Talous on Pohjois-Pirkanmaan kuntien suurin murhe, vaikka sote-kulut lähtivät – pelastusta toivotaan tuulivoimasta

Aamulehti, Virrat

Virtain Rantatien lumista maisemaa hallitsee kaksi väriläiskää: paanukattoinen punainen ristikirkko vuodelta 1774 ja sitä vastapäätä seisova moderni keltainen hirsikoulu.

Virtain uusi yhtenäiskoulu valmistui 2021. Noin 20 miljoonaa euroa kalusteineen maksanut koulu on Virtain historian isoin investointi ja rohkea sijoitus tulevaisuuteen. ”Me haluamme, että perheet pysyvät täällä ja saamme uusiakin asukkaita”, kaupunginjohtaja Henna Viitanen sanoo.

Vuonna 1774 valmistunut Virtain kirkko on pohjalainen paanukattoinen ristikirkko. Punamullalla maalatun puukirkon ja siihen käytävällä yhdistetyn tapulin rakensi tunnettu kirkonrakentaja Antti Hakola. Alueen väestö oli tuolloin kovassa kasvussa. Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehti

Virtain uusi yhtenäiskoulu valmistui vuonna 2021. Koulun rakentamiseen käytettiin lähes 12 kilometriä kuusipuista lamellihirttä. Tällä hetkellä esikoululaisia ja 1.–9. luokkien oppilaita on noin 470. Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehti

Hirsikoulu on mitoitettu yhteensä 500:lle perusopetuksen oppilaalle ja 50 eskarilaiselle. Tällä hetkellä oppilaita on noin 470. Lukio ja Tredu toimivat näköetäisyydellä Rantatien toisella puolella yhteisellä kampuksella. ”Tredu on ilmoittanut, että toiminta loppuu nykyisessä kiinteistössä viimeistään 2025, mutta ammatillinen koulutus jatkuu Virroilla, mikä on vetovoiman ja osaavan työvoiman saannin kannalta ensisijaisen tärkeää.”

Vuonna 2020 Virrat lanseerasi elinvoimapaketin, joka sisältää 4 000 euron vauvarahan, ilmaisen opiskelija-asumisen, stipendin korkeakouluopiskelijoille sekä vuokrahuojennuksen uusille työntekijöille. Vuoden 2023 alusta mukaan tuli myös maksuton varhaiskasvatus.

Toiveita hallitukselle

Torstaina puolilta päivin kaupungin pääkadulla Virtaintiellä muutama eläkeläinen kulkee asioillaan, yhtään lapsiperhettä ei näy. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammikuussa 2023 Virroilla asui 924 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, mikä on 14 prosenttia kunnan kaikkiaan 6 396 asukkaasta. Virtolaisista 38 prosenttia on yli 65-vuotiaita, mikä näkyy korkeina sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksina. Vuonna 2022 Virtain sote-kulut olivat yhteensä 31,6 miljoonaa euroa, eli 4 940 euroa henkeä kohden.

Virtain keskustan läpi kulkeva pääkatu Virtaintie on arkena puolilta päivin hiljainen. Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehti

Voisi kuvitella, että Virroilla huokaistiin helpotuksesta, kun sote-uudistus vuoden 2023 alussa toteutui ja jatkuvasti paisuvat soten kustannukset siirtyivät hyvinvointialueen murheeksi. Samalla kuitenkin lähti myös iso siivu verotuloja ja valtionosuuksia. Virtain tuloveroprosentti on nyt 8,61, kun vielä vuosi sitten se oli 21,25. Valtionosuudet putosivat 7,4 miljoonaan, kun vuonna 2022 luku oli 27,8 miljoonaa euroa. ”Kunnan lakisääteiset palvelut pitää turvata ja niiden riittävä rahoitus varmistaa. Se on tulevan hallituksen keskeinen tehtävä näin kunnan näkökulmasta. Emme tiedä, mitkä esimerkiksi valtionosuudet vuodelle 2024 ovat”, Viitanen sanoo.

Ruoveteläinen Eetu Lahtinen odotteli autossa Virtain terveyskeskuksen pihalla. Autossa olivat mukana myös koirat Winski, Ponu ja Tara. Lahtinen oli tarjonnut kaverilleen kyydin Virroille, koska Ruovedeltä ei saa kaikkia palveluita. Ruoveden ja Virtain sote-palvelut tuottaa Keiturin sote, joka on nyt osa Pirkanmaan hyvinvointialuetta. Lahtinen toivoo bensan hintaan alennusta ja parannusta teiden kuntoon. ”Ehdokasta mietin vielä, mutta puolue on perussuomalaiset.” Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehti

Tukea joukkoliikenteelle

Tällä hetkellä Virtain talous on hyvällä pohjalla. Vuoden 2023 talousarvio on 374 122 euroa ylijäämäinen. Soten sijaan toiminnan painopiste on nyt siirtynyt varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, kaavoitukseen, infraan ja elinvoimaan. ”Kuntien uusi, muuttuva rooli ja tehtävät tulevaisuudessa mietityttävät. Kahden vuoden kuluttua kunnille on siirtymässä myös vastuu työllisyyspalveluista. Yhteistyötä tarvitaan monella saralla ja ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu entisestään.”

Energia- ja ilmastokysymykset ovat pinnalla kunnissa. Virroilla on hyväksytty kolme kaavoitusaloitetta tuulivoimaan liittyen. Tuulipuistoja suunnitellaan Vermassaloon, Myyränkankaalle ja Tuuramäelle. ”Tämä on meille uutta, ja askel kerrallaan mennään kaavoitusprosessia eteenpäin. Aika näyttää, missä laajuudessa hankkeet toteutuvat.”

Tieverkoston ylläpidon ja parantamisen lisäksi Virroilla kaivataan valtion tukea joukkoliikenteelle. ”Kulkuyhteydet esimerkiksi juna-asemille Parkanoon, Orivedelle ja Haapamäelle pitäisi mahdollistaa, jotta raideliikennettä pystytään hyödyntämään. Joukkoliikenteen tarve korostuu maaseutumaisissa kaupungeissa, joissa vanhusväestöä on paljon. Tukea tarvitaan, jos halutaan turvata riittävä palvelutaso.”

Viitanen huomauttaa, että nykyään myös nuoret haluavat käyttää joukkoliikennettä, eikä oma auto ole enää itsestäänselvyys.

Kolmostie kuntoon

Kuntien taloudesta kannetaan huolta myös Parkanossa. ”Yleinen toive varmasti on, että kuntien rahoitus jatkossakin olisi riittävä. Varsinkin, kun hyvinvoinnin edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy edelleen jäi suurelta osin kuntiin”, sanoo Parkanon vt. kaupunginjohtaja Aki Viitasaari.

Viitasaari toivoo normien purkamista ja sääntelyn vähentämistä niin, että kunnilla olisi nykyistä vapaammat kädet toteuttaa paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja.

Parkanon näkökulmasta tärkeää on, että vilkasliikenteisen kolmostien kehittämistä jatketaan. ”Hämeenkyrön ohitustie on jo valmistunut, mutta suunnitelmissa on, että muitakin pahoja paikkoja oikaistaisiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kolmostie on Tampereen suuntaan paikoitellen ihan kinttupolku, vaikka siinä kulkee valtava rekkaliikenne.”

Tärkeä tavoite on myös pääradan raideliikenteen kehittäminen. ”Nopea yhteys Tampereen ja Helsingin välillä olisi tarpeen, siksi Parkano on mukana myös Suomirata oy:ssä.” VR:n suuntaan lähtee toive, että Parkanon aseman kehittämissuunnitelmia ryhdyttäisiin toteuttamaan. ”Parkano on seutukeskus Tampereen ja Seinäjoen välillä. Asema palvelee kolmea maakuntaa.”

Turvetuotanto on ollut Parkanossa tärkeä elinkeino. ”Jo energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden takia sitä tulisi edelleen pitää yllä. Tuulivoimapuistoja on vireillä kolme, myös aurinkovoiman mahdollisuuksia kartoitetaan. Lähtökohtaisesti niihin on suhtauduttu positiivisesti.”

Tuulivoimasta verotuloa

Naapurikuntaan Kihniöön on tulossa 36 tuulivoimalaa ja neljä eri tuulipuistoa. Myyränkankaan, Lylyharjun, Mäntyperän ja Närhinnevan tuulivoimahankkeet ovat nyt kaavoituksessa. Tuulivoimasta odotetaan kunnan kiinteistöveroihin lisäystä noin yhtä miljoonaa euroa vuodessa. ”Kihniön saamat valtionosuudet ovat nyt 1,3 miljoonaa, joten kiinteistöverotulo merkitsee kunnalle noin 70 prosentin tulonlisäystä”, kunnanjohtaja Petri Liukku laskee.

Tämä tapahtuu kuitenkin vasta noin viiden vuoden kuluttua. ”Odotamme Fingridin toimenpiteitä siirtolinjan rakentamiseksi. Sen arvioitu toteutuminen menee vuoteen 2027, eikä tuulivoimaloita sitä ennen saada tuotantoon.”

Myös Liukku kaipaa tulevalta hallitukselta huomiota kuntatalouteen. ”Kunnille ei voida säätää lisää tehtäviä, ellei niihin tule täysiä kustannusperusteisia valtionosuuksia.”

Sekä Parkano että Kihniö saavat turvetuotannosta luopumiseen tukea. ”Parasta rakennemuutoksen hoitoa olisi, että oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta (JTF) voitaisiin käyttää vapaammin alueen investointihankkeisiin.”

Virtain lisäksi myös Kihniössä siirryttiin maksuttomaan varhaiskasvatukseen vuoden 2023 alusta. ”Tämä on se täky, jolla haluamme nyt erottautua. Haluamme tukea paikallisia lapsiperheitä ja houkutella kuntaan lisää lapsiperheitä.”

Pohjois-Pirkanmaalle on vireillä useita tuulivoimahankkeita. Kuva Humppila-Urjalan tuulivoima-alueelta 7.12.2022. Kuva: Sami Kero / HS

Työntekijäpula vaivaa

Ruovedellä puhuttaa työvoimapula. Tarjolla on perinteistä teollisuustyötä, myös terveydenhuollon työntekijöille olisi tarvetta. ”Työntekijöiden siirtymistä pitäisi helpottaa ja löytää uusia keinoja, joilla rohkaistaan muuttamaan työn perässä. Soten työvoimapula on yhtä lailla meidän kuin hyvinvointialueen ongelma, koska kuntalaisia siinä palvellaan. Kesällä Ruovedelle on tulossa Vietnamista hoitajia”, kertoo kunnanjohtaja Toni Leppänen.

Leppäsen mielestä kunnille pitäisi luoda mahdollisuuksia vapaa-ajan asuntojen muuttamiseksi vakituiseen asumiseen, jotta ihmiset voivat tehdä mökkipaikkakunnilla etätöitä. ”Kaksoiskuntalaisuus pitäisi mahdollistaa. Vapaa-ajan asukkaat käyttävät meidän palveluitamme ja pystyisimme palvelemaan kaikkia kuntalaisia paremmin, kun saisimme vähän tuloakin.”

Ruoveden kunta tukee lapsiperheitä osittain maksuttomalla varhaiskasvatuksella. 1–5-vuotias lapsi saa maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa esikoulun alkuun asti. Koulutuskuntayhtymä Saskyn ylläpitämässä erikoislukiossa on ratsastuslinja ja eläinlääketieteen linja. ”Elinvoimatekijöinä korostamme myös hyviä harrastusmahdollisuuksia ja hienoa luontoa, kuten Helvetinjärven kansallispuistoa.”

Ruhalan Murskemäkeen on suunniteltu viiden tuulivoimalan tuulipuistoa, mutta hanke on herättänyt vastustusta ympäristövaikutusten vuoksi. Kuntalaisaloitteessa Ruovedelle vaadittiin asetettavaksi tuulivoimalle ja asutukselle vähintään kahden kilometrin välimatka, mutta valtuusto ei lämmennyt esitykselle. ”Asia mietitään kaavatarkastelussa tapauskohtaisesti.”

Joukkoliikenteen yhteyksiin toivotaan Ruovedellä parannusta. ”Puhutaan vihreästä siirtymästä, mutta se ei tahdo näkyä täällä meillä. Isoja ratahankkeita suunnitellaan, mutta ensin pitäisi laittaa syöttöliikenne kuntoon.” Leppäsen mukaan esimerkiksi Helsinkiin on usein helpointa mennä omalla autolla.

Oikaisu 15.3.2023 kello 7.23: Korjattu juttuun, että Ruoveden lukio on Saskyn ylläpitämä, ei Ruoveden kunnan.