Aamulehti
Kampanjointia kevään eduskuntavaaleissa tehdään monella tapaa. Tämä selvisi, kun Aamulehti haastatteli kolmea ensi kertaa Arkadianmäelle pyrkivää ehdokasta eri puolueista.
Lisa Wesin: budjetti 30 000–40 000 euroa
Urjalalainen, perussuomalaisten listalla ehdokkaana oleva Lisa Wesin, 32, ei ole laskenut, kuinka paljon hän on käyttänyt aikaa kampanjointiin, mutta tahti kiihtyy. ”Avasin kampanjani kesäkuussa Urjalan torilla. Viikoittain on ollut kampanjointia, nyt jo päivittäin. Tahti on ollut kova. Tykkään kiertää maakuntaa ja jutella.”
Wesin kiertää maakuntaa linja-autolla. Vaalityö on tuttua, sillä Wesin oli ehdokkaana myös aluevaaleissa. ”Kiersin silloin Pirkanmaalla jokaisen kunnan. Eipä paljon jäänyt väliä, kun aloitin jo seuraavan kampanjan.”
Omaishoitaja, yrittäjä Lisa Wesinin ehdokkuus vaatii perheeltä paljon, sillä perheen kaksi lasta vaatii toisen vanhemman läsnäoloa ja omaishoitajuutta. Wesinillä on puoliso ja kolme lasta. Lisäksi on kolme aikuista lasta puolison edellisestä liitosta.
Wesin on Urjalan kunnanvaltuustossa ja Pirkanmaan aluevaltuuston ja -hallituksen varajäsen. Lisäksi hän on hyvinvointialueen vammaisneuvostossa.
Vaalityöhön Wesin ei ole hakenut avustusta esimerkiksi tukiyhdistyksiltä. Hän rahoittaa työn itse. ”Summa on 30 000:n ja 40 000 euron välillä. Siihen kuuluvat lehtikampanjointi ja ostetut mainostilat ympäri Pirkanmaata. En osaa sanoa, meneekö kustannusarvio yli, mutta jos menee, niin ei kauheasti.”
Ehdokkuus vaatii paljon lähipiiriltä. Wesinin perheessä äidin ehdokkuus ja järjestelyt korostuvat, sillä perheen kaksi lasta vaatii toisen vanhemman läsnäoloa ja omaishoitajuutta. Perheen vuonna 2016 syntynyt poika sairastaa erittäin harvinaista coffin-sirisin syndroomaa. Myös heidän tytärtään hoidetaan ja tutkitaan sairaalassa harvinaisen sairauden takia, ja samalla etsitään yhtenäistä geenivirhettä. ”Teimmekin päätöksen, että mieheni jää nyt kotiin. Yhteiskunta ei pysty vastaamaan täysin tilanteeseemme, joten emme voi käydä yhtä aikaa töissä.”
Järjestely takaa sen, että Wesin voi kampanjoida. Hän on puolueensa aluevaltuustoryhmän sihteeri, mutta tämä työ vie vain murto-osan viikosta.
Wesinin mukaan hänen ehdokkuus otettiin vastaan erittäin hyvin lähipiirissä. ”Minulla on hyvä tukipiiri perheessä ulottuen vanhempiini ja appivanhempiini. Omasta vaalitiimistä kuin myös puolueelta saan tukea.”
Hän uskoo, että Suomessa on mahdollista päästä eduskuntaan ensikertalaisena myös pienellä budjetilla, ja vaikka ei olisikaan julkisuuden henkilö. ”Osa tällaisia ehdokkaita menee varmasti läpi, mutta tuntemattomien on satsattava aika paljon mainontaan.”
Ville Merinen sanoo, että häntä kyseltiin jo aluevaaleihin, mutta hän ei lähtenyt. Nyt useampi puolue houkutteli eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Merinen lähti sdp:n ehdokkaaksi.
Ville Merinen: 1–3 tuntia vaalisometusta päivässä
Pirkkalassa asuva psykoterapeutti, sdp:n ehdokas Ville Merinen on sosiaalisen median ammattilainen, joten ei ole yllätys, että hänen vaalikampanjointinsa tapahtuu etupäässä somessa.
Vaalityötä hän tekee nyt joka päivä. ”Ehkä 1–3 tuntia päivässä somettamisestani liittyy vaalityöhön. Aika vähän teen perinteistä kampanjointia esimerkiksi toreilla.”
Merinen, 38, on harvinainen ehdokas, sillä hänellä ei ole aiempaa poliittista taustaa.
”Ei sitten yhtään. Olen kyllä ollut intensiivinen politiikan seuraaja. Aluevaaleihin minua jo kyseltiin, mutta en lähtenyt. Nyt useampi puolue houkutteli eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Myös somessa moni oli sitä mieltä, että pitäisi lähteä ehdolle ja päästä vaikuttamaan.”
Psykoterapeuttityön lisäksi hän tekee sosiaalisen median sisältöä mielenterveyden teemoista Tiktok- ja Instagram-kanavillaan. Merisellä on oma yritys.
Rahankäyttö vaalikampanjoinnissa on vähäistä. Merinen ei jaa printtimateriaalia. Eri asia on, jos puolue jotakin ostaa. ”Periaate on, että en kerää vaalirahaa, vaan rahaa nuorten mielenterveyden edistämisen hyväksi. Sinne on kertynyt vajaat 4 000 euroa. Tosin anoppini antoi väkisten tonnin vaalikassaani. En vielä tiedä, mihin se käytetään.”
Merinen sanoo luottavansa siihen, että hän tulee kuulluksi ja nähdyksi somen kautta. Ennen vaaleja on tulossa jonkin verran tapaamisia maakunnassa. Hänellä vaalityö sujuu some-työn yhteydessä, eikä erillistä ”vaalilomaa” tarvita.
Merisen vaalityö on koko perheen hanke. Hänellä on kaksi lasta. ”Puolisoni on vaalipäällikkönä, ja pian 18 vuotta täyttävä tyttäreni on nuorisoasiain spesialisti. Myös sukulaiset ja vanhempamme ovat aktiivisesti kannustamassa.” Merinen jatkaa, että vaalityössäkin perheen tuki on tärkein.
Merinen on tunnettu somessa, mutta riittääkö se? ”Katsotaan, paljonko saan ääniä. Olen Suomen mittakaavassa iso somettaja ja aiheeni on selkeä, eli nuoret ja mielenterveys, mutta on vaikea arvioida läpimenoa.”
Tamperelainen Sonja Hietaranta tarttui mahdollisuuteen, kun hänelle tarjottiin kokoomuksen ehdokkuutta. Koko perhe on mukana vaalityössä. Lapsia on kuusi.
Sonja Hietaranta: kaikki vapaa-aika vaalityötä
Tamperelainen ylihoitaja, terveystieteiden maisteri Sonja Hietaranta, 47, tarttui mahdollisuuteen, kun hänelle tarjottiin kokoomuksen ehdokkuutta. Se oli sopiva hetki, sillä hänellä on takanaan noin 25 vuoden kokemus terveydenhuollosta. Viime vuosiin mukaan mahtuvat niin koronanhoito kuin työtaistelukin.
Hietarannan ehdokkuus vahvistui viime joulukuussa. ”Kampanjointini käynnistyi heti. Joulun aikaan pidin muutamia päiviä lomaa, ja tammikuun alusta tahti on kiihtynyt. Kaikki vapaa-aika on ollut tavalla tai toisella vaalityötä. Nyt vaalitapahtumia on 1–3 kertaa viikossa ja maaliskuun loppuun asti niitä olisi melkein jokaiselle päivälle, jos vain pystyy menemään.”
Hän julkaisee joka päivä jotakin somessa. Lisäksi on vaalikoneisiin vastaamista, paneeleihin ja erilaisiin tapahtumiin valmistautumista tai niiden järjestämistä sekä mielipidekirjoitusten laatimista. ”En ole ottanut virkavapaata, vaan olen käyttänyt lomapäiviä vaalityöhön. Sitä joudun tekemään myös yöaikaan. Yön tunnit eivät ole pois keneltäkään.”
Hietaranta kuvailee, että vaalityö vaatii ensikertaiselta paljon tunteja. ”On rakennettava kaikki alusta asti, kuten verkkosivut ja vaalimateriaalit. Jos ehdokas on ollut ennen ehdolla, niin hänellä on pohjat valmiina.”
Omaa rahaa Hietaranta aikoo käyttää 5 000 - 7 000 euroa. Isompia lahjoituksia ei ole toistaiseksi tullut. Sen sijaan hän on ilahtunut pienistä, kymmenen euron lahjoituksista, joita hän on saanut tuntemattomilta. ”Kierrän paljon maakuntaa. Vaalitiimin apu on ollut korvaamatonta. Yksin työtä ei voisi tehdä.”
Hietarannan työnantajan eli Pirkanmaan hyvinvointialueen ohjeen mukaan viranhaltijoiden vaalityö ei saa näkyä töissä. Ohjeistus aiheuttaa hämmennystä, sillä esimerkiksi sairaalan pihalla kuka tahansa ehdokas voi jakaa esitteitään, mutta talossa työskentelevä ei sitä saa tehdä pihalla.
Hietaranta antaa tunnustusta perheelleen. ”Etenkin puolisoni on kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Rehellisesti sanottuna tämä on kova ponnistus perheelle. Isommat lapsistamme ovat täysillä mukana vaalitapahtumissa. Vanhin poika vastaa kotisivuista. Nuoremmatkin ovat kiinnostuneita. Myös ystävistä on suuri apu.”
Hän lähestyy vaaliehdokkuuttaan samalla tavalla kuin miten hän on hoitanut työnsä. Työtä on tehtävä paljon ja huolella. ”Niin pärjää elämässä, ja tähän asti se on tepsinyt. Toivon, että näin käy vaalissakin. Työelämässä on asioita, joita ei kaikkia saa hoidettua kympin arvoisesti. Jos ne saa yhdeksikön arvoisina ulos, niin asiat on silloin hoidettu ja päästään eteenpäin.”
