Aamulehti
Elvyttäminen herättää useimmissa meissä paljon kysymyksiä. Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon vastuulääkäri Nina Rannikko kertoo, että usein pelko siitä, että tekee jotakin väärin, on este maallikkoelvytykselle, jota ilman käytännössä kukaan sydänpysähdyspotilas ei selviä.
”Elvytyksen kohdalla on hyvä muistaa, että ei ole mitään mitä voisi tehdä väärin, ei voi tehdä mitään muuta kuin auttaa”, Rannikko sanoo.
Tämä on viesti, jota yhtenä Kids save lives -hankkeen vapaaehtoisena toimiva Rannikko haluaa jakaa eteenpäin, kun hän kouluttaa opettajia Pirkanmaan alueen kouluissa.
Viime vuonna käynnistyneen hankkeen tarkoituksena on kouluttaa opettajia siten, että he voivat jakaa tietoa ja taitoa omille oppilailleen elvyttämiseen liittyen.
”Tarkoituksena on saada elvyttäminen osaksi opetusohjelmaa ja tehdä siitä kansalaistaito siten, että perusvalmiudet avun antamiselle ovat olemassa jo alaluokilla”, Rannikko kertoo.
Rannikko sanoo, että lapset ovat tärkeä kohderyhmä, kun ajatellaan auttamista.
”He ovat hanakoita ja nopeita oppimaan. Lapsilla on tyypillisesti myös halu auttaa ja he ovat rohkeita. Kun opetamme näitä taitoja jo lapsille, tiukan paikan tullen elvytystaito tulee lapsilla selkäytimestä.”
Elvytystaidoista on myös todellista hyötyä, sillä esimerkiksi Pirkanmaalla sydänpysähdyksen kokeneista potilasta ainoastaan noin 14–15 prosenttia selviytyy. Heistä käytännössä jokainen on saanut maallikkoelvytystä ennen kuin ammattilaiset ovat saapuneet paikalle.
”Ensimmäiset minuutit ovat kriittisiä. Jos elvytystä ei ole aloitettu muutamassa minuutissa sydänpysähdyksen jälkeen, mahdollisuudet selvitä heikkenevät selvästi, ja jo viiden minuutin jälkeen selviämisen mahdollisuus laskee nopeasti”, Rannikko kuvaa tilannetta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ensihoitajana ja ensihoidon kouluttajana työskentelevä Susanna Harsunen (vas.) ja Pirkanmaan hyvinvointialueen esihoidon erikoislääkäri Nina Rannikko toimivat omien töidensä ohessa vapaaehtoisina elvytyskouluttajina Kids save lives -hankkeessa, jonka tarkoituksena on kouluttaa opettajia opettamaan lapsille elvytystaitoja.
Mikä?
Kids save lives
Kansainvälinen hanke, josta vastaa Suomessa Suomen elvytysneuvosto.
Pirkanmaalla vapaaehtoisia kouluttajia toimii noin 20. Heistä jokaisella on kokemusta elvyttämisestä ja elvytetyn potilaan hoitamisesta. Suurin osa työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella ja Sydänsairaalassa.
Tarkoituksena on kouluttaa opettajia, jotka kouluttavat edelleen lapsia kouluissa.
Koulutuksen järjestäminen on ilmaista, mutta mahdolliset välineet oppilaiden opetusta varten koulujen tulee hankkia itse.
Koulutusta omalle koululle on mahdollista saada ottamalla yhteyttä Kids save lives -verkkosivuston kautta.
Lähes 800 uutta elvytystaitoista
Elvytystaito lasten ja nuorten keskuudessa lähtee hankkeen myötä leviämään tämän vuoden aikana. Rannikko kertoo, että koulutusta on järjestetty jo Tampereen Takahuhdin koulun opettajille ja nyt myös Ylöjärven Metsäkylän koulun opetushenkilökunnalle.
Metsäkylän yhtenäiskoulun alaluokilla opettajana ja vararehtorina toimiva Leena Taivalsaari kertoo, että toteutetun koulutuksen jälkeen tavoitteena on, että nyt koulutuksessa olleet opettajat kouluttavat muita opettajia, ja myös kaikki yhtenäiskoulun lähes 800 oppilasta saavat elvytykseen liittyvää opetusta jo kevään aikana.
Ensihoitolääkäri Nina Rannikko pitää opetusta saavaa oppilasmäärää merkittävänä, sillä lapset jakavat tietoa ja osaamista eteenpäin esimerkiksi kotona.
Rannikko vakuuttaa elvytyksen oppimisen olevan mahdollista kaikenikäisille koululaisille. Myös opetusmateriaalit on koottu ikätason mukaisesti.
”Aivan pienempien kohdalla painotamme sitä, että jo se riittää, että huomaa tilanteen ja hälyttää apua. Painelu onnistuu jo noin 12-vuotiailta, sillä tällöin voimaa alkaa olla riittävästi.”
Rannikko näkee myös, että malli, jossa opettajat kouluttavat lapsia ja nuoria, voi olla parempi kuin se, että esimerkiksi ensihoidon työntekijä tulisi kertaluontoisesti koululle kertomaan, kuinka apua tulee antaa.
”Tutkitusti opettajien antama oppi, pedagogiset taidot sekä lasten tunteminen tekevät oppimisesta helpompaa samalla, kun se tuo jatkuvuutta. Kannustammekin elvytystaitojen harjoitteluun esimerkiksi kerran vuodessa.”
Mitä?
Toimi näin, jos havaitset elottoman henkilön
Tarkista tilanne. Mikäli henkilö ei reagoi käsittelyyn tai hän ei hengitä normaalisti, hälytä apua soittamalla hätänumeroon 112.
Kun olet hälyttänyt apua, aloita paineluelvytys. Painelu tapahtuu keskeltä rintakehää, rintalastan alaosasta.
Muista pitää linja-auki hätäkeskukseen kunnes saat luvan sulkea linjan. Käytä kaiutintoimintoa.
Mikäli henkilöllä on runsaasti vaatetta päällä tai esimerkiksi toppatakki, vähennä vaatetta rintakehän kohdalta.
Jos paikalla on useampia auttajia, painelijaa voi vaihtaa minuutin välein. Painelua jatketaan kunnes ensihoito saapuu paikalle jatkamaan hoitoa.
Mikäli lähettyvillä on sydäniskuri, pyydä toista auttajaa hakemaan se, ja käyttäkää sitä laitteen antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli olet yksin paikalla auttamassa, jatka painelua.
Harjoitukset jatkuvat
Metsäkylän koulussa jatkumoa elvytysharjoitteluun on luvassa. Koulu sai loppuvuodesta lahjoituksena kymmenen Mini Anne-nimistä elvytysnukkea.
Koulun vanhempainyhdistyksen hallituksessa toimiva Heidi Korhonen sanoo, että hän sekä hänen puolisonsa yritys Apuna arjessa oy hankki kymmenen elvytysnuken paketin sen jälkeen, kun koululla kiinnostuttiin elvytyskoulutuksen antamisesta oppilaille vuosittain.
Korhonen sanoo, että koska koululla ei loppuvuodesta ollut resurssia hankintaan, he päättivät hankkia ja lahjoittaa koululle laatikollisen elvytysnukkeja, joilla isommankin ryhmän kouluttaminen on mahdollista samanaikaisesti.
Korhonen kertoo toivovansa, että elvytysnuket tuovat oppilaille uusia taitoja ja tietoa siitä, kuinka voi auttaa toista.
”Sehän on todella hieno asia, että nuoret oppivat taidon ja saavat varmuutta soittaa hätänumeroon tai aloittaa elvytys tarvittaessa”, Korhonen sanoo.
