Aamulehti
Pirkanmaan hyvinvointialueen eli Pirhan suunnitelma uudesta ”kuumasta” sairaalasta Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin kampukselle koki takaiskun tammikuussa, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi rakentamisen mahdollistavan poikkeamisluvan. Kuumalla sairaalalla tarkoitetaan sitä sairaalan osaa, jossa sijaitsevat kaikkein tärkeimmät akuutin hoidon yksiköt.
Tarkoitus oli, että nykyisin ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa toimivat Acutan päivystys, teho-osasto, leikkaussalit ja niihin välittömästi liittyvä vuodeosastohoito saisivat kokonaan uudet tilat. Hyvinvointialueen investointisuunnitelman mukaan uusi sairaalarakennus on tarpeen palvelujen turvaamiseksi 2030-luvulla. ”Kyse on välttämättömästä ja kiireellisestä investoinnista. Asiaan pitää löytää ratkaisu tavalla tai toisella. Yksi määräaika on toukokuussa, kun aluevaltuusto tekee päätöksen vuosien 2024–2027 investointiohjelmasta, jota esitetään ministeriöille hyväksyttäväksi”, toteaa Pirhan konsernipalvelujohtaja Juhani Sand.
Noin 85 000 neliömetrin uudisrakennusta on soviteltu sairaalan vanhan päärakennuksen ja Teiskontien väliin. Suunnitellussa 11-kerroksisessa rakennuksessa toiminnot oli tarkoitus ryhmitellä niin, että tietyn erikoisalan vuodeosastot ovat yläkerroksissa ja saman erikoisalan poliklinikat vastaavassa kohdassa alempana. Näin kriittiset yhteydet saataisiin sujuviksi, eikä potilaita tarvitsisi tarpeettomasti kuljetella.
Tältä Taysin kampukselle suunniteltu uusi sairaalarakennus näyttää arkkitehtitoimiston havainnekuvassa. Se sijoittuisi vanhan päärakennuksen ja Teiskontien väliselle alueelle.
Vielä nykyisin osa vuodeosastoista sijaitsee vuonna 1962 valmistuneessa vuodeosastotornissa eli B-talossa. Tilat ovat elinkaarensa päässä ja teknisesti heikossa kunnossa, mikä aiheuttaa laajan toiminnan keskeytymisen riskin. Keväällä 2019 tehdyissä kuntotutkimuksissa rakennuksen yhden osaston ulkoseinään rajoittuvasta pystyhormista löytyi mikrobikasvustoja sekä hormin eristeenä käytetystä mineraalivillasta sädesientä ja sieni-itiöitä. Vauriokohta eristettiin muusta rakennuksesta koteloimalla.
”Osa osastoista on edelleen käytössä, mutta siellä on myös suljettuja alueita. 1960-luvulla tehty rakennus alkaa ainakin sairaalakäyttöä ajatellen olla teknisen käyttöikänsä päässä eikä palvele nykyisiä tarpeita”, Sand sanoo. Jo rakennuksen huonekorkeus on liian matala, jotta sinne saataisiin mahtumaan kaikki nykyaikaisen sairaalan vaatima tekniikka. Näillä näkymin rakennukseen saneerataan tulevaisuudessa toimistotiloja.
Poikkeamislupa
Uuden sairaalan tarve on siis hyvin perusteltu. Tampereen yhdyskuntalautakunta myönsi joulukuussa 2022 poikkeamisluvan noin 700 miljoonan euron hankkeelle. Poikkeamislupa tarvittiin, koska voimassa olevan vuonna 2015 hyväksytyn asemakaavan mukaan sallittu enimmäiskerrosluku on neljä, mikä ylittyisi nyt jopa seitsemällä kerroksella. Asemakaavan mukaista rakennusoikeutta suunniteltu rakentaminen ei kuitenkaan olisi ylittänyt. Pirkanmaan maakuntamuseo valitti luvasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Sen mukaan poikkeamislupa näin korkealle uudisrakennukselle ”turmelee historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan B-rakennuksen kaupunkikuvallisia arvoja ja kaupunkikuvaa”. Maakuntamuseo katsoo, että 1960-luvulta peräisin oleva potilastorni on sairaalan symboli ja maamerkki, jonka eteen ei saa rakentaa.
Voimassa olevassa asemakaavassa 13-kerroksisen vuodeosastotornin julkisivu on suojeltu rakennustaiteellisesti arvokkaana, kaupunkikuvan ja kaupunkimaiseman säilymisen kannalta tärkeänä rakennuksen osana, jota ei saa purkaa. Kaavan mukaan rakennuksen pitää näkyä maisemassa, kun Taysin aluetta lähestytään etelästä Hervannan suunnasta. Myös hallinto-oikeus päätyi samalle kannalle. Oikeuden mukaan hanke muuttaisi pysyvästi keskussairaalan ympäristöä, suojeltujen rakennusten näkymää kaupunkikuvassa ja rakennetussa kulttuuriympäristössä. Suunnitelmaa ei siksi voi toteuttaa yksittäisellä poikkeamisluvalla, vaan rakentaminen edellyttää asemakaavan laajempaa tarkastelua.
Taysin kampuksella pitäisi kuitenkin järjestää pirkanmaalaisille huippumodernia erikoissairaanhoitoa. Miten siihen sopii vanhan sairaalan museoiminen alueen keskelle? ”Aika käsittämättömältä se näin maallikosta tuntuu, mutta näillä reunaehdoilla nyt mennään eteenpäin”, Sand sanoo.
Voimassa olevassa asemakaavassa 13-kerroksisen vuodeosastotornin julkisivu on suojeltu rakennustaiteellisesti arvokkaana, kaupunkikuvan ja kaupunkimaiseman säilymisen kannalta tärkeänä rakennuksen osana, jota ei saa purkaa. Arkistokuva vuodelta 2021.
Kolme vaihtoehtoa
Hyvinvointialueella on nyt kolme vaihtoehtoa uuden sairaalan edistämiseksi. Ensimmäinen on valitustie, toinen kaavamuutos ja kolmas nykyisen kaavan ehdoilla rakentaminen.
Sekä Pirha että Tampereen yhdyskuntalautakunta hakevat hallinto-oikeuden hylkäyspäätökseen valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO). ”Sen käsittely vie oman aikansa. Tässä rinnalla selvitämme vielä kerran, mihin nykyinen kaava antaa mahdollisuudet ja olisiko sitä kautta mahdollista edetä. Se olisi tietysti nopein ja turvallisin vaihtoehto.”
Sairaanhoitopiiri eli nykyinen hyvinvointialue on jo aiemmin jättänyt Tampereen kaupungille hakemuksen asemakaavamuutoksesta, mutta kaupunki ei toistaiseksi ole vienyt asiaa eteenpäin, koska poikkeamislupapäätöksen käsittely on ollut kesken. ”Kaavamuutos vie aikaa ja sisältää monia epävarmuustekijöitä. Yhtä lopullista ratkaisua ei ole, vaan useampia polkuja on avoinna”, Sand sanoo.
Sandin mukaan kaavoituksen kanssa käydään koko ajan keskustelua eri mahdollisuuksista. Jos suunnitelmien mukaista korkeaa rakennusta ei saada tehdä, ainakin vuodeosastopaikkojen määrää joudutaan miettimään uudelleen. Ajatuksena on myös ollut, että toimintojen keskittyessä Kauppiin Taysin kampukselle Hatanpään sairaalasta voitaisiin luopua kokonaan. ”Sitä vaihtoehtoa on tarkasteltu, että ainakin raskaimmat vuodeosastotoiminnot jollain aikavälillä siirrettäisiin Taysin kampukselle. Tontin ahtaus ja nämä kaavoihin liittyvät ongelmat kuitenkin tekevät yhtälön vaikeaksi.”
Etelästä Hakametsän suunnasta nähtynä Taysin vanha B-rakennus hallitsee Kissanmaan maisemaa. Arkistokuva vuodelta 2021.
Päivitys paikallaan
Hyvinvointialueen aloittaminen on myös muuttanut tilannetta, minkä vuoksi suunnitelmia on Sandin mukaan syytä päivittää. Käytettävissä ovat nyt koko Pirkanmaan vuodeosastot esimerkiksi terveyskeskuksissa ja lähisairaaloissa. Hyvinvointialueen päättäjien pitää katsoa koko maakuntaa, eikä vain Taysin ja erikoissairaanhoidon tarpeita. ”Yliopistosairaala on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, mutta siihen liittyvät vahvasti myös perustason sote-palveluiden ja pelastustoimen investointitarpeet.”
Hyvinvointialueen investointien rahoitus tapahtuu vuosikatteella ja pitkäaikaisella lainanotolla. Uuden sairaalan rakentaminen todennäköisesti nielisi valtaosan hyvinvointialueen tulevien vuosien lainanottovaltuudesta, vaikka investointi jaksotettaisiin usealle vuodelle. Kuluvalle vuodelle valtioneuvosto myönsi Pirkanmaalle valtuudet 338 miljoonan euron lainanottoon. Uuden sairaalan hinnaksi arvioitiin 700 miljoonaa euroa jo vuonna 2022, minkä jälkeen rakennuskustannukset ovat Tilastokeskuksen mukaan nousseet yli kuusi prosenttia. ”Välttämättömät asiat pitää tehdä, mutta ne pitää toteuttaa sillä tavalla, että sote-uudistuksen tavoitteet eivät vaarannu. Painopistettä pitää pystyä siirtämään kevyempiin palveluihin ja peruspalveluihin.”
Lainantarve kasvaa
Kauppiin on samaan aikaan suunnitteilla Tampereen suurin sote-keskus, joka palvelisi tulevaisuudessa jopa 60 000:ta tamperelaista. Yliopistollisessa sote-keskuksessa tehtäisiin myös tutkimusta, opetettaisiin tulevia ammattilaisia ja kehitettäisiin palveluita. Sen hinta-arvio on noin 55 miljoonaa euroa. Sandin mukaan Kaupin sote-keskus ei ole uuden sairaalan kanssa kilpaileva, vaan rinnakkainen hanke, mutta rahaa pitäisi löytyä molempiin. Pirkanmaalla investointitarpeita on toki muuallakin kuin Tampereella. ”Pitää katsoa kaikkia tarpeita ja tehdä viisaita ratkaisuja. Valmistelutyötä tehdään eri osa-alueilla, ja luottamushenkilöt ottavat aikanaan suunnitelmiin kantaa.”
Pirhan lähivuosien lainanottovaltuus ei riitä uuden sairaalan rakentamiseen. Jotta hyvinvointialue saa investointeihinsa lisää lainaa, sen pitää ensin saada taloutensa ja lainanhoitokykynsä kuntoon. Vuosikatteen on oltava positiivinen, kun nyt ensimmäisenä toimintavuonna se on 19,1 miljoonaa euroa miinuksella. Vuosikate tarkoittaa rahamäärää, joka tuloista jää juoksevien menojen jälkeen esimerkiksi investointeihin.
”Uskon, että Pirkanmaalla on maakuntana hyvät edellytykset saada lisää lainanottovaltuutta. Nyt on ollut ihan hyvä hetki pienelle pysähtymiselle, uudelleenarvioinnille ja suunnitelmien päivittämiselle, minkä jälkeen viemme rauhassa asioita poliittiseen valmisteluun ja päätöksentekoon.”
Tampereen teettämässä tarveselvityksessä on alustavia havainnekuvia Kaupin yliopistollisesta sote-keskuksesta. Kuvassa havainnekuva julkisivusta.
Kovaa kritiikkiä
Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari ja aluevaltuutettu Aleksi Jäntti (kok.) kritisoi hallinto-oikeuden päätöstä, koska yleinen etu ja rakennushankkeen yhteiskunnallinen merkitys eivät painaneet vaakakupissa. ”Hallinto-oikeus tulkitsi maankäyttö- ja rakennuslakia niin, että niillä ei ole mitään merkitystä.”
Jäntin mielestä on anteeksiantamatonta, että sairaala- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen asemakaavaa ohjaa ensisijaisesti kaupunkikuvan ja kaupunkimaiseman säilyminen ja korkeintaan toissijaisesti toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus, huoltovarmuus, potilasturvallisuus sekä hyvinvointialueen kyky tuottaa lakisääteisiä palveluja.
Jäntin mukaan voimassa olevan asemakaavan asemakaavaselostukseen ei ole kirjattu suojelullisia tavoitteita eikä hallinto-oikeus riittävästi perustellut sitä, miksi rakentamissuunnitelma ne vaarantaisi. ”Poikkeamisessa ei olla purkamassa suojeltua rakennusta. Kaukomaisema Hervannan valtaväylältä taas on sellainen, että rakennukset eivät ole yksilöitävissä. Maallikko ei huomaa eroa, onko siinä edessä uusi vai vanha rakennus.”
Toiminta edellä
Jäntti katsoo, että sairaalatoiminta on yhteiskunnallisesti niin merkittävää, että rakentamisessa pitää edetä ensisijaisesti toiminnallisuuden ja turvallisuuden ehdoilla. ”Taysin aluetta ei voida käyttää rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Sinne on rakentunut ja rakentuu koko ajan lisää. Emme voi pysäyttää yhteiskunnan kehitystä ja jämähtää 1960-luvulle. Jos emme tuhoa vanhaa, emme astu myöskään rakennussuojelun varpaille.”
Yhdyskuntalautakunta päätti siksi käyttää otto-oikeutta ja hakea valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ”Esitämme, että KHO tekisi katselmuksen alueelle ja hylkäisi hallinto-oikeuden päätöksen, jolloin lautakunnan poikkeamislupapäätös pysyisi voimassa.” Lautakunta asetti myös kyseenalaiseksi sen, oliko maakuntamuseolla edes valitusoikeutta asiassa. ”Näkemyksemme mukaan maakuntamuseo ei ole valvova viranomainen. Oikea taho valitukseen olisi ely-keskus tai Museovirasto. Ely-keskus on omassa lausunnossaan todennut, että kyse on asemakaavan päätarkoituksen mukaisesta toiminnasta eikä rakennusoikeutta ylitetä. Tämä ei siis haittaa kaavoitusta.”
Mahdollisuuksia on
Asemakaavapäällikkö Elina Karppisen mukaan maakuntamuseolla oli valitusoikeus. ”Jos olemassa olevan asemakaavan suojelumääräystä lähdetään muuttamaan, niin museoviranomaisen näkökanta tai lausunto on merkityksellinen. Museovirasto on delegoinut Pirkanmaan maakuntamuseolle Tampereen asemakaavojen lausunnot. Tästä syystä maakuntamuseo oli myös se, joka jätti valituksen yhdyskuntalautakunnan poikkeamislupapäätöksestä.”
Kaupungin hallintosäännön mukaan lautakunnan puolesta muutoksenhakuoikeutta käyttää asemakaavapäällikkö. Elina Karppinen päätti kuitenkin olla käyttämättä valitusoikeutta. ”Valmistelun esitys oli, että poikkeamislupaa ei myönnetä, joten johdonmukaisesti olemme tyytyväisiä hallinto-oikeuden ratkaisuun eikä valituslupaa haeta.”
Karppisen mukaan Pirhalla on nykyisenkin kaavan rajoissa runsaasti mahdollisuuksia laajentaa ja kehittää toimintaansa Taysin kampuksella. ”Oikeastaan vain tähän yhteen kohtaan ei saisi rakentaa niin korkeaa rakennusta, mitä poikkeamislupahakemuksessa esitettiin. Ymmärrän heidän tarpeensa, mutta toimintojen sijoittelua ja rakennusten massoittelua voi suunnittelussa ratkaista monella tavalla.”
Monen tekijän summa
Kun voimassa olevaa kaavaa tehtiin, nähtiin tärkeäksi säilyttää sairaala-alueen rakennettua kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä. ”Siksi rakennuksia ja merkittäviä näkymiä tuli suojella. Kun rakennettu kulttuuriympäristö menetetään, sitä ei enää takaisin saada. Tampereella ei kovin paljon ole vanhoja rakennuksia, joten on tärkeää säilyttää rakennusperintöä seuraavillekin sukupolville. Totta kai ne arvioidaan aina tapauskohtaisesti”, Karppinen sanoo.
Entä onko toiminnallisuudella, tarkoituksenmukaisuudella ja yhteiskunnallisella merkityksellä mitään vaikutusta asiaan? ”Meillä on monia eri lakeja, jotka ohjaavat kaavoitusta. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi esimerkiksi laki rakennusperinnön suojelusta. Lisäksi ovat valtakunnalliset alueenkäyttötavoitteet ja kansallinen turvallisuus, johon liittyvät muun muassa väestönsuojelun ja huoltovarmuuden tarpeet”, Karppinen sanoo.
Jos uutta asemakaavaa lähdetään tekemään, sen pohjaksi tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti riittävät selvitykset ja vaikutustenarvioinnit. On tullut myös uusia tekijöitä, jotka pitää huomioida asemakaavoituksen yhteydessä, kuten ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuus. ”Niiden perusteella uusi asemakaavaratkaisu valmistellaan. Tässä vaiheessa en voi ottaa kantaa siihen, mikä on lopullinen ratkaisu.”
Kaavan laatijalle Taysin alue on iso ja vaativa kokonaisuus. Vaikka nykyinen kaava on tullut lainvoimaiseksi vasta 2015, sen jälkeen moni asia on muuttunut. ”On tullut ratikka ja koko Elämänaukio sitä ympäröivine rakennuksineen on tehty kaavan mukaisesti uusiksi. Kaikki tämä huomioon ottaen koitamme löytää toteuttamiskelpoisen ratkaisun, jossa ensiapu ja siihen liittyvät kriittiset toiminnot saadaan sujuviksi.”
Kaavoituksessa on Karppisen mukaan varauduttu priorisoimaan kaavahankkeita, jotta Taysin alueen kaavaa saadaan edistettyä.
