Tätä kaikkea Tampereen seutu saisi Suomi-radasta – ”Ei voi mitata pelkästään rahassa”

Suomi-radan kannattavuutta ei voi mitata pelkästään rahassa, sanovat Tampereen kaupungin pormestari ja Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja. He ottavat valtiovarainministeriön talousarvion uudesta Suomi-radasta vakavasti, mutta vaativat lisäselvityksiä. Pirkanmaan yrittäjien hallituksen puheenjohtaja on sitä mieltä, että nykyistä rataverkkoa pitäisi parantaa.

Uusi suurnopeusrata eli Suomi-rata nopeuttaisi selvitysten mukaan Helsingin ja Tampereen välistä matkaa noin 31 minuuttia. Tampereen pormestarin Anna-Kaisa Ikosen mukaan nopeus ja sujuva liikkuminen ovat tärkeitä asioita, mutta niiden lisäksi investointia täytyisi miettiä laajemmin.

25.1. 19:44 | Päivitetty 27.1. 12:14

Aamulehti

”Suomi tarvitsee yhteyksiä”, sanoo Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Hänen mukaansa hyvät ratayhteydet ovat välttämättömiä muun muassa saavutettavuuden ja huoltovarmuuden kannalta, eikä näitä puolia otettu tarpeeksi huomioon valtiovarainministeriön selvityksessä.

Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan Suomi-rata ja kaksi muuta ratahanketta olisivat liiketaloudellisesti kannattamattomia. Arvion mukaan muun muassa Tampereen ja Helsingin välinen uusi nopea junayhteys maksaisi veronmaksajille 50 miljoonaa euroa vuodessa 65 vuoden ajan. Liki puolet Suomi-radan investoinnista ja suuri osa kokonaiskustannuksista jäisi julkisen sektorin eli valtion ja kuntien maksettavaksi.

Ikosen mukaan on selvää, että Tampere–Helsinki-väli on Suomen liikennöidyin ratayhteys ja kapasiteettinsa äärirajoilla. Siksi ensimmäinen ja kiireisin tarve olisi ratayhteyden perusparannukselle. Se ei kuitenkaan Ikosen mukaan tuo lisäkapasiteettia, jolla saataisiin nopeutta ja lisää junia.

”Se, että isot kaupungit olisivat kytköksissä toisiinsa, sillä olisi suuri merkitys koko Suomen menestyksen kannalta.”

Hanke on todella iso, ja Ikosen mukaan valtiovarainministeriön selvitys on syytä ottaa vakavasti. ”Siinä oli kuitenkin näkökulmia, joita haastaisin.”

Rahaa EU:lta

Yksi näkökulmista on arviointi siitä, kuinka paljon Euroopan unionilta saataisiin tukea Suomi-rataan. Ikosen mukaan tuen määrä oli arvioitu liian pieneksi.

Myös Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen nostaa esiin EU:n mahdollisen tuen. Hänen mielestään keskusteluun täytyy kytkeä yleiseurooppalainen raideleveys, jonka Euroopan unioni on nostanut esille.

Euroopan komissio on vaatinut, että Suomi rakentaisi kaikki uudet raideyhteydet eurooppalaisen standardin raideleveyteen ja tekisi suunnitelman siihen siirtymiseksi myös olemassa olevassa rataverkossa. Vaatimukset koskisivat myös Suomi-ratahankeyhtiön suunnittelemia rataosuuksia. Raideleveydet nousivat keskusteluun Ukrainan sodan myötä, sillä esimerkiksi viljakuljetuksia on ollut vaikeaa järjestää Ukrainasta raiteita pitkin.

Sekä Nurminen että Ikonen ovat sitä mieltä, että uusi ratayhteys voisi olla EU:n kannalta kiinnostava ja vaikuttaa siten rahoitukseen.

”Kyse ei ole pelkästään nopeudesta”

Ikosen mukaan suora yhteys Tampereelta lentokentälle parantaisi saatavuutta sekä palvelisi yrityksiä ja Pirkanmaata matkailualueena. Yhteys voisi kiinnostaa myös investoijia.

Uusi suurnopeusrata eli Suomi-rata nopeuttaisi selvitysten mukaan Helsingin ja Tampereen välistä matkaa noin 31 minuuttia. Ikosen mukaan nopeus ja sujuva liikkuminen ovat tärkeitä asioita, mutta lisäksi asiaa täytyisi miettiä laajemmin. ”Kyse ei ole pelkästään nopeudesta. Pääradan kapasiteetin lisääminen on välttämätöntä. Sillä olisi laajempia vaikutuksia kuin pelkästään matka-aika.”

Myös Päivi Nurmisen mukaan kahden suurimman kaupungin kytkeminen toisiinsa loisi kasvua ja elinvoimaa. Niiden hyötyä on Nurmisen mukaan vaikea muuttaa ennakolta luvuiksi. Hänen mukaansa yhteydet toisivat kasvua, investointeja ja kansainvälisyyttä. ”Selvitys oli laskettu talouden näkökulmasta. Toinen näkökulma on se, kuinka paljon panostamme Suomen kasvustrategiaan.”

Nurminen allekirjoittaa valtiovarainministeriön selvityksen siltä osin, että Suomi-rata olisi liiketaloudellisesti kannattamaton, mutta muistuttaa, että monet asiat liikenteessä ovat liiketaloudellisesti kannattamattomia. ”Tiet ja moottoritietkin tehdään julkisin varoin.”

Nurmisen mukaan moni paikallisestikin merkittävä investointihanke olisi jäänyt tekemättä, jos asioita mietittäisiin pelkästään liiketaloudelliselta kannalta. ”Myöhemmin on kuitenkin huomattu, että olipa fiksu päätös. Investoinneissa täytyy olla rohkeutta mukana.”

Politiikka kuitenkin ratkaisee viime kädessä ratahankkeiden kohtalon. Siksi Nurmisen mukaan on tärkeää tarjota monipuoliset selvitykset päättäjille.

Rahaa nykyiseen rataverkkoon

Pirkanmaan yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Janne Vuorinen sanoo, etteivät valtiovarainministeriön selvityksen tulokset ja uuden suoran ratalinjauksen kallis hintalappu tulleet yllätyksenä.

”Nyt on ajettu kahta isoa ratahanketta samaan aikaan, ja näen, että se on heikentävä tekijä. On tärkeää kehittää nykyistä ratayhteyttä, sillä siinä on paljon korjausvelkaa.”

Vuorisen mukaan nykyisen rataverkon peruskorjaus on tärkeää tavara- ja henkilöliikenteen kannalta. Nopeampi yhteys Tampereen ja Helsingin välillä olisi tärkeä merkitys työvoimasaatavuuden kannalta. Vuorinen kuitenkin tiedostaa, että esimerkiksi Etelä-Pirkanmaalla on suhtauduttu hyvin kriittisesti uuden ratalinjauksen suunnitelmiin, sillä se rikkoisi siellä alueita ja aiheuttaisi haittaa. ”Tämä on monitahoinen juttu. Jos me toimijat lähtisimme ajamaan yhtä hanketta kahden sijaan, rahoituksen saaminen voisi olla helpompaa.”

”Nykyisen rataverkon korjaamiseen täytyy löytyä määrärahoja.”

Täsmennys 27.1.2023 kello 12.12: Täsmennetty Anna-Kaisa Ikosen sitaattia pääradan nopeudesta. Ikosen mukaan pääradan kapasiteetin lisääminen on välttämätöntä tavalla tai toisella, ei välttämättä pelkästään uuden suurnopeusradan avulla, sillä Suomi-radalle on useita eri linjausvaihtoehtoja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut