Aamulehti
Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin päivystys Acuta ruuhkautui joulukuussa 2022 ennätyksellisen pahasti. Sen seurauksena Pirkanmaalla käynnistettiin mittava selvitys päivystystoiminnan tilasta ja tulevaisuudesta. Päivystyksen lisäksi tarkastellaan myös muuta kiireellistä hoitoa, kuten avoterveydenhuollon kiirevastaanottotoimintaa.Työryhmää johtaa Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) sairaalapalvelujen johtaja Juha Kinnunen.
Työryhmän pitää arvioida, onko päivystysten keskittämisessä menty jo liiankin pitkälle. Taysin Acuta on Suomen suurin yhteispäivystys, jossa käy vuodessa noin 90 000 potilasta. Yhteispäivystyksessä hoidetaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon potilaita. Acuta vastaa kaikkien Pirkanmaan alueen kuntien ilta- ja yöpäivystyksestä. Lisäksi Valkeakosken sairaalassa on yöpäivystys.
Kinnunen toteaa, että ongelmat kulminoituvat päivystyksiin, mutta niiden todelliset syyt ovat muualla. Perusterveydenhuollon kiirevastaanotot eivät ehkä pysty hoitamaan riittävästi potilaita. Päivystykseen voidaan ajautua suhteellisen kevyilläkin syillä, koska kiireetöntä hoitoa ei ole saatu ajoissa. ”Jos terveyskeskuksen vastaanotolle on viikkojen jono, vaiva voi pahentua tai ihmiset kyllästyvät odottamaan. Päivystys on kuin kadun pää. Kun palveluja ei kadun varrelta muualta löydy, niin päivystys on siellä kadun päässä auki 24/7. Päivystykseen päädytään, vaikka se ei ole paras eikä oikea paikka auttaa näitä ihmisiä.”
Mistä kyse?
Päivystysselvitys
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola asetti 16.1.2023 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Pirkanmaan päivystystoiminnan tilaa ja tulevaisuutta.
Tavoitteena on kestävä ja tasapainoinen toimintamalli, jolla varmistetaan ympärivuorokautinen ja turvallinen päivystyspalvelu koko hyvinvointialueen väestölle.
Pyrkimyksenä on tuottaa palvelut kustannusvaikuttavasti eli selvittää, missä ja miten niitä on väestön tarpeen kannalta tarkoituksenmukaista tuottaa. Tarkastelussa otetaan kantaa myös palvelujen sijaintiin.
Samalla halutaan turvata asukkaiden ja potilaiden turvallisuus ja luottamus päivystystoimintaan.
Selvitystyötä johtaa sairaalapalvelujen johtaja Juha Kinnunen.
Työryhmällä pitää toukokuun loppuun mennessä olla konkreettinen esitys, miten Pirkanmaan palvelujärjestelmää tullaan kehittämään.
Ei vääriä potilaita
Määritelmän mukaan päivystyspotilaita ovat sellaiset potilaat, joiden tutkimusta tai hoitoa ei voida turvallisesti siirtää seuraavaan arkipäivään. Hoidon viivästyminen voi aiheuttaa pysyvää terveydellistä haittaa tai vaarantaa potilaan hengen. Lääkärin arvio tilanteesta ja sen mukainen hoito pitää siksi saada 24 tunnin sisällä. ”Merkittävä osa päivystyspotilaista ei täytä tätä kriteeriä, etenkin viikonloppuisin ja ilta-aikaan. Ei silti voi sanoa, että päivystyksessä olisi ’vääriä’ potilaita. Ihmisillä on oikeus saada terveydenhuollon palveluja. Jos niitä ei saa edes kiireettömässä tilanteessa, niin lopulta hakeudutaan päivystykseen. Siinä mielessä kaikki ovat oikeita potilaita.”
Jatkohoitopaikkojen puute taas on ongelma, joka koskee erityisesti ikääntyneitä ja monisairaita ihmisiä. ”Hauraat ikäihmiset tulevat päivystykseen, kun heidän toimintakykynsä on tilapäisesti romahtanut keuhkokuumeen, virtsatieinfektion tai muun hoidettavissa olevan taudin vuoksi. Kun potilasvirta on häiriintynyt, he jäävät blokkiin päivystykseen tai vuodeosastoille. Ilman asianmukaista kuntoutusta heidän toimintakykynsä laskee yllättävän nopeasti. Sitä meidän pitäisi kaikin tavoin pyrkiä välttämään.”
Kaksi ratkaisua
Kinnusen mukaan iso osa päivystyksen ongelmista saataisiin ratkaistua, jos terveyskeskuksiin saisi aikoja ja kiirevastaanottoja olisi tarjolla myös iltaisin ja viikonloppuisin. ”Se on osa ratkaisua ilman muuta. Perustason hoitaja- ja lääkärinvastaanottoja pitää olla riittävästi tarjolla. Kiireettömältä lääkärinvastaanotolta vain noin viisi prosenttia potilaista saa lähetteen eteenpäin, eikä heistäkään päädy päivystykseen kuin pieni osa. Portinvartijan roolista 95 prosenttia tapahtuu siellä perustasolla.”
Toinen keskeinen ratkaisu on tuoda vastaavat palvelut kotiin niille ikäihmisille, jotka ovat jo ympärivuorokautisen hoivan piirissä. ”Hoivakoteihin pitää saada 24/7-mallilla konsultaatiomahdollisuus lääkärin kanssa joko etäyhteydellä tai fyysisesti paikan päällä, jotta lievien ongelmien vuoksi ei tarvitse hakeutua ensihoidon kautta päivystykseen.”
Jopa parantumattomasti sairaan potilaan oireita lievittävä palliatiivinen hoito ja saattohoito on mahdollista järjestää kotona kotisairaalan tuella. ”Se edellyttää sitä, että tarvittaessa on mahdollisuus saada yhteys hoitavaan lääkäriin tai hoitajaan sekä riittävä lääketieteellinen tuki muun muassa kivunhoitoon.”
Mallia maailmalta
Työryhmä kartoittaa myös käytäntöjä maailmalta. ”Vaikkapa Ruotsissa Tukholman alueella Karoliinisen yliopistosairaalan päivystykseen tullaan vain lähetteellä, paitsi tietysti henkeä uhkaavissa tilanteissa. Päivystykseen tulevaa potilasvirtaa pyritään näin kontrolloimaan.”
Toukokuun loppuun mennessä työryhmällä pitää olla konkreettinen esitys, miten Pirkanmaan palvelujärjestelmää tullaan kehittämään. Nopeitakin ratkaisuja on jo tehty. ”Jo ennen joulua sovimme, että jos Acutassa on monipotilastilanne, kaikki vuodeosastot osallistuvat ruuhkan purkamiseen ottamalla noin kymmenellä prosentilla ylipaikkoja käyttöön.”
Pirkanmaalla sairaansijoja on yhteensä lähes 2 000. Luvussa ovat mukana Taysin sairaaloiden sairaansijat ja terveyskeskusten vuodeosastopaikat. Kinnusen mukaan paikoista sinänsä ei ole pulaa, mutta niistä osa on henkilöstövajeen vuoksi pois käytöstä tai täyttynyt potilailla, joiden tarkoituksenmukaisempi paikka olisi kotona tai tehostetussa palveluasumisessa.
Kinnusen mukaan ikäihmisten hoiva-asumiseen on jo hankittu yli sata uutta paikkaa yksityisiltä palveluntuottajilta, myös kuntoutuksen lisäpaikoista neuvotellaan. Hoivakotien 24/7-lääkärikonsultaatio on jo kilpailutuksessa ja toteutuu helmi-maaliskuussa. ”Kyllä tässä koko ajan tapahtuu asioita.”
