10 000 suomalaista kutsutaan poikkeukselliseen terveystarkastukseen, Pirkanmaalta kutsun saa 656 – Nämä kaikki asiat tutkitaan: mukana jopa hiusnäytteet ja testosteronitaso

Koko Suomen laajuisessa terveystutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset voivat, onko tarpeellisia palveluita saatavana ja ovatko palvelut toimivia. Tutkimus näyttää myös, onko koronaepidemialla ollut pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi kansalaisten terveyteen, painoon ja hoitoon pääsyyn.

Seppo Koskisen mittausesimerkki Tampereella tiistaina osoitti, miten tilannesidonnainen verenpainekokeen tulos voi olla. Tulos oli 162/93, eli verenpaine oli koholla. Viime viikolla tulos oli normaali 124/82. Kotona mitattu verenpaine antaa huomattavasti luotettavamman kuvan kuin vastaanotolla mitattu.

25.1. 5:00

Aamulehti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutkii viiden–kuuden vuoden välein laajoilla tutkimuksilla kansanterveyden tilaa. Tämänvuotisessa tutkimuksessa on mukana uusia kokeilevia testejä, kuten hiustutkimus ja testosteronimittaus.

Tutkimukset tarjoavat myös uusille hyvinvointialueille tietoa, mikä on kunkin alueen asukkaiden terveydentila juuri nyt. Näin palvelut voidaan kohdentaa oikeisiin paikkoihin.

”Näin osataan käyttää niukat resurssit oikein”, sanoo Terve Suomen vastaava tutkija Annamari Lundqvist.

Tampereelta laajaan terveystarkastukseen kutsutaan 460 henkilöä ja Valkeakoskelta 196. Tamperelaiset kutsutut tutkitaan aikavälillä 25. tammikuuta – 23. helmikuuta ja valkeakoskelaiset 20. maaliskuuta –3. huhtikuuta.

Koko maasta 66 000 henkilöä vastasi THL:n kyselytutkimukseen, ja heistä 10 000 kutsutaan vielä laajaan terveystarkastukseen, joita tehdään Helsingistä Utsjoelle saakka.

Terve Suomi -tutkittavien kuulo tutkitaan uudehkolla hälykuulo-mittaustavalla. ”Yleensä kuulo on tutkittu hiljaisessa tilassa, mutta se ei kuvaa arkielämän tilannetta, jossa vaikka syöt ruokalassa, joku pälpättää ja radio soi taustalla, THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen sanoo. Hänen kuulonsa todettiin neljän minuutin tutkimuksessa hyväksi.

Mitä?

Nämä terveydestä tutkitaan

  • Pituus ja paino.

  • Vyötärön, lantion ja kaulan ympärys.

  • Verenpaine.

  • Toimintakyky, kuten näkö ja kuulo, muisti, tarkkaavuus ja keskittyminen, nivelten liikkuvuus, puristusvoima.

  • Keuhkojen toiminta spirometriakokeella.

  • Verinäyte, josta määritetään esimerkiksi d-vitamiini-, kilpirauhas- ja testosteroni, rasva- ja sokeriarvot. Lisäksi näytteiden avulla arvioidaan maksan ja munuaisten toimintaa.

  • Hiusnäyte.

  • Kotona kerättävä ulostenäyte.

  • Osalta tutkittavista kotona kerättävä virtsanäyte.

  • Kyselyitä, joilla kartoitetaan terveyttä, elintapoja ja toimintakykyä.

  • Terveystarkastuksen jälkeen osa kutsutaan myöhemmin tehtäviin jatkotutkimuksiin, joissa kerätään tarkempaa tietoa alkoholinkäytöstä, suun ja hampaiston terveydestä, liikunnasta ja unesta.

Mikä tutkimuksen tavoite on, Terve Suomen vastaava tutkija Annamari Lundqvist?

”Tuottaa luotettavaa tietoa siitä, mikä on Suomen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilanne, mikä on tyytyväisyys terveyspalveluihin ja miltä tulevaisuus näyttää. Epidemian aikana esimerkiksi hammaslääkäriin ei päässyt, mutta pääseekö nyt? ”

Tutkimuksessa selviää myös, saadaanko palveluilla aikaiseksi tavoitteita, joihin pyritään: onko lääkärille pitkät jonot, miten lääkärikäynti sujui ja miten hoituvat pitkäaikaissairauksien seuranta ja sosiaalipalvelut.

”On kiinnostavaa nähdä, millaisessa tilanteessa uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Tiedetään, että pandemia vaikutti ihmisten terveyteen monella tavalla. Tutkimuksella nähdään, onko pandemialla laajoja vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.”

Lundqvistin mukaan epidemian aikana moni lihoi, yksinäisyys lisääntyi ja työmatkaliikunta väheni.

”Tutkimustulosten avulla mietitään toimenpiteitä, joilla palveluita voidaan kehittää ja onko palveluita saatavissa niissä väestöryhmissä, joissa niitä tarvitaan.”

Terve Suomi -tutkimusten tutkimuspaikka Tampereella on Hatanpään sairaala. Tampereen tiimin vastuuhoitaja Suvi Mujunen on yksi monipuolisten tutkimusten tekijöistä.

Toimintakykyä selvittävässä istumaannousutestissä tutkittava istuu kädet rinnalla ristissä 45 senttiä korkealla tuolilla. Ensin katsotaan, pääseekö tutkittava kertaakaan ylös. Jos pääsee, otetaan aikaa, kauanko aikaa menee kymmeneen istumaannousuun. Eri ikäisille on eri aikatavoitteet. THL:n Seppo Koskiselta kului kymmeneen istumaannousuun aikaa 18 sekuntia.

Uudenlaista tietoa

THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen sanoo, että tutkimuksen avulla tavoitellaan tietoa, jota ei ole saatavilla muista tietolähteistä.

Esimerkiksi kansansairauksien riskitekijät, palveluiden tarve ja sen tyydyttyminen, toimintakyky ja työkyky, elintavat, lihavuus ja psyykkinen kuormitus ovat asioita, joita ei saa mistään tietolähteistä riittävän tarkasti. Lihavuus on esimerkiksi yleistyvän diabeteksen suurin riskitekijä.

Vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa Helsinki ja Tampere olivat kärjessä psyykkisessä kuormituksessa. Keski-Pohjanmaalla psyykkinen kuormitus oli maan vähäisintä. Uusi tutkimus kertoo, mikä on suunta nyt.

Tutkimuksella saadaan tietoa, mitkä ongelmat ovat lisääntymässä ja mitkä vähenemässä. Tutkimuksilla voidaan saada selville esimerkiksi miesten ja naisten sekä koulutettujen ja vähän koulua käyneiden välisiä terveyseroja.

”Näin voimme löytää keinot vähentää riskejä ja haittatekijöitä ja vahvistaa suojatekijöitä."

"Ikääntyvässä väestössämme olisi tosi tärkeää, että ihmiset voisivat viettää hyvää elämää eivätkä tarvitsisi hirveästi palveluja, vaan olisivat hyväkuntoisia ja jaksaisivat olla töissä pitkään. Tämä olisi yhteiskunnan resurssien näkökulmasta oleellisesta”, Koskinen sanoo.

Tutkittavat vaikuttavat omalla panoksellaan siihen, millaisia palveluita omalla alueella on saatavissa.

Spirometriassa eli keuhkojen toimintakykykokeessa mitataan keuhkojen tilavuutta ja keuhkoputkien avonaisuutta. Huonot tulokset voisivat kertoa esimerkiksi astmasta tai muusta keuhkosairaudesta.

Hiuksista stressitasoja

Terve Suomi -terveystutkimuksessa kerätään tänä vuonna tutkittavilta myös hiuksia. Miksi?

”Hiusnäytteistä pystytään määrittämään tiettyjä hormoneja ja merkkiaineita, kuten kortisolia, joka kertoo pitkäaikaisesta stressistä. Nämä ovat vielä kokeellisia, uusia menetelmiä. Emme voi vielä sanoa tutkittavalle, mitä tulos ennustaa sairastumisriskistä, mutta voi olla, että tulevaisuudessa hiusnäytteistä voidaan analysoida sairauksien riskiä.”

Myös testosteroniarvot tutkitaan. Miksi?

”Voimme selvittää, onko testosteronitasolla yhteyttä tutkittavan myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä on ensimmäinen edustava poikkileikkaus, jossa nähdään, millaiset ovat suomalaisten naisten ja miesten testosteronitasot. Emme vielä tiedä, mikä on tämän tutkimuksen arvo tulevaisuudessa.”

Lundqvist sanoo, että testosteronimittaus on paletissa mukana myös houkuttimena, sisäänvetotuotteena, jotta moni nuorikin mies tulisi mukaan.

Tutkittavat saavat palautteen tutkimustuloksistaan sekä henkilökohtaisen terveysprofiilin, jossa annetaan myös toimintaohjeita, jos arvot ovat poikkeavia.

Terve Suomi -edeltäjien tutkimukset ovat parantaneet kansanterveyttä merkittävästi. Esimerkiksi maitoon ja rasvoihin alettiin lisätä d-vitamiinia, kun 20 vuotta sitten todettiin, että suomalaiset saavat liian vähän d-vitamiinia.

Testejä tekevät Terve Suomi Tampereen tiimin tutkimushoitajat Sanni Miikkulainen, Jenna Eskeli, Ida-Maria Rantanen, Iida Matilainen ja Suvi Mujunen, joka on Terve Suomen Tampereen tiimin vastuuhoitaja. Terveystarkastuksen tutkittavista seurataan, mitä heille tapahtuu ja mitkä tekijät ennustavat hyvää tulevaisuutta ja mitkä huonoa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut