Pälkäneellä toteutettu poikkeuksellinen omakotitalojen rakennushanke palkittiin ilmastotekona

Vanhat, purkukuntoiset hirsirakennukset kierrätetään rakennusaineiksi uusiin omakotitaloihin Pälkäneellä.

Rautajärven Torppakylän ensimmäisen paritalon rakennuttajat Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.) ja Erkki Kaukonen sekä talon rakentaneet rakennuspuusepät Pauli Luhtajärvi ja Jukka Virtanen kuvattiin uusiotalon edustalla 10. toukokuuta 2022.

19.1. 9:05

Suomen ympäristökeskus palkitsi tänään Hinku-teko-tunnustuksella Pälkäneen Rautajärven seudun kylät oy:n esimerkillisestä toiminnasta vanhojen hirsitalojen hyödyntämisestä ilmaston kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhdistyksen toiminta on tunnustuksen myöntäneen Hinku-tiimin perustelujen mukaan myös malliesimerkki alueiden elinvoimaisuutta, viihtyvyyttä ja hyvinvointia lisäävästä yhteisöllisyydestä.

Kyläläisten vuonna 2019 perustama Rautajärven seudun kylät oy on toteuttanut Rautajärven Torppakylä-hankkeen, jossa vanhat, purkukuntoiset hirsirakennukset kierrätetään torppakylän uudisrakennusten rakennusaineiksi.

Rautajärven keskustaan on piirretty viiden tontin torppakyläalue, jonka ensimmäinen vanhoista hirsistä rakennettu paritalo valmistui keväällä 2022.

Lue lisää: Ranja Aukee, 76, haaveili pitkään maalle muutosta – Nyt hän asuu Pälkäneellä upouudessa paritalossa, joka on rakennettu yli 100-vuotiaista hirsistä: ”Voiko tällaista ollakaan?”

Paritalo valmistui kolmesta talkoilla puretusta hirsikehikosta. Talossa ja saunarakennuksessa on käytetty vanhoja hirsiä, vuorilautoja, lattialankkuja, ikkunoita, ovia ja tiiliä.

Kaava sisältää neljä muutakin uutta rakennusta, joista kolmeen on olemassa valmiit arkkitehtikuvat. Tonteille ei ole vielä löytynyt rakennuttajia.

Jätehirsistä ja -laudoista talkoilla biohiiltä

Yleensä vanhat hirsitalot joko lahoavat paikalleen tai ne käytetään polttopuuna. Molemmissa tapauksissa rakennukseen sitoutunut hiili vapautuu.

“Tämä on esimerkillinen hanke, sillä purettavista rakennuksista hyödynnetään käyttökelpoiset osat uudessa rakennuksessa ja lopuista tehdään biohiiltä. Tämä on erittäin fiksu ratkaisu vanhoille, joka tapauksessa elinkaarensa lopussa oleville hirsitaloille”, sanoo tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskuksesta.

Hinku-teko-tunnustuksen saaja valitaan Hinku-verkoston kunnissa toteutettujen toimien joukosta. Valinnassa otetaan huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi muun muassa innovatiivisuus, edelläkävijyys ja aktiivisuus, energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden parantaminen, taloudellinen kannattavuus, työllisyyden lisääntyminen ja muut aluetaloutta kohentavat vaikutukset, yhteisöllisyyden lisääntyminen, positiiviset terveysvaikutukset, viihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen sekä tiedon jakaminen toimien monistamiseksi.

Lue lisää: Pälkäneen kekseliäs uusi asuinalue valittiin vuoden kylä­hankkeeksi – ”Harmi, että ehdimme menettää palvelut”

Määräyksiin haluttaisiin kevennyksiä

Rautajärven seudun kylät oy:n hallituksen puheenjohtaja, rakennuspuuseppä ja ensimmäisen paritalon rakentaja Pauli Luhtajärvi haluaa lisätä tietoisuutta vanhojen hirsitalojen pitämiseksi kunnossa.

“Kun vanhojen, käytöstä poistettujen hirsitalojen katot pidetään kunnossa, annetaan niille lisäaikaa mahdolliselle myöhemmälle purkamiselle”, Luhtajärvi opastaa.

Ensimmäisen paritalon rakennuttaneet entinen kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen ja aviopuolisonsa Erkki Kaukonen ovat vedonneet ministeriöön rakennusmääräysten keventämiseksi.

“Vaikka toteutamme ekoteon ja rakennamme vanhasta materiaalista uutta, viranomaiset tuntuvat edellyttävän uudisrakentamiseen liittyviä määräyksiä muun muassa energia-arvoissa ja massiivihirsimääräyksissä”, harmitteli Stenius-Kaukonen ensimmäisen paritalon valmistuttua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut