Filippiiniläiset hoitajat viihtyvät hyvin Mänttä-Vilppulassa – Kotoutumiseen kiinnitetään huomiota jo ennen Suomeen tuloa

Filippiiniläishoitajat työskentelevät ikäihmisten parissa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä Mänttä-Vilppulassa.

Mäntänvuoren Terveydessä Sarapihan palvelukeskuksessa työskentelevät filippiniiläiset hoitajat Girlie Jane N. Duragay (vasemmalla) ja Winston Abañon nostavat Anna-Liisa Järvistä parempaan asentoon.

22.1. 7:57

Ensimmäiset filippiiniläiset sairaanhoitajat ovat työskennelleet Mänttä-Vilppulassa pian kaksi kuukautta. Filippiiniläiset sairaanhoitajat tulivat Suomeen 20 hoitajan ryhmänä marraskuussa 2022. Heistä 10 on töissä Mänttä-Vilppulassa, loput 10 Parkanossa, Ähtärissä ja Alavudella.

Pihlajalinnan ja filippiiniläisen rekrytointiyrityksen kanssa yhteistyössä rekrytoidut hoitajat työskentelevät ikäihmisten parissa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Mäntänvuoren Terveydessä kolme filippiiniläistä hoitajaa työskentelee Sarapihan palvelukeskuksessa ja kolme Punatulkussa sekä neljä Ikipihlaja Sarahelmessä.

Jokainen marraskuussa saapunut hoitaja on suorittanut sairaanhoitajan tutkinnon kotimaassaan. Suomessa he opiskelevat oppisopimuksella ensin hoiva-avustajiksi ja jatkavat opintojaan lähihoitajaksi.

”Kaikki meille tulleet filippiiniläishoitajat ovat oppisopimusopiskelijoita. Tällä hetkellä he opiskelevat oppisopimuksella hoiva-avustajiksi, ja tavoite on, että he valmistuvat alkuvuoden aikana. Koulutuskumppanina meillä toimii paikallinen Koulutuskuntayhtymä Sasky”, Pihlajalinnan HR-asiantuntija Katja Salvisto kertoo.

Tavoitteena jäädä pysyvästi paikkakunnalle

Salviston mukaan sopimus filippiiniläishoitajien kanssa on tehty tällä hetkellä kahdeksi vuodeksi, ja tavoitteena on, että filippiiniläiset viihtyisivät, kotoutuisivat ja jäisivät paikkakunnalle pysyvästi töihin.

”Työsuhteen alussa he tekevät avustavia hoivatehtäviä, myöhemmin opintojen edettyä he työskentelevät lähihoitajina”, Salvisto sanoo.

Jo rekrytointivaiheessa filippiiniläisiltä hoitajilta edellytetään soveltuvuutta hoitotyöhön, soveltuvaa koulutusta sekä aitoa kiinnostusta ja motivaatiota tulla Suomeen töihin. Myös riittävä englannin kielen taito on tarpeen, jotta asiointi ja ohjaus sekä opetus työsuhteen alussa sujuvat ongelmitta.

”Filippiiniläiset ovat aloittaneet suomen kielen opinnot jo kotimaassaan ennen Suomeen tuloa. Työkielenä käytetään tällä hetkellä sekä suomea että englantia. Filippiiniläiset ovat innokkaita suomen kielen opiskelijoita ja käyttävät rohkeasti oppimaansa”, Salvisto sanoo.

Winston Abaño (vasemmalla) ja Girlie Jane N. Duragay (oikealla) ovat iloisia saadessaan opiskella ja työskennellä Suomessa. Kuvassa hoitajien kanssa Sarapihan palvelukeskuksen asukkaat Anja Grönlund ja Jalo Huikko.

Mahtava tilaisuus

Sarapihan palvelukeskuksessa työskentelevät filippiiniläiset Girlie Jane N. Duragay, Archemedes Montefalcon ja Winston Abaño on otettu hyvin vastaan ja heidän kanssaan työskentelevät suomalaiset hoitajat kehuvat heidän selviävän jo hienosti suomen kielellä hoitotilanteissa.

”Välillä tulee hassuja tilanteita ja asiakkaiden on vaikea ymmärtää puhetta, kun esimerkiksi ä-kirjaimet vaihtuvat a-kirjaimiksi, mutta uskomattoman nopeasti nämä hoitajat ovat oppineet kieltä”, toteaa Sarapihan palvelukeskuksessa työskentelevä lähihoitaja Hanna Lahtinen.

Filippiiniläiskolmikko tekee Sarapihan palvelukeskuksessa pääosin samanlaista työtä kuin muutkin hoitajat. Lääkejakelua filippiiniläishoitajat eivät tee tässä vaiheessa opintojaan.

Duragay ja Abaño ovat pitäneet työskentelystä Sarapihassa ja ovat kiitollisia saamastaan mahdollisuudesta oppia uusia taitoja työssään Suomessa.

”Suomi on yksi parhaista maista työskennellä. Tämä on meille mahtava tilaisuus opiskella. Saamme työskennellä oikeassa ympäristössä ja pitää asiakkaista huolta”, Duragay sanoo.

Abaño toteaa, että halusi tarttua tarjottuun tilaisuuteen ja tulla Suomeen töihin. Opiskelumahdollisuuden lisäksi myös työstä saatava palkka houkutti.

”Suomessa hoitajan työstä maksetaan huomattavasti parempaa palkkaa kuin Filippiineillä. Haluan lähihoitaja-opintojen jälkeen jatkaa opiskelua Suomessa sairaanhoitajaksi tai fysioterapeutiksi”, Abaño sanoo.

Sekä Abaño ja Duragay haluavat jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa, ehkä pysyvästi. Duragaylla on kotimaassaan mies ja 1-vuotias tytär ja hänellä on toiveena, että perhe asuisi jatkossa yhdessä Suomessa.

”Työ on erilaista kuin Filippiineillä, mutta nautin työstäni todella paljon. Nautin, kun saan tulla töihin joka päivä”, Abaño sanoo.

Girlie Jane N. Duragay ja Winston Abaño työskentelevät aluksi hoiva-avustajina, mutta opintojensa edetessä heistä tulee lähihoitajia.

Lisää hoitajia tarvitaan

Nyt aloittaneet filippiiniläishoitajat tuskin jäävät ainoiksi, sillä Salviston mukaan hoitajaresurssitilanteen takia kansainvälistä rekrytointia tullaan jatkamaan esimerkiksi Filippiineiltä, ja mahdollisesti muitakin vaihtoehtoja kartoitetaan.

”Kansainvälisten rekrytointien edistäminen nähdään yhtenä keinona varmistaa henkilöstön riittävyys ja sitä kautta turvata hoidon laatu erityisesti ikäihmisten palveluissa”, Salvisto toteaa.

Jotta mahdollisimman moni Filippiineiltä tai muualta maailmalta rekrytoiduista hoitajista jäisi Suomeen töihin Pihlajalinna haluaa Salviston mukaan kiinnittää huomiota erityisesti työntekijöiden kotoutumiseen Suomeen ja uudelle asuinpaikkakunnalle.

Osana kotoutumisprosessia on järjestetty muun muassa yhteistyössä Aiko Academyn ja Edunationin kanssa kuuden kuukauden kielikoulutus, johon sisältyi myös jonkin verran ammatillisia opintoja.

”Lisäksi ennen Suomeen saapumista annoimme muun muassa monipuolisesti tietoa Suomesta, kulttuurista, ilmastosta, mitä ensimmäisinä Suomi-viikkoina tulee tapahtumaan sekä esittelyjä tulevista työyksiköistä. Olemme myös avustaneet heitä asuntoasioissa sekä erilaisissa viranomais- ja pankkiasioinneissa. Arjen kotoutumisessa tarvitaan yhteistyötä kaupungin ja esimerkiksi seurakunnan kanssa”, Salvisto sanoo.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut