Kahden kansallispuiston yhdistäminen puhuttaa Pirkanmaalla – Asiantuntija: osa voi harkita ennenaikaista puukauppaa

Aamulehti

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ja Luonto-liiton Hämeen piiri ovat jättäneet Pirkanmaan liitolle aloitteen, jossa liiton toivotaan tekevän ympäristöministeriölle ehdotuksen Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen laajentamisesta.

Yhdistykset ovat esittäneet lisäksi, että Pirkanmaan liitto nostaisi kansallispuistojen yhdistämisen suojeluvarauksena mukaan uuden maakuntakaavan valmisteluun.

Lue lisää: Pirkanmaalle halutaan saada yksi Etelä-Suomen suurimmista kansallispuistoista – ”Ei tällaisia paljon ole”

Luonnonsuojeluyhdistysten tekemä ehdotus on herättänyt keskustelua yksityisten metsänomistajien ja paikallisen riistanhoitoyhdistyksen jäsenten kesken Pohjois-Pirkanmaalla.

Kurun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Kastari kertoo, että vaikka esitys on viety Maakuntahallitukseen, kenttää ja paikallisia asukkaita ei ole toistaiseksi osallistettu hankkeessa lainkaan. Kastari sanoo, että 500 jäsenen riistanhoitoyhdistykselle sekä osalle metsänomistajia on jäänyt tunne, että asiaa on edistetty ilman yhteistä suunnittelua.

Kastari sanoo, että riistanhoidon näkökulmasta kansallispuistojen yhdistäminen vaikeuttaisi merkittävästi hirvikannan säätelyä paikallisesti mutta myös lähialueilla.

Vaikutuksia olisi Kastarin mukaan sekä metsätalouteen että liikenteen turvallisuuteen samalla, kun pois rajautuisi myös huomattavan iso osa yhdestä eteläisen Suomen suurimmista metsästysalueista valtion mailla.

Yksityistä metsää jäisi sisäpuolelle

Metsänhoitoyhdistys ry:n metsänhoitoasiantuntija Antti Heikkilä sanoo, että toteutuessaan kaavaillun kansallispuistoalueen sisälle jäisi noin kymmenen aktiivisesti toimivaa metsäalan toimijaa. Heikkilä sanoo, että alueella tilannetta seurataan mielenkiinnolla.

Heikkilä sanoo, että vaikka suunnitelmat ovat vasta esitystasolla, ovat ne luoneet tietynlaista painetta maanomistajille metsänhoidon näkökulmasta. Heikkilä sanoo, että osa harkitsee esimerkiksi ennenaikaista puukauppaa alueilta, vaikka puukauppaa voisi tehdä siitäkin huolimatta, että yksityinen metsäalue jäisi kansallispuiston sisälle.

”Isot yritykset ovat hyvin tarkkoja imagokohteista. Mikäli metsäalue sijaitsee kansallispuiston sisällä, se saattaa vaikeuttaa puukauppaa tulevaisuudessa”, Heikkilä sanoo.

Valtava alue

Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen kokonaispinta-ala on noin 11 000 hehtaaria. Jos puistot yhdistetään liittämällä puistoihin niiden välisellä alueella olevia valtion omistamia metsämaita, kansallispuisto kattaisi kaikkiaan 21 000 hehtaarin suuruisen alueen.

Jos kansallispuistot yhdistyisivät ja laajenisivat, Pirkanmaalle syntyisi yksi Etelä-Suomen merkittävimmistä kansallispuistoista. Kooltaan se olisi Lapin kansallispuistojen luokkaa.

Kastari näkee retkeily- ja virkistyskäytön tärkeäksi, mutta pohtii, onko kansallispuisto ainoa keino tätä edistää. Hän sanoo, että mikäli alue olisi esimerkiksi virkistysmetsää, toisi se todennäköisesti mukanaan kevyempää päätöksentekoa sekä kustannustehokkuutta retkeilyalueiden kunnostamiseen.