Taysissa avataan ainutlaatuinen hoitotila – Tällainen on huone, jossa lapset ja nuoret oppivat hallitsemaan stressiä, ahdistusta ja pelottavia tilanteita

Aistihuoneen digitekniikalla ei ole tarkoitus korvata psykiatrisia hoitoja, vaan tukea niitä. Tilassa aiotaan tutkia myös, miten suolistosairauteen liittyvää stressiä voidaan lieventää.

Tampereen yliopiston Tauchi-tutkimuskeskuksen väitöskirjatutkijan Ilmari Jyskän ja Taysin lastenpsykiatrian ylilääkärin Kaija Puuran taustalla vasemmalla on uuden aistihuoneen näyttö, jonka avulla tehdään rentouttavia hengitysharjoituksia. Oikeanpuoleisella näytöllä näkyvän peikkojumpan avulla lievennetään ahdistusta.

20.1. 5:00

Aamulehti

Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lasten- ja nuortenpsykiatrian osaston yhteydessä toimiva uusi aistihuone otetaan käyttöön helmikuun alussa. Digitaalista virtuaalitekniikkaa hyödyntävässä aistihuoneessa hoidetaan psyykkisistä ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria. Huone on tarkoitettu sekä lastentautien että lasten- ja nuorisopsykiatrian käyttöön.

”Konsepti on ainutlaatuinen Suomessa”, Taysin lastenpsykiatrian ylilääkäri Kaija Puura sanoo. Puura on ollut mukana huoneen kehitystyössä alusta saakka.

Katso video: Tältä aistihuoneessa näyttää:

Ainutlaatuiseksi aistihuoneen Suomessa tekee, että virtuaalitodellisuuden käytöstä psyykkisten ongelmien hoidossa on tehty kokeiluja lähinnä aikuisten, ei lasten ja nuorten kanssa.

Aistihuoneen suunnittelu ja rakentaminen on ollut pitkä ja työläs prosessi. Aluksi suunnittelua ja kehitystyötä hidasti korona. Aikaa on vienyt myös se, että tekniikkaa ja sovelluksia on kehitetty paljon omin voimin ja yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa.

Iso rooli sovellusten kehittämisessä on ollut muun muassa yliopiston Tauchi-tutkimuskeskuksen vuorovaikutteisen teknologian professorilla Markku Turusella ja keskuksen väitöskirjatutkijalla Ilmari Jyskällä.

Myös nuorisopsykiatrian työntekijät ovat alusta asti olleet mukana ideoimassa käyttötarpeita ja sisältöjä. ”Se on ollut tärkeätä, sillä ei pelkkä huone mitään anna. Siellä pitää olla myös mielekästä sisältöä”, Puura sanoo.

Kuka?

Kaija Puura

Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastenpsykiatrian ylilääkäri.

Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

Mukana yliopiston Tamcam-tutkimuskeskuksessa. Tamcamissa tutkitaan raskaana olevien naisten sekä lasten ja nuorten terveyttä.

Puura korostaa, että aistihuoneessa tekniikkaa ei käytetä korvaamaan hoitoja, vaan hoidon tukena. Puhe ja vuorovaikutus elävän ihmisen kanssa ovat koko ajan mukana. Paikalla on aina hoitohenkilökuntaa opastamassa ja keskustelemassa siitä, miten potilaat harjoitteet kokevat.

Pienimmille lapsille on esimerkiksi tehty videoita, joissa eläimet seikkailevat ja joita voi katsoa vanhempien kanssa sekä jutella samalla siitä, miltä eläimistä tuntuu. ”Näin voi lempeällä tavalla harjoitella tunnetaitoja ja opetella käyttäytymisen sääntöjä.”

Tällaisia digitarinoita aiotaan kokeilla myös osana lasten psykiatrista hoitotyötä.

Aistihuonetta voivat käyttää lapset 4–5-vuotiaista 18-vuotiaisiin.

Yksinkertaisia harjoituksia

Aistihuoneessa esimerkiksi stressin ja ahdistuneisuuden hallintaa opetellaan yksinkertaisilla rentoutus- ja hengitysharjoituksilla.

Käytössä olevalta isolta kaarevalta näytöltä voidaan katsoa myös rauhoittavia luontonäkymiä samalla rauhoittavaa musiikkia kuunnellen. Isommat lapset ja nuoret voivat käyttää virtuaalilaseja.

”Stressin hallinta liittyy pelottaviin tilanteisiin ja siihen, että lapsella on taipumus ahdistua”, Puura sanoo. ”Harjoitteiden avulla lapselle opetetaan, mitä hän voi itse tehdä, kun hän kohtaa hankalan tilanteen.”

Rentoutus- ja hengitysharjoitusten toimivuutta pistospelon lievityksessä selvitetään parhaillaan Taysin lasten lääke- ja laitetutkimuskeskuksessa Peetussa käynnissä olevassa tutkimuksessa. Mukana on toistuvasti pistoksia saavia lapsia.

”Alustavien tietojen mukaan harjoitukset näyttäisivät vaikuttavan juuri niin kuin ajateltiin eli pistostilanteessa stressi on lievempi”, Puura kertoo.

Yksi mielenkiintoinen aistihuoneen sovellusten käyttökohde ovat Suomessa myös lapsilla ja nuorilla yleistyneet tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD). ”Senkin taudin kuvaan kuuluu, että stressi pahentaa oireita. Myös tätä aiomme tutkia.”

Yksi tärkeä aistihuoneessa käytettävä menetelmä ovat altistusvideot. Niiden avulla opitaan kohtaamaan pelkoja ja vaikeita sosiaalisia tilanteita. Virtuaalilaseilla katsottavia altistusvideoita ollaan tekemässä erilaisista pelottavista tilanteista ja myös joistakin yksittäisistä peloista.

”Nimenomaan tällaisiin tilanteisiin lapsilla ja nuorilla liittyy nykyään paljon vaikeuksia”, Puura sanoo. ”Siksi niistä on hyvä aloittaa.”

Aistihuoneeseen suunnitellaan myös toiminnallisia peliratoja, joissa tarjotaan ratkaisuvaihtoehtoja erilaisiin hankaliin tilanteisiin kuten esimerkiksi: mitä voit tehdä, jos pikkuveli ärsyttää? Tarinassa edetään sen mukaan, mitä lapsi tai nuori valitsee.

Yksi aistihuoneen erikoisuus on vireystilaa säätelevä värisevä vibroakustinen säkkituoli.

Puuran mukaan värähtelevät istuimet ja patjat on nuorisopsykiatrisella puolella koettu hyväksi apuvälineeksi. ”Kliinisten kokemusten perusteella ne näyttäisivät sopivan hyvin potilaille ja edesauttavat rauhoittumista.”

Väitöskirjatutkija Ilmari Jyskä on kehittänyt aistihuoneen sovelluksia ja tekniikkaa.

Apua resurssipulaan

Digitaalista teknologiaa tarvitaan Puuran mielestä muun muassa siksi, että resurssipula lasten ja nuorten psykiatriassa on iso. Aistihuoneen avulla voidaan tukea psykiatrista hoitotyötä.

”Kun potilaat oppivat harjoittelemaan sovelluksilla taitoja, joita he tarvitsevat, he voivat jatkaa harjoittelua kotona vanhempien kanssa.”

Hoitotuloksen yllä pysymistä tuetaan, kun sekä lapset ja nuoret että heidän vanhempansa saadaan helpommin osallistettua hoidon toteuttamiseen.

”Ahdistuneisuus tai masentuneisuus saattavat ilmaantua uudelleen milloin vaan. Jos työkalupakissa on silloin keinoja pärjätä sen kanssa, voi olla, että uutta hoitokontaktia ei tarvita lainkaan tai että tarvitaan harvempia hoitokontakteja.”

Aistihuone on kustannustehokas. ”On hyvin vaikea rakentaa sellaista turvallista tilannetta, missä pääsee harjoittelemaan esimerkiksi väkijoukkojen kohtaamista tai riidan sovittelua. Aistihuoneessa se on mahdollista ja sitä pääsee harjoittelemaan.”

Hoitohuoneen iso etu on harjoitteiden toistettavuus. Toistojen avulla tekeminen automatisoituu.

Myös tutkimusta

Aistihuoneessa tehdään myös tutkimusta. Tämän vuoden aikana tutkitaan muun muassa rentoutus- ja hengitysharjoitusten vaikutuksia lasten ja nuorten ahdistuneisuuden hoidossa: miten menetelmät soveltuvat ahdistuneisuudesta kärsiville lapsille ja nuorille ja miten ne vaikuttavat vointiin lyhyellä aikavälillä.

Hoidon aikana voidaan myös mitata sykettä reaaliajassa.

Sekä ennen harjoitteita että niiden jälkeen potilaan kanssa käydään läpi kyselylomake, jonka avulla selvitetään, kuinka ahdistuneita ja jännittyneitä nämä olivat.

Ensimmäisiä tuloksia odotetaan syksyllä. Niiden toivotaan kertovan, auttavatko sovellukset potilaita pitkällä aikavälillä.

”Jos vaikuttaa siltä, että menetelmä toimii, on mahdollista, että rahaa haetaan isompaan tutkimukseen ja että menetelmien käyttöä laajennetaan.”

Puuran mielestä on tärkeätä, että psyykkisistä ongelmista kärsiviä lapsia tutkitaan uusilla digitaalisilla menetelmillä. Tutkimukseen osallistumiseen pyydetään aina lupa sekä aikuiselta että lapselta.

”Tutkimukseen osallistuminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Aistihuoneeseen pääsy ei edellytä osallistumista tutkimukseen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut