Aamulehti
Influenssaepidemia jatkuu Pirkanmaalla, mutta tapausmäärät ovat vähenemään päin, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) infektioylilääkäri Jaana Syrjänen.
A-tyypin influenssa-aalto nousi vuodenvaihteen jälkeen ja on tällä hetkellä laskusuunnassa. Tyypillisesti keväisin leviävästä B-tyypin influenssasta ei ole vielä merkkejä. ”Rokotteellahan saa suojaa sekä a- että b-tyypin influenssaa vastaan”, Syrjänen muistuttaa.
Influenssan oireet ovat samankaltaisia kuin tavallisessa nuhakuumeessa, mutta influenssaan viittaavat etenkin lihaskivut ja korkea kuume. Oireet voivat olla rajumpia ja alkavat nopeammin kuin flunssassa.
Sairaalahoidossa on nyt yksittäisiä aikuispotilaita vaikean influenssan ja samoin liikkeellä olevan rs-viruksen vuoksi. Syrjäsen mukaan potilaat ovat ikääntyneitä eli yli 65-vuotiaita.
Rs-virus aiheuttaa yleensä aikuisilla lievän hengitystieinfektion, mutta pienillä lapsilla ja vanhuksilla virus voi aiheuttaa vakavan alempien hengitysteiden tulehduksen, keuhkokuumeen tai ilmatiehyiden tulehduksen eli bronkioliitin. ”Rs-virus rasittaa erityisesti pieniä lapsia, ja voi aiheuttaa myös iäkkäille hankalaoireisen keuhkokuumetyyppisen taudin”, Syrjänen tiivistää.
Rs-viruksen takia sairaalahoitoon tulee nyt viikoittain useita lapsia, kertoo Taysin apulaisylilääkäri Merja Helminen. Valtaosa potilaista on noin kolmen kuukauden ikäisiä. Rs-epidemia on kuitenkin hiipumaan päin, Helminen rauhoittelee. ”Lievä epidemia on vielä käynnissä, mutta tilanne on selvästi rauhallisempi kuin joulu-tammikuussa.”
Yleensä lapsi päätyy hoitoon hengitys- tai syömisvaikeuksien vuoksi. Alle kolmekuukautisilla lapsilla usein syynä on korkea kuume.
Liikkeellä on nyt myös vatsatautia aiheuttavaa norovirusta. Sairastaminen kestää yleensä muutaman päivän eikä tavallisesti johda sairaalahoitoon.
Enää yksittäisiä koronapotilaita
Infektioylilääkäri Jaana Syrjänen kuvailee koronavirustilannetta sairaalan näkökulmasta rauhalliseksi. Sairaalahoidossa on enää yksittäisiä potilaita. ”Väestöllä on hyvä rokotussuoja, ja lisäksi monet ovat sairastaneet omikronvariantin aiheuttaman taudin kertaalleen, mistä on syntynyt erinomainen immuniteetti sairaalahoitoa vaativaa vaikeaa koronatautia vastaan.”
Myös testimäärät ovat vähentyneet. Virallinen koronatesti tehdään vain, kun lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen katsoo sen tarpeelliseksi, esimerkiksi jos potilaalla on riski koronaviruksen vakavalle tautimuodolle muiden perussairauksien vuoksi. Silloin voidaan arvioida myös koronalääkkeen aloittamisen tarvetta.
”Testi tutkitaan myös silloin, kun tauti on vaikea. Tavallisista flunssaoireista ei perusterveiden tarvitse testiin mennä”, Syrjänen ohjeistaa.
