Liikuntapaikkapäällikkö Mika Lehtinen kertoo, että noin 70 kilometrin latuverkostoa ajetaan niin paljon kuin ehditään, usein myös ylitöinä sekä haastaviin aikoihin aamuyöllä.

”Usein latuja ajetaan niin vimmatusti, että tauot pidetään Koukun majalla kahvia keitellen tai latukoneessa eväitä syöden.”

Lehtinen sanoo, että työn haastavuus ei kuitenkaan ole osalla tiedossa ja tämä näkyy ikävänä palautteena esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Hoitamattomat ladut menevät monella myös tunteisiin hieman liikaakin. Lehtinen sanoo, että tästä yksi esimerkki on viime viikon lopun sankka lumipyry, joka hautasi ladut alleen.

”Sääennuste näytti kolmea senttiä lunta ja sitä tulikin kolmetoista. Tällöin tuli palautetta paitsi soitoin myös viestein. Tällöin latujen kunto meni tunteisiin, eikä ymmärrystä tuntunut riittävän sille, että myös osa meidän henkilökunnastamme vietti hiihtolomaa”.

Ylöjärven kaupungin työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpää sanoo, että vaikka vaatimukset ovat kasvaneet, hiihtäjien keskinäinen elo laduilla on rauhoittunut menneistä vuosista. Tanhuanpää sanoo, että esimerkiksi laturaivo on lähes kokonaan kadonnut. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Pirkkalassa sinnitellään ilman latukonetta

Pirkkalassa latuja ajetaan verrokkikuntia vaatimattomammalla laitteistolla. Liikuntapaikkamestari Kari Koskinen huokaa ja kertoo, että latuja ajetaan moottorikelkalla ja telamönkijällä. Välillä urakoitsija ajaa latuja traktorivetoisella latujyrsimellä.

Ladut saadaan ajettua, mutta aikaa menee. Koskinen sanoo, että latukoneella valmista tulisi yhdellä ajolla, moottorikelkalla kierroksia tarvitaan kolme.

Koskinen kertoo, että hän on itsekin ajanut kunnan latuja siten, että 30 kilometrin ladun ajaminen on vaatinut 90 kilometriä ajoa.

”Se on aika rankkaa hommaa ajaa koko päivä 450 kiloista moottorikelkkaa ja vetää perässä 300 kilon laturullaa. Aikamoista köröttelyä, josta on huviajelu kaukana samalla, kun hartiat ja niska ovat koetuksella.”

Koskinen ei osaa sanoa, mistä johtuu, että Pirkkala on ainoa Tampereen ympäryskunta, josta ei omaa latukonetta löydy, vaikka esimerkiksi Ylöjärvellä omia koneita on kaksi.

Hiihtäjämäärästä puuttuva latukone tuskin on kiinni. Koskinen sanoo, että hiihtäjiä on vuosi vuodelta enemmän ja myös latujen kunnossapidolta vaaditaan enemmän.

”Jos ei ole priimaa, kiukkuinen soitto on perillä heti aamukahdeksalta ja samalla tiedetään kertoa, että naapurikunnassa ladut on jo ajettu, vaikka ei olisikaan.”