Tampereen seudulle muuttaa nyt väkeä ennätyspaljon – Jopa virta Helsinkiin on kääntynyt: ”Pidän tätä erittäin merkittävänä”

Helsingin seudulta muutti viime vuonna enemmän väkeä Tampereelle kuin toiseen suuntaan. Tampereen kaupunkiseutu vetää nyt väkeä niin kotimaasta kuin ulkomailta. Maahanmuutto toi kaupunkiseudulle yli 2 500 asukkaan muuttovoiton, ja uusi piikki on odotettavissa tänä vuonna.

Jesse Heiskanen muutti Tampereelle opiskelemaan Lahden kupeesta Hollolasta eikä hänellä ole kiire pois.

1.2. 5:00

Aamulehti

6 367 asukasta. Sen verran Tampereen kaupunkiseudun väestömäärä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuoden aikana. Kertaakaan aiemmin kasvu ei ole ollut nykyisin reilun 400 000 asukkaan kaupunkiseudulla näin suurta.

Vielä alkuvuonna 2022 näytti, että Tampereen kehyskuntien väkiluku kasvaa prosentuaalisesti nopeammin kuin Tampereen. Loppuvuonna Tampere otti niin kovan kirin, että se ohitti reilusti muut kunnat.

Ennakkotiedon mukaan Tampere kasvoi viime vuonna 4 837 asukkaalla, mikä on enemmän kuin yleensä koko kaupunkiseudun väestönkasvu. Vuodenvaihteessa tamperelaisia oli 249 060. Jos kehitys jatkuu viime vuoden kaltaisena, 250 000 asukkaan raja menee rikki heinäkuussa. Viime vuoden alkupuoliskolla Tampereen väestö kasvoi 825 asukkaalla, jälkimmäisellä moninkertaisesti.

Työt vetävät Helsinkiin

Jesse Heiskanen on malliesimerkki tuoreehkosta tamperelaisesta. Hän muutti Tampereelle Hollolasta vuonna 2019 syksyllä opiskelemaan. Myös kotikaupungin naapurissa Lahdessa olisi ollut media-alan koulutusta, mutta hän päätyi saman alan opintoihin ensin Tampereelle Treduun ja sitten ammattikorkeakouluun.

Jesse Heiskanen nauttii Tampereen fiiliksestä.

”Elokuva ja tv kiinnostaa, täällä oli kaikki. Muutenkin pidin tätä viihtyisänä paikkana, olen aina tykännyt täällä fiiliksestä.”

Heiskasen mukaan alan työpaikoista suuri osa on Helsingin seudulla. Hän kertoo, että ei ehkä haluaisi muuttaa pääkaupunkiseudulle.

”Totta kai sinne mennään, jos on pakko. Toivoisin, että pystyn jäämään tänne.”

Patosiltaa pitkin Tampereen keskustassa tiistaina pyöräillyt Kerttu Heinonen on asunut Tampereella koko ikänsä. Fysioterapeutiksi opiskellut Heinonen löysi aikoinaan opiskelupaikankin Tampereelta.

”Kyllä Tampere oli vetovoimatekijä siinä kohdassa. Ei ole ollut tarve lähteä mihinkään. Tämä on kaunis kaupunki ja täällä pääsee pyörällä näppärästi liikkumaan.”

Heinonen sanoo, että häntä pitävät Tampereella myös tärkeät verkostot: perhe, sukulaiset ja ystävät.

Kerttu Heinonen on asunut Tampereella koko ikänsä.

Maahanmuutto kasvoi paljon

Kuntien välinen muutto selittää Tampereen kaupunkiseudun muuttovoitosta suurimman osan eli 62 prosenttia. Kaupunkiseudun kuntiin muutti viime vuonna 4 051 asukasta enemmän muista Suomen kunnista kuin Tampereen seudulta muualle.

Maahanmuutto toi kaupunkiseudulle lähes kaksinkertaisesti muuttovoittoa edellisvuoteen verrattuna, 2 509 henkilöä.

”On hienoa, että sisämaakaupunki on löydetty, olemme aina olleet vähän Helsingin ja Turun jäljessä nettomaahanmuutossa. Nyt on kiritty Turun ohi. Meillä on kiinnostavia työpaikkoja, korkeakoulut sekä kansainvälisen tason palveluita”, seutujohtaja Päivi Nurminen kertoo.

Luonnollinen väestönlisäys painui miinukselle Tampereen kaupunkiseudulla. Kuntiin syntyi 203 lasta vähemmän kuin ihmisiä kuoli. Tampereella kuolleita oli 208 enemmän kuin syntyneitä. Lempäälä, Ylöjärvi ja Pirkkala olivat ainoita kuntia, joissa syntyvyys ylitti kuolleiden määrän. Lempäälässä luonnollinen väestönlisäys oli 70, Ylöjärvellä 52 ja Pirkkalassa 23.

Seutujohtaja Päivi Nurminen kuvattiin kosken rannassa tiistaina 31. tammikuuta.

Joukkoliikenne avainasemassa

Seutujohtaja Nurminen kertoo, että Tampereen ja kehyskuntien kehityksessä on nähty vajaan kahden vuosikymmenen aikana monenlaisia vaiheita.

”Kun tätä yhteistyötä aloiteltiin 2005–2006, niin elettiin seutuistumisen aikaa. Tampereella oli pienempää kasvua ja kehyskunnat kasvoivat nopeammin. Nyt kasvu menee noin 60–40. Takana on maailmanlaajuinen trendi, kaupungistuminen, joka tulee aina ensin ydinkaupunkiin.”

Väestönkasvuprosentti oli viime vuonna suurin Tampereella, 1,98, mikä nosti kaupunkiseudun keskimääräisen väestönkasvun 1,58 prosenttiin. Väestön hallittavana kasvuna pidetään yleisesti 1–1,5 prosenttia. Tampereen kasvu ylitti tämän haarukan viime vuonna reilusti. Kaupunkiseudulla on tehty pitkän aikavälin visioita ja rakennesuunnitelma vuoteen 2040 asti.

”Tulevaisuuden maankäytön suunnittelua on ennakoitu. Jos palveluita tuodaan joukkoliikenteen ääreen ja joukkoliikennettä kehitetään koko ajan, niin en usko, että kasvusta tulee mitään isoa häiriötä.”

Nurmisen mukaan laadukkaat asuinympäristöt ja joukkoliikenne ovat avainasemassa kaupunkiseudun kehittämisessä. Kaupunkiseudun kasvutavoitteena on, että 8 kunnassa olisi vuonna 2040 yhteensä 480 000 asukasta, noin 70 000 asukasta enemmän kuin nyt.

Seuraava tarkastelu syksyllä

Seututietopäällikkö Jussi Välimäki kertoo, että seudun väestönkehityksen painopisteitä tarkastellaan asuntorakentamisen kautta. Tarkastelussa seurataan, minne uusia asuntoja on rakennettu vuosittain ja miten ne vastaavat kaupunkiseudun tavoitteita. Viime vuoden tarkastelun pohjalta on tehty kartta vuosien 2020 ja 2021 väestönmuutoksesta.

”Siellä näkyvät esimerkiksi Vuores, ratikkareitti, Tampereen ja Nokian keskustat sekä Nokian Harjuniitty.”

Seuraava tarkastelu valmistuu näillä näkymin syksyllä. Tampereella tehostetaan maankäyttöä myös nykyisiä asuinalueita tiivistämällä etenkin ratikkareitin varrella.

Väestöstä tehdään kaupunkiseudulla lähinnä yksittäisiä katsauksia. ”Voisi olla mielenkiintoinen aihe perata vähän tarkemmin, mistä tämä poikkeuksellinen vuosi johtui.”

Tampereen kaupunkiseudun seututietopäällikkö Jussi Välimäki.

Kaupungeille oppia toisiltaan

Konsulttiyritys MDI:n aluekehityksen asiantuntija Timo Aro on kommentoinut vuosien varrella lukuisia kertoja Tampereen kehitystä. Hän aloittaa maaliskuussa Turun kaupungin tutkimusjohtajana, ja toimii työssään Turun seutukunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisessä.

”Molemmissa kaupungeissa ja seuduilla voitaisiin ottaa toisilta oppia erityisesti pehmeään elinvoimaan liittyvissä asioissa, joilla viittaan erityisesti erilaisiin veto- ja pitovoimatekijöihin sekä maineeseen.”

Turussa voitaisiin Aron mukaan ottaa mallia Tampereesta erityisesti kolmessa asiassa: yhteistyön ja yhdessä tekemisen kulttuurista kaupunkiseudun kehittämisessä, onnistumisten ylikorostamisessa ja tarinallistamisessa sekä seutuun liittyvän hyvän mainekuvan suunnitelmallisessa ylläpitämisessä.

Tampereella puolestaan voitaisiin ottaa mallia Turusta kulttuurisen pääoman hyödyntämisessä alueen kehittämisessä.

”Tällä tarkoitan erityisesti sivistyksen ja koulutuksen, kulttuurin, historian, identiteetin, kaksikielisyyden, kansainvälisyyden ja länteen suuntautuvien yhteyksien korostamista.”

Timo Aro kuvattiin Porissa 14. joulukuuta 2022.

Muuttovirta kääntyi

Kiinnostava seikka Aron mukaan on se, että Tampereen kaupunki sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosina 2021 (+292) ja 2022 (+227) enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1990 lähtien tehdyn tilastoinnin aikana. Vuosina 2021 ja 2022 tulomuuttojen määrä Helsingin seudulta Tampereelle kasvoi ja vastaavasti lähtömuuttojen määrä Tampereelta Helsingin seudulle vähentyi.

”Pidän tätä erittäin merkittävänä ja symbolisesti tärkeänä henkisenä käänteenä pitkän aikavälin kehityksessä.”

Aron mukaan Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kasvaneen maahanmuuton taustalla on ainakin on ainakin osittain koronakriisin aikana patoutunutta muuttotarvetta, kun maahanmuutto oli käytännössä estetty muilta kuin Suomen kansalaisilta. Aron mukaan maahanmuuttojen määrä on kasvanut Suomeen erityisesti Aasiasta, kuten Filippiineiltä, Intiasta, Bangladeshistä ja Sri Lankasta. Oletuksena on, että Aasiasta tulleiden muuttojen taustalla on aiempaa enemmän työperustaista maahanmuuttoa.

Tänä vuonna monen kunnan asukasluvussa nähdään kasvupiikki, kun sotaa paenneilla ukrainalaisilla tilapäinen suojelu on jatkunut vuoden. Tuolloin ukrainalaiset voivat hakea kuntalaisiksi, jolloin heillä on oikeus laajempiin palveluihin kuin vastaanottokeskuksissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut