Aamulehti
Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) on syntynyt kiistaa ylipitkien leikkausten korvauksista. Kyse on leikkauksista, jotka venyvät suunnittelematta yli hoitajien normaalin työajan esimerkiksi operaation aikana ilmenneiden komplikaatioiden vuoksi. Asia on noussut esille etenkin Taysin Hatanpään sairaalassa, jossa tehdään pääsääntöisesti ei-päivystyksellisiä päiväkirurgisia toimenpiteitä.
”Jos ja kun leikkaus venyy suunnittelematta yli työajan, ollaan eettisesti hyvin raskaassa tilanteessa. Työnantaja ei voi pakottaa työntekijöitä jäämään ylitöihin, mutta voiko potilasta jättää saliin nukutettuna vatsa auki”, anestesia- ja instrumenttihoitaja Sanna Viherlehto kysyy.
Viherlehdon mukaan ylipitkiä leikkauksia sattuu viikoittain ja joskus jopa useana päivänä viikon aikana. Esimerkiksi maanantaina 20. helmikuuta Hatanpään sairaalassa peräti neljän leikkaussalin henkilökunta eli 12 hoitajaa joutui olemaan töissä yli työajan. ”Tämä ei ole mikään harvinainen tilanne, vaikka pyrimme aina saamaan leikkaukset tehtyä työajan sisällä. Isoissa leikkauksissa voi kuitenkin sattua jotain odottamatonta, jolloin leikkaus venyy.”
Sote-alan työehtosopimuksen (tes) mukaan ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettua tuntipalkkaa. Ylityöt ovat kuitenkin työntekijälle vapaaehtoisia. Asia on aiemmin ratkaistu paikallisella sopimuksella, jonka perusteella ylipitkästä leikkauksesta on maksettu hoitajille erilliskorvaus. Korvaus on vastannut 2,5–3,2-kertaista tuntipalkkaa riippuen siitä, onko kyse arki- vai pyhätyöstä. ”Tämä on riittänyt henkilökunnalle, eikä hoitajien saaminen ylipitkiin leikkauksiin ole ollut ongelma.”
Erilliskorvaus poistui
Erilliskorvaus kuitenkin poistui, kun sote-palveluiden järjestäminen vuoden 2023 alussa siirtyi Pirhalle ja kaikki paikalliset sopimukset raukesivat. Taysin hoitotyöntekijöitä edustava Tehyn pääluottamushenkilö Kimmo Mäkelä kertoo, että työnantajan kanssa on nyt tehty paikallinen sopimus vain suunnitelluista ylipitkistä leikkauksista. Jos ne venyvät yli työajan, hoitajille maksetaan 3,2-kertainen tuntipalkka. Sen sijaan yllättäen venyvistä leikkauksista ei enää makseta kuin tessin mukainen normaali ylityökorvaus. ”Olemme tuoneet esille, että myös yllättäen venyviin leikkauksiin pitäisi saada sama käytäntö. Työnantaja kokee, että tälle ei ole tarvetta.”
Mäkelän mukaan työnantajan yksi perustelu oli se, että sekä Taysin Keskussairaalassa että Hatanpäällä on käytössä päivystävä tiimi, joka tulee jatkamaan yllättäen venynyttä operaatiota. ”Jos tämä päivystävä tiimi on jo kiinni toisessa leikkauksessa, ei ole enää henkilökuntaa, joka tulisi jatkamaan työvuoroa. Potilasturvallisuus perustuu oletukseen, että henkilöstö ei poistu paikalta kesken leikkauksen. Jos henkilökunta joustaa, kyllä siitä joustosta pitäisi myös maksaa.”
Mäkelän mukaan työntekijällä on oikeus lähteä töistä, kun työvuorolistaan merkitty työvuoro on päättynyt. ”Asiasta on olemassa työtuomioistuimen päätös muutaman vuoden takaa koskien Oulun yliopistollista sairaalaa. Jo alkanutta työvuoroa työnantaja ei voi yksipuolisella ilmoituksella pidentää.”
Mäkelän mukaan Pirha toimii lyhytnäköisesti, kun se heikentää hoitajien työolosuhteita. Kunta-alan eläkevakuuttajan Kevan mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 16 000 sairaanhoitajan vajaus. ”Siitä iso osa osuu tänne Pirkanmaalle, joka on suuri ja kasvava alue. Tällaiset työnantajan ratkaisut eivät houkuta työntekijöitä pysymään tai hakeutumaan tänne.”
Sanna Viherlehdon mukaan Hatanpäällä on jo sattunut tilanteita, joissa ylipitkästä leikkauksesta on puuttunut henkilökuntaa hoitajien lähdettyä salista.
Kriteerit muuttuivat
Pirhan HR-palvelupäällikkö Teija Liimatainen vahvistaa, että korvauskäytännöt muuttuivat vuodenvaihteessa. ”Työnantaja neuvotteli sopimukset yhteistyössä työntekijäjärjestöjen kanssa. Paikalliset sopimukset neuvoteltiin koko hyvinvointialueelle ja kriteerit vähän muuttuivat siitä, mitä luovuttajaorganisaatioilla mahdollisesti oli ollut, koska jouduimme katsomaan asiaa koko hyvinvointialueen näkökulmasta.”
Liimataisen mukaan Pirhassa on monta muutakin yksikköä, esimerkiksi poliklinikoita ja akuuttivastaanottoja, joissa erilliskorvauksiin olisi samoilla perusteilla aihetta. Nämä tilanteet eivät kuitenkaan ole paikallisen sopimuksen piirissä. ”Aina, kun hoidetaan ihmisiä, voi tulla jotain yllättävää eikä työtä pysty lopettamaan työajan päättyessä, vaan tilanne hoidetaan turvallisesti loppuun.”
Liimatainen korostaa, että leikkaussalihoitajat saavat tessin mukaisen normaalin ylityökorvauksen. ”Hatanpään leikkausyksikössä ei ole niin paljon päivystystoimintaa eikä suunniteltuja ylipitkiä leikkauksia, joten siellä on vähemmän leikkauksia, jotka kuuluvat nykyisten paikallisten sopimusten piiriin. Aikaisemmin he saivat erilliskorvauksen, jos leikkaus jostain syystä venyi yli työajan. On ymmärrettävää, että muutokset korvauksiin aiheuttavat tyytymättömyyttä.”
Liimatainen vahvistaa tilanteen, jossa Hatanpäällä oli ollut neljässä leikkaussalissa ylipitkäksi venynyt leikkaus. ”Nämä ovat satunnaisia poikkeustilanteita ja huonolla tuurilla niitä voi olla useampi. Työajan yli menevien leikkausten määrää seurataan, ja tarvittaessa siihen mietitään ratkaisuja. Lähtökohta on, että työ tehdään työajalla. Jos leikkaukset menevät usein yliajalle, työvuorot tulee suunnitella toisin tai järjestää niin, että työajat ja potilaiden tarpeet kohtaavat.”
Leikkauksia perutaan
Instrumenttihoitaja Katja Mäkinen kokee tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. ”Pyrimme siihen, että työ tulee tehtyä työajalla. Leikkauksissa voi kuitenkin aina tulla vastaan yllätyksiä, joille emme mahda mitään. Meillä on korkea etiikka, emmekä voi jättää potilasta saliin. Jonkun on suostuttava tekemään ylityötä, ja pahimmassa tapauksessa esimiehet määräävät meidät töihin. Toiminta perustuu siihen, että aina joku suostuu joustamaan.”
Hatanpään leikkaussalihoitajat kuitenkin kieltäytyvät enää joustamasta. Leikkaukset perutaan, jos ei ole takuuta, että ne ehtii tehdä työajalla. Leikkauksia koordinoiva instrumenttihoitaja Milena Pentti kuvaa tilannetta vaikeaksi. ”Työntekijät eivät suostu enää jäämään ylitöihin, koska siitä ei saa erilliskorvausta. Useimmiten 15–30 minuuttia riittäisi. Rahalla siitä aiemmin selvittiin, eikä kyse edes ole isoista rahoista.”
Pentillä on lista hoitajista, jotka ovat valmiita ylitöihin, eikä se ole enää viime viikkoina täyttynyt. ”Kaikki ovat kieltäytyneet ylitöistä, mikä vaikeuttaa päivittäistä työtämme. Tilanne on todella ikävä, sillä leikkauksia on nyt jouduttu perumaan viikoittain. Leikkausjonot kasvavat koko ajan, ja hoitotakuut paukkuvat. Syöpäleikkaukset ja aiemmin siirretyt leikkaukset pyritään priorisoimaan, mutta muita kiireellisiäkin leikkauksia on jouduttu perumaan.”
Jos leikkaus kaikesta huolimatta venyy yli työajan, osa hoitajista on valmiita koviinkin toimiin. Sanna Viherlehdon mukaan on jo sattunut tilanteita, joissa ylipitkästä leikkauksesta on puuttunut henkilökuntaa hoitajien lähdettyä salista. ”Potilas selviää kyllä hengissä, vaikka paikalla olisi pelkkä kirurgi ja anestesialääkäri. Itse en kyllä haluaisi olla silloin potilaana. Tämä voi kuulostaa rajulta, mutta toiminta ei voi perustua siihen, että me joustamme. Olemme oman alamme korkeakoulutettuja, kovia ammattilaisia, eikä meidän työtämme voi tehdä kuka tahansa. Potilas tässä lopulta kärsii, emmekä me halua sitä, mutta jossakin raja menee.”
