Aamulehti
Sastamalassa sijaitsevan Vammalan ammattikoulun kuudessa opetusrakennuksessa on heti aamupäivästä tekemisen ja oppimisen meininki päällä.
Samaan aikaan, kun automekaanikkokoulutuksessa olevat huoltavat autoja, kampaajaopiskelijat esittelevät taitojaan amerikkalaisessa parranajossa.
Asiakastöiden kautta oppia saavat myös rakennusalan perustutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla työn alla on esimerkiksi Huittisten jätevedenpuhdistamolle toimitettava rakennus sekä kokonainen paritalorakennus oppilaitoksen läheisyydessä.
”Kaikilla aloilla oppimisen lähtökohtana on se, että opiskelijat pääsevät ammattialasta riippumatta harjoittelemaan aidoilla asiakastöillä. Tämä motivoi opiskelijoita, antaa enemmän valmiuksia työelämään”, koulutuskuntayhtymä Saskyn Vammalan ammattikoulun koulutuspäällikkö Kari Kuurila sanoo.
Mikä?
Sasky
Sasky koulutuskuntayhtymä toimii Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Pirkanmaalla koulutusta tarjotaan Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Juupajoella, Kihniössä, Mänttä-Vilppulassa, Parkanossa, Punkalaitumella, Ruovedellä ja Sastamalassa.
Yhteensä opiskelijoita on noin 7 400. Vammalan ammattikoulussa opiskelijoita on yli 500.
Saskyn henkilöstömäärä on noin 550. Heistä opettajia on noin 70 prosenttia.
Toimintatuotot vuositasolla noin 41 miljoonaa euroa.
Vammalan ammattikoulun kolmannen vuoden kampaajaopiskelija Fanny Lindroos teki ammattikoulussa automekaanikkokoulutuksessa ammatillisena ohjaajana työskentelevälle Pauli Virtaselle amerikkalaisen parranajon. Jos muita asiakkaita ei ole saatavilla, Vammalan ammattikoulun kampaamolinjan opiskelijat pyytävät oppilaitoksen muita opiskelijoita tai henkilökuntaa avustamaan harjoitustöissä.
Koulutuskuntayhtymä Saskyn opettaja Anne-Mari Alakoski ja koulutuspäällikkö Kari Kuurila kertovat, että ammatillisen koulutuksen suosio on pysynyt pitkään tasaisena. Aina silloin tällöin osassa aloja tapahtuu notkahduksia, kuten ravintola-alalla muutama vuosi sitten. Viime vuosina ensisijaisten hakijoiden määrä on kuitenkin kasvanut. Tekniikan aloista esimerkiksi sähköalalle ensisijaisia hakijoita on ollut enemmän kuin aloituspaikkoja.
Koulutuskuntayhtymään kuuluvassa Vammalan ammattikoulussa opiskelee 511 opiskelijaa yhdellätoista eri ammattialalla. Heistä suurin osa on aloittanut ammattiopinnot peruskoulun jälkeen.
Kasvavissa määrin mukana on myös aikuisopiskelijoita sekä alanvaihtajia. Aikaisemmin rakennusalan perustutkinnon ja yhdistelmäajoneuvon kuljettajan tutkinnon suorittanut Joni Merinen, 23, on yksi heistä.
Merinen kertoo aloittaneensa automekaanikkokoulutuksen tammikuussa, kun kuljetusalan päivätöitä ei ollut tarjolla. Maaliskuussa Merinen siirtyy suorittamaan opintojaan koulutussopimuksella Levonrannan autoliikkeeseen.
”Sanoin jo opiskelemaan tullessa, että olisin kiinnostunut suorittamaan opintoja työelämässä. Siinä ei kovin kauaa mennyt, kun kouluttaja tuli kysymään, että laitetaanko asia etenemään ja vastaus työpaikalta tuli samana päivänä, että tänne vain”, Merinen kertoo.
Joni Merinen siirtyy suorittamaan automekanikka-alan opintoja työelämään vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hän aloitti koulutuksessa. Merinen suorittaa opintoja ensin koulutussopimuksella, mutta opinnot vaihtuvat oppisopimuskoulutukseksi vielä ennen kesää. Merinen kertoo, että oppisopimusajalta hänelle maksetaan myös palkkaa.
Koulutus vaalien kärkiaiheita
Opin saaminen työelämän tarpeiden ja osaamisen mukaisesti ei ole uusia asia, mutta sen merkitys on korostunut tilanteessa, jossa yhä useampaa ammattialaa painaa vakava osaajapula.
Osaajapula sekä koulutus ovat myös teemoja, jotka ovat nousemassa kevään eduskuntavaalien kärkiteemoihin.
Koulutuskuntayhtymä Saskyn johtaja Antti Lahti kertoo toivovansa, että ammatillisen koulutuksen perusrahoitus ja rahoituksen jatkuvuus laitettaisiin tulevalla hallituskaudella kuntoon, sillä osaavien ammattilaisten kanssa ollaan jo kriittisessä pisteessä erityisesti lähihoitajien osalta.
”Mikäli menemme vielä tämän vuoden puolella 0,7 hoitajavaateeseen, koulutettua henkilökuntaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Tähän pääseminen on vaikeaa siksikin, että meillä on jo useita kuntia, joissa ei pystytä täyttämään edes 0,6 hoitajamitoitusta”, Lahti avaa tilannetta.
Osaajapula ja liian alhaiset koulutusmäärät näkyvät myös muilla aloilla. Lahti sanoo, että viestit esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksistä ovat huolestuttavia. Lahti kertoo käyneensä monen alan yrityksen kanssa keskusteluita, joissa yritykset ovat kertoneet osaajapulan nousevan kasvun esteeksi.
300 opiskelijaa ilman rahoitusta
Valmius koulutusmäärien nostamiseen on olemassa, mutta kehityksen jarruna on edelleen riittämätön rahoitus, vaikka kuluvalla hallituskaudella ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta lisättiin noin 310 miljoonalla eurolla.
”Vaikka suuri yleisö näkee asian niin, että rahoitusta on lisätty, monikaan ei muista, että edellisellä hallituskaudella perusrahoitusta leikattiin noin 400 miljoonaa. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme noin 100 miljoonaa euroa jäljessä tasoa, joka meillä oli noin kymmenen vuotta sitten”, Lahti sanoo.
Saskyn osalta rahoitusvaje on näkynyt esimerkiksi siinä, että opiskelijoita on koulutettu ilmaiseksi.
”Koulutimme viime vuonna ilman rahoitusta 300 opiskelijaa. Halusimme näin kuitenkin toimia, sillä teemme yhteiskuntavastuullista työtä ja koulutuksen tarjoaminen on moraalisesti meidän tehtävä”, Lahti perustelee.
Ravintola-alan opiskelijat Oskari Rautavirta, 18, ja Sanni Leppänen, 17, kertovat, että työelämässä oppimispaikoissa on päässyt hyvin selville siitä, kuinka erilaisia ravintolat ja lounaspaikat ovat keskenään. Rautavirralle ja Leppäselle työllisyysnäkymät ovat hyvät, sillä erityisesti ravintolakokeista on tällä hetkellä huutava pula.
Vammalan ammattikoulussa opiskelee kampaajaksi noin 50 opiskelijaa. Perusopinnot kestävät noin kolme vuotta, mutta opintoja on mahdollista tehdä myös nopeammin. Hius- ja kauneudenhoito-osastolla ammatillisena ohjaajana toimiva Sanna Viljanen (vas.) kertoo, että mikäli osaamista löytyy, tutkinto on mahdollista suorittaa pelkästään näyttötöiden perusteella. Tyypillisimmin koulutus suoritetaan nopeimmillaan kahdessa vuodessa.
Yritysyhteistyö mahdollisti koulutuspaikkojen lisäämisen
Vaikka rahoitus on tiukassa, Sasky on kehittänyt mallin, jonka avulla viime vuonna lähihoitajaopiskelijoiden määrää pystyttiin kasvattamaan ainoana koulutuksen järjestäjänä Pirkanmaalla.
Lahti kertoo, että strateginen koulutusyhteistyö terveysjätti Pihlajalinnan kanssa tarkoittaa sitä, että lähihoitajia pystytään kouluttamaan aikaisempaa enemmän koulutuksen tapahtuessa osittain tai kokonaisuudessaan Pihlajalinnan toimipisteissä. Yhteistyömalli on käytössä Tampereella, Mänttä-Vilppulassa ja Parkanossa.
Koulutusyhteistyön avulla myös ulkomailta pyritään saamaan opiskelijoita kriittisestä työvoimapulasta kärsivälle sote-alalle. Lahti kertoo, että yhteistyön kautta opiskelijoita on saapunut Pirkanmaalle esimerkiksi Filippiineiltä.
”Olemme rakentaneet mallin niin, että me tarjoamme koulutuksen ja sen jälkeen, kun opiskelijat ovat suorittaneet tutkinnon, heille avautuu varmuudella työpaikka Pihlajalinnasta. Koulutuksen ilosta emme kouluta ketään, vaan ulkomailta opiskelijoita tulee ainoastaan aitoon tarpeeseen.”
Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat harjoittelevat Vammalan ammattikoulussa oikeilla koneilla. Saskylla on myös useampia yritysten kanssa yhteisomistuksessa olevia laitteita, joilla saadaan oikeaa oppia. Vammalan ammattikoulussa opiskelijat harjoittelevat venttiilivalmistaja Vexve oy:n kanssa yhteisomistuksessa olevalla robotin ja sorvin avulla venttiilin karaholkkien valmistusta.
Rakennusalan perustutkintoa suorittavat harjoittelevat oikeiden asiakastöiden parissa. Tämän Huittisten jätevedenpuhdistamolle menevän rakennuksen lisäksi työn alla on esimerkiksi kokonainen paritalo sekä useampia pieniä projekteja aina leikkimökeistä lähtien.
Yritysyhteistyön monet hyödyt
Yhteistyö Pihlajalinnan kanssa on merkittävä, ja terveysjätti ei ole suinkaan ainoa, jonka kanssa Sasky osaajia yhteistyössä kouluttaa. Lahti kertoo että esimerkiksi teollisuuden puolella yhteistyöyrityksiä on useammassa Pirkanmaan kunnassa hieman alle kymmenen.
Lahti kertoo, että vaikka ammattiala on täysin eri, mallin perusperiaate on samanlainen, ja opetus tapahtuu yrityksen toimipisteessä tai yrityksen oppilaitoksen tiloihin rahoittamissa oppimisympäristössä, joissa aitojen alihankintatöiden tekeminen on mahdollista.
”Tämä on konkreettista yritysten kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta, joka vastaa kohtaanto-ongelmaan, mutta motivoi samalla opiskelijoita, kun he pääsevät tekemään oikeita töitä harjoitusten sijaan.”
Ylöjärvellä toimivan, hydrauliikkalohkoja- ja komponentteja valmistava ST-koneistus on yksi niistä yrityksistä, joka toimii yhteistyössä Saskyn kanssa.
Yrityksen kehitystoimista vastaava yrittäjä Tommi Peltonen kertoo, että yhteistyön kautta yrityksen tavoitteensa on saada nuoret kiinnostumaan alasta tämän hetkistä paremmin.
Peltonen kertoo, että yritys on hankkinut koulutuskuntayhtymän kanssa yhteisen koneen Saskyn Hämeenkyrön toimipisteeseen, jolla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ja tekemään myös oikeita asiakastöitä.
”Alan osaajia valmistuu liian vähän, eikä alaa välttämättä nähdä kovin kutsuvana aikana, jolloin kaikki haluavat vain olla tiktokkaajia ja tubettajia. Koen tärkeäksi tehtäväksi kertoa, millaista työ todella on ja millaiset mahdollisuudet on ammattiin valmistuvilla”, Peltonen sanoo.
Mitä?
Ammatillinen koulutus Suomessa
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi suorittaa tarpeensa mukaan koko tutkinnon, tutkinnon osia tai vain yhden tutkinnon osan.
Perusopetuksen päättäneistä oppilaista noin joka toinen hakeutuu opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen.
Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan myös työuran aikana lisä- ja täydennyskoulutukseen sekä uudelleen kouluttautumaan.
Ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2018 opiskeli noin 322 300 opiskelijaa, joista 52 prosenttia oli15 - 24-vuotiaita ja 48 prosenttia yli 24-vuotiaita.
Ammatillisen tutkinnon suoritti yhteensä noin 79 600 opiskelijaa.
Suoritetuista tutkinnoista ammatillisia perustutkintoja oli noin 54 500, ammattitutkintoja 17 200 ja erikoisammattitutkintoja 7 900. Ammatillisen koulutuksen suorittaneista naisia oli 55 prosenttia ja miehiä 45 prosenttia.
Ammatillisen koulutuksen perustana on osaava ammatilliseen koulutukseen erikoistunut opettajakunta, joista 90 prosentilla on pedagoginen pätevyys.
Erilaisia ammatillisia tutkintoja on 161
Vuonna 2022 suurimmat opiskelijamäärät olivat
sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (noin 42 900 opiskelijaa)
liiketoiminnan perustutkinnossa (29 800)
sähkö- ja automaatioalan perustutkinnossa (13 600)
rakennusalan perustutkinnossa (13 000)
logistiikan perustutkinnossa (12 100)
autoalan perustutkinnossa (10 500)
hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa (9 800).
Lähde: Opetushallitus
Palvelut kuntoon
Lahti sanoo, että vaikka koulutuksen rahoitus tulee laittaa kuntoon, yhtä tärkeää on ottaa aikaisemmin paremmin huomioon oppilaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi.
”Tarvitsemme uusia keinoja ja tapoja, joilla opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi ja elämänhallinta pystytään huomioimaan.”
Lahti sanoo, että oppivelvollisuuskokonaisuuteen tarvitaan kipeästi lisää työkykyä ylläpitäviä keinoja, jotta opiskelijat omaavat hyvän työkunnon tulevaisuudessa.
”Kouluterveydenhuolto ja koulupsykologipalvelut tulee jatkossa toteuttaa siten kuin laki edellyttää, jotta meillä on jatkossa työkykyisiä ihmisiä työelämässä. Tämä ei ole ilmaista, mutta välttämätöntä.”
Mitä?
Eduskuntavaaliehdokkaat Länsi-Pirkanmaalla
Nokia
Liike Nyt: Emilia Vuorinen, sairaanhoitaja ja psykoterapeuttikoulutettava.
Kristillisdemokraatit: Marjut Hovi, hoitotyön opettaja ja kasvatustieteen maisteri.
Vasemmistoliitto: Anne Nyman, myyjä ja luottamushenkilö.
Vihreät: Kaisa Räsänen, erityisluokanopettaja, KM.
Perussuomalaiset: Tuomo Isokangas, sairaanhoitaja ja kaupunginvaltuutettu.
Perussuomalaiset: Maria Asunta, toimittaja-kirjailija ja kaupunginvaltuuston 2vpj.
Kokoomus: Jari Kinnunen, kansanedustaja ja rikosylikomisario.
Sdp: Marko Asell, kansanedustaja.
Eläinoikeuspuolue: Jaakko Perttunen, sosionomi, posteljooni.
Skp: Lauri Sulander, koneenasentaja.
Sinimusta liike: Paavo Annala, koneistaja.
Sinimusta liike: Aleksi Veikkola, ohjelmistoinsinööri.
Vapauden liitto: Pekka Tenhunen, mielenterveyshoitaja.
Vapauden liitto: Maija-Sofia Ulmanen, valtio-opin maisteri, jatko-opiskelija.
Ylöjärvi
Liike Nyt: Jaana Peurala, kiinteistönvälittäjä.
Liike Nyt: Pasi Järvilehto, yrittäjä.
Liike Nyt: Antti Alakotila, LVI-asentaja.
Kristillisdemokraatit: Jarmo Ojanperä, laadunvarmistuspäällikkö.
Vasemmistoliitto: Aki Leppänen, pääluottamushenkilö ja lähihoitaja.
Keskusta: Minna Sarvijärvi, emäntä, KM.
Keskusta: Matti Särkilampi, korjaamopäällikkö.
Vihreät: Halttula Timo, myynti- ja markkinointipäällikkö.
Perussuomalaiset: Sami Savio, kansanedustaja ja diplomi-insinööri.
Perussuomalaiset: Pelkonen Erja, lastensuojelun perheterapeutti ja sairaanhoitaja.
Kokoomus: Antti Järvensivu, järjestökoordinaattori.
Sdp: Leena Manikkinen, toiminnanjohtaja ja sosiaalityöntekijä.
Kansalaisliitto: Jorma Grönlund, ammatinharjoittaja, tutkimushaastattelija.
Sinimusta liike: Terhi Kiemunki, luonnonvaratuottajaopiskelija.
Ikaalinen
Kristillisdemokraatit: Johanna Ylihaveri, tradenomi.
Keskusta: Matti Äijö maatalousinsinööri ja yrittäjä.
Kokoomus: Pirjo Berg, toimitusjohtaja.
Hämeenkyrö
Liike Nyt: Riikka Viljanen, yrittäjä.
Vasemmistoliitto: Mirka Löf, sairaanhoitaja.
SDP: Lotta Hamari, Terveystieteiden tohtori ja tutkija.
Valta kuuluu kansalle: Mikko Miettinen, ohjelmistokehittäjä.
Sastamala
Liike Nyt: Harri Lindroos, järjestelmäinsinööri.
Kristillisdemokraatit: Pirjo Raunio, filosofian tohtori ja koulutuspäällikkö.
Vasemmistoliitto: Leena Saarela, sairaanhoitaja.
Keskusta: Pertti Hakanen, järjestöpäällikkö ja ministerin erityisavustaja.
Keskusta: Aleksi Sandroos, Suomen keskustanuorten puheenjohtaja.
Perussuomalaiset: Miko Bergbom, pintakäsittelijä ja Pirkanmaan aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja.
Kokoomus: Arto Satonen, kansanedustaja ja opettaja.
Rkp: Wilhelm von Nandelstadh, EM, KTM.
Skp: Taina Hollo, filosofian maisteri, opiskelija.
Oikaisu 1.3.2023 kello 12.45: Jutun faktalaatikossa luki virheellisesti, että Jaakko Perttunen on eduskuntavaaleissa ehdolla Oikeutta eläimille -puolueen listalla. Oikeutta eläimille on järjestö, ei poliittinen puolue. Perttunen on vaaleissa Eläinoikeuspuolueen ehdokas.