Aamulehti
Länsi-Suomen lukiolaisista 30 prosenttia tekee töitä opintojensa ohessa lukiotaipaleensa aikana. Pirkanmaa kuuluu Länsi-Suomen alueeseen. Määrä on sama kuin koko Suomessa keskimäärin. Lukiota käyvistä naisista jopa 36 prosenttia tekee töitä lukio-opintojen ohessa ja miehistä 22 prosenttia.
Luvut selviävät vuoden 2022 lukiolaisbarometrista, joka on Suomen lukiolaisten liiton teettämä kysely lukiolaisille. Vastaajina olivat kaikkien vuosikurssien opiskelijat. Vastauksista ei selviä, kuinka säännöllistä työskentely on.
Vaikka suurin osa lukiolaisista ei vielä asu omillaan, toimeentulo on yleensä suurin syy sille, miksi töihin mennään opintojen ohella, arvioi lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen. ”Toki liitossa näemme, ettei työssäkäynnin pitäisi olla pakollista vielä lukioikäiselle. Töiden pitää olla vapaaehtoinen osa elämää ja opiskelun se pääasia.”
Siltasen mukaan opintotuki on kuitenkin pieni ja korotettua opintotukea saa vasta 18 vuotta täyttänyt. Lapsilisän maksu loppuu, kun nuori täyttää 17 vuotta. ”Siinä on vuoden väli, jolloin tukia tulee paljon vähemmän.”
Lukio-opiskelu muuttui maksuttomaksi syksystä 2021 alkaen. ”Maksuttomuus kyllä vähentää lukiolaisten kustannuksia. Osa lukiolaisista asuu kuitenkin omillaan, joten edelleen heillä on muita kustannuksia.”
Elias Kilpikarin mukaan työssäkäynti tukee monella tavalla lukio-opintoja. Ravintola-alalla esimerkiksi yhteistyötaidot ja englannin kielen puhuminen kehittyvät.
Nokialainen Elias Kilpikari, 16, käy lukion ensimmäistä luokkaa Tampereella. Hän työskentelee lukion ohessa ravintola-alalla salipuolen tehtävissä vuokratyöyrityksessä. Hän aloitti työt yrityksessä jo yhdeksännen luokan keväällä. Sitä ennen hän leipoi ja järjesti juhlatilaisuuksia oman 4H-yrityksensä nimissä. ”Kaipasin muutakin tekemistä kuin koulun. Olen aika tekevä ihminen, joten halusin käsillä tehtävää tekemistä, jollaista ravintolatyö on”, Kilpikari kertoo.
”Halusin myös tienata omaa rahaa, jolla voi ostaa asioita ja mahdollistaa sitä, mitä haluaa elämässä tehdä. Tärkeää oli myös halu kerryttää nuorena työkokemusta tulevaisuutta varten.”
Kilpikari kertoo, ettei hänellä ole taloudellista pakkoa työssäkäyntiin. Hän asuu kotona vanhempansa luona. Nyt hän kuitenkin voi panna rahaa säästöön tulevia opintoja varten. ”Voin myös ostaa itselleni vaikka merkkikengät tai lähteä tekemään jotain viikonloppuna kavereiden kanssa.”
Aamulehti pyysi verkkokyselyssä opiskelijoita kertomaan kokemuksiaan opintojen ohessa työskentelystä. Elias Kilpikari on yksi kyselyyn vastanneista. Jutussa on lainauksia myös muilta kyselyyn vastanneilta.
Naiset nuorempana omilleen
Lukiolaisbarometrin mukaan vuonna 2022 lukiolaista 90 prosenttia asui vanhemman tai vanhempien luona. Naiset muuttavat omilleen aikaisemmassa vaiheessa kuin miehet. ”Juuri tästä syystä lukiota käyvät naiset tekevät useammin töitä opintojen ohessa kuin miehet”, arvioi lukiolaisten liiton Ella Siltanen.
Barometrin huolestuttava tulos oli, että lukiolaisten jaksaminen on selvästi heikentynyt. Vuonna 2022 jopa 62 prosenttia lukiolaista koki, että opiskelu on henkisesti raskasta, kun vuonna 2019 näin koki 40 prosenttia vastaajista. ”Syyt tälle ovat hyvin laajat. Emme tietenkään halua, että lukiolaisen toimeentulo riippuu siitä, että on pakko käydä töissä. Näemme silti myös tärkeänä, että jokaisella on oma valinnanmahdollisuus päättää mennä töihin.”
Elias Kilpikari sanoo, että välillä työ kyllä väsyttää, mutta enemmän viivan alle jää plussaa. ”Työnteko antaa vaihtelua kouluarkeen ja onnistumisen kokemuksia, ja työyhteisössä muodostuu kaverisuhteita. En koe työntekoa mitenkään uuvuttavana.”
Työaikojen sovittaminen yhteen opintojen kanssa on onnistunut hyvin. ”Minulla on nollatuntisopimus, joten saan valita hyvin vapaasti, mitkä tunnit otan vastaan. Teen töitä lähinnä lomilla ja viikonloppuisin. Voin myös kieltäytyä työvuoroista, jotka eivät sovi opintoihini.”
Lukiolaiset vähiten palkkatöissä
Tilastokeskus on seurannut 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden työssäkäyntiä. Sen mukaan kaikista pirkanmaalaisista 18 vuotta täyttäneistä lukiolaisista työssä käy opintojen ohessa yli neljännes. Työssäkäyväksi lasketaan, jos opiskelijalla on ollut voimassa oleva työsuhde vuoden viimeisellä viikolla. Tilastossa eivät siis näy kaikki lukukauden aikana töitä tehneet opiskelijat. Luvut ovat vuodelta 2019.
Tuoreimmissa tiedoissa vuodelta 2020 työssäkäyvien pirkanmaalaisten lukiolaisten määrä oli pudonnut muutamalla prosenttiyksiköllä 28 prosentista 23 prosenttiin. Vuosi 2020 oli koronarajoitusten tiukin vuosi. Tuolloin käytiin pitkiä aikoja etäkoulua ja rajoitukset koskivat esimerkiksi ravintoloita ja kahviloita, jotka työllistävät perinteisesti myös opiskelijoita. Tämä luultavasti näkyy työssäkäynnin luvuissa kyseiseltä vuodelta.
Vuosina 2017-2019 Pirkanmaan lukiolaisista noin 28 prosenttia teki töitä opintojen ohessa. Tätä edelsi muutama vuosi, jolloin lukiolaiset kävivät töissä hieman nykyistä vähemmän.
Tilastokeskuksen mukaan kaikista pirkanmaalaisista 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista lukiolaiset käyvät töissä vähiten. Kaikista pirkanmaalaisista opiskelijoista puolet kävi opintojensa ohessa töissä vuonna 2019.
Tilastokeskus on selvittänyt myös ammattioppilaitosten sekä korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiä aina perustutkinnoista tohtoriopiskelijoihin asti.
18 vuotta täyttäneistä ammatillisia perustutkintoja suorittavista töissä kävi 36 prosenttia. Ammattitutkintoa suorittavista töissä kävi 71 prosenttia ja erikoisammattitutkintoa suorittavista 88 prosenttia. Luvuissa ovat mukana myös oppisopimuksella tutkintoa suorittavat opiskelijat.
Ammattikorkeakoulun opiskelijoista töissä kävi yli puolet, alempaa korkeakoulututkintoa suorittavista 41 prosenttia ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista 62 prosenttia. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista töissä kävi 86 prosenttia.
Ammattitutkintoa tai korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat asuvat usein jo omillaan. Aamulehden kyselyyn vastanneet kertovat, että tällöin myös taloudellinen paine työntekoon voi olla suurempi kuin lukio-opinnoissa tai ammatillista perustutkintoa suorittaessa.
Olen erikoisliikkeessä myyjänä 6–15 tuntia viikossa. Käyn töissä, jotta on muutakin tekemistä kuin opiskelu, mutta kyllä se lisäraha merkitsee aika paljon. Olen monimuoto-opinnoissa, joten työnteko opintojen ohessa ei tunnu raskaalta. Päiväopintojen kanssa en tätä kyllä jaksaisi tai saisi järjestymään. Mikael Timonen, 24, sosiaalialan (AMK) opiskelija, Tampere
Olen töissä nollasopimuksella elokuvateatterissa kassalla kerran viikossa ja teen satunnaisia sijaisuuksia päiväkodissa. Käyn töissä, jotta tuilla maksettavan vuokran jälkeen jäisi rahaa muuhunkin. Kahden työn ja opiskelun keskellä aika ja jaksaminen ovat välillä kortilla. Stressin hallinta on välillä haastavaa, mutta olen opetellut kuuntelemaan itseäni. Elokuvateatterissa on hyvin ymmärretty koulun tärkeys ja joustettu tunneissa. Ilta Heinonen, 21, varhaiskasvatuksen opiskelija, Tampereen yliopisto
Teen teknologia-alan yrityksessä toimistotöitä noin 15 tuntia viikossa. En halua elää lainalla ja haluan saada oman alan työkokemusta. Jos tuet olisivat paremmat, saattaisin olla vain kesät töissä, koska silloin pystyisin paremmin keskittymään opiskeluun. Työssäkäynti opintojen ohessa on raskasta. Työpäivien jälkeen ei ole energiaa tai aikaa tehdä koulutehtäviä, joten rästihommat jäävät usein viikonlopulle. Milloin ehtii levätä? Hilda Leppälä, 24, bioteknologian ja biolääketieteen maisteriopiskelija, Tampereen yliopisto
