Aamulehti
Kangasala kehitti viime vuonna oman ratkaisunsa siihen, miten saadaan työvoimaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sijaisuuksiin. Tulokset yllättivät, sillä jo muutamassa kuukaudessa sijaisten hankkiminen helpottui merkittävästi. Vuodenvaihteeseen saakka Kangasalan sosiaali-ja terveysjohtajana toiminut Marika Lanne sanoo, että kokemukset ovat pelkästään erinomaisia.
Kangasalan sote-palveluiden oma SoTender-sovellus otettiin käyttöön maaliskuussa. Se toi Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sijaisuudet palveluun rekisteröityneiden käyttäjien varattavaksi. Rekisteröityneiden käyttäjien ammattioikeudet tarkastettiin rekisteröitymisen yhteydessä.
800 keikkalaista
Vuoden vaihteessa palvelussa oli 800 sijaisuuksia tekevää ja heistä merkittävä osa oli uusia, kertoo Kangasalan sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöpäällikkönä vuoden vaihteeseen saakka toiminut Aila Halsinaho. Kolmasosa sijaisuuksien tekijöistä oli Kangasalan kaupungilla töissä, ja he tekevät sovelluksen kautta lisä- ja ylityötä. Loput 70 prosenttia olivat ulkopuolisia keikkatyötä tekeviä. ”Se oli onnistuminen, pystyimme kilpailemaan vuokratyöfirmoja vastaan. Jos haluaa tehdä vain keikkatyötä, se onnistuu myös Kangasalan kaupungilla.”
Halsinaho sanoo, että he saivat jopa osittain tyytymätöntä palautetta siitä, että keikat menevät nopeasti. Esihenkilöt kokivat vuorojen ilmoittamisen helpoksi. Lisäksi käytännöt yhtenäistyivät, kun jokainen ei soitellut läpi omia sijaislistojaan joka vuoroon.
Sovellus toimii hyvinvointialueen aloittamisen jälkeenkin Kangasalan ja Pälkäneen sote-palveluissa mutta nyt työnantajana on hyvinvointialue.
Elokuussa käyttöön otettiin vielä bonus: viisi työvuoroa tehnyt sai sadan euron kannustimen. Se lisäsi suosiota entisestään. Bonus oli käytössä vuodenvaihteeseen. Halsinahon mukaan omalla sovelluksella on myös brändiarvonsa.
Sovellus toi säästöä
Bonus oli mahdollinen syntyneiden säästöjen ansiosta. Teknisesti ratkaisun Kangasalle teki Koivu solutions. Sen kokonaiskustannukset olivat 30 000 euroa. ”Laskennallisesti se toi meille säästöä jopa 100 000 euroa kuukaudessa, kun sijaiset olivat omalla palkkalistalla verrattuna siihen, että olisimme käyttäneet vuokratyövoimaa. Ulkopuolisissa vuokratyöfirmoissa kustannus on noin kaksin-, kolminkertainen verrattuna omaan työvoimaan.”
Sijaispulan hellittämisellä oli myös yllättäviä muita vaikutuksia. ”Tänä päivänä tieto liikkuu nopeasti. Kun saimme sijaisuudet täytettyä SoTenderin sijaistyövoimalla, niin tieto kiiri myös siitä, että meillä on hyvä pohjaresurssi ja väkeä vuoroissa. Syksyn aikana erityisesti terveyspalveluissa alkoivat vakanssit täyttyä”, Marika Lanne sanoo.
Lanne sanoo, että riittävät resurssit heijastuivat laajalle. ”Vajeessa esihenkilön aika menee siihen, että hän yrittää raapia kasaan tarvittavan resurssin. Se on pois kaikesta muusta ja korostaa huonovointisuuden kehää.”
Marika Lanne toimii nykyisin Satakunnan hyvinvointialueen järjestämisjohtajana. Vuoden vaihteeseen saakka hän oli Kansasalan sosiaali- ja terveysjohtaja.
Palkkakuoppa vaikuttaa
Työelämän ja sosiaalipolitiikan tutkija Satu Ojala sanoo, että Kangasalan esimerkki on seuraus siitä, mitä tapahtuu kun työolot ja resurssit ovat kunnossa.
Ojala on tutkijakollegoidensa Markku Sippolan ja Paul Jonker-Hoffrénin kanssa kirjoittanut Julkisalan palkkaneuvottelut määrittävät koko palvelujärjestelmän tulevaisuutta -analyysin Kunnallisalan kehittämissäätiölle. Kolmikko päätyy melko yksiselitteisesti näkemykseen, että julkisalojen palkkakuopalla on keskeinen merkitys hoitajapulan syntyyn.
Sen taustalla on vaikuttanut suomalainen tapa sopia työehdoista. Niin kutsutussa Suomen-mallissa vientivetoiset alat ovat saaneet määrittää palkankorotusprosentin, jota kaikki alat ovat soveltaneet.
Kun korotukset ovat prosentuaalisia, eri alojen ja ammattiryhmien palkkaerot syvenivät joka kierroksella ennen kunta- ja sote-alojen sopimuksia. ”Ne ovat kasvaneet vakavan suuriksi ja kytkeytyvät työpaikanvaihtoaikeisiin. Tätä yhteyttä työpaikkojen toiminnan jokapäiväiseen operointiin ei ehkä ole tajuttu.”
Siksi matalapalkka-alojen korotukset voivat Ojalan mielestä olla yleistä tasoa suurempia.
Ojala katsoo, että nyt syntyneet kunta- ja sote-alojen sopimukset ovat tärkeitä, koska niissä on myönteinen näkymä palkkakehitykseen useaksi vuodeksi eteenpäin.
Onko tähän varaa?
Usein julkisuudessakin kuultu vastaväite on, ettei Suomessa ole julkisalojen palkankorotuksiin varaa. Ojala on toista mieltä: ”Suomessa terveydenhuollon ja hoivalaitosten kustannukset ovat kansainvälisesti vertailtuna alakanttiin.”
Tutkijakolmikon mukaan syvenevät palkkaerot johtavat hallitsemattomaan kustannusten nousuun, koska osaajapulassa kuntien ja hyvinvointialueiden on pakko saada työvoimaa lakisääteisiin palveluihin hinnalla millä hyvänsä. Se johtaa esimerkiksi vuokratyömarkkinan ja yksityisten terveyspalveluiden kasvuun, kun työntekijät kilpailuttavat työehtojaan vaihtamalla työpaikkaa.
”Kellään ei ole esittää hintalappua tilanteelle, jossa esimerkiksi koko julkisen sairaanhoidon instituutio murenee seuraavan parin vuosikymmenen kuluessa. Asialliset palkankorotukset eivät ole tästä näkökulmasta kalliita vaan jopa välttämättömiä”, analyysissä todetaan.
Saako tehdä voittoa?
Ojalan mukaan palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja hallitsemattomuus ovat lisääntyneet yhtä aikaa, kun voittoa tavoittelevan palvelutuotannon keskittyminen suuryrityksille on edennyt.
Hänen mukaansa voiton tavoittelu on erityisen ongelmallista kaikkein haavoittuvimpien, kuten vanhusten, vammaisten ja lastensuojelun sijaishuollon palvelujen tarpeessa olevien kannalta.
Ratkaisuna voisi toimia, että sote-alalla julkisesti rahoitettavilla palveluilla ei saisi tuottaa voittoa. Näin on esimerkiksi koulutuspalveluissa.
”Ei ole ollenkaan selvä, että voittoa tavoitteleva toiminta toimisi yhteiskunnan ja ihmisen hyväksi kokonaisuutena, vaikka meillä on hyvin yritysmyönteinen lobbaus käynnissä.”
Tutkija Satu Ojala korostaa, että keskeisin tapa tuoda lisää resursseja arkeen on lisätä työntekijöiden tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä järjestämiseen.
Ojalan mukaan julkisesti tuotettu palvelu kestää hyvin vertailun. ”Julkisesti järjestetyllä palvelulla on kohtuullinen hinta verrattuna siihen, että ne järjestettäisiin yksityisesti. Olemme menneet voimakkaasti yksityistä kohti ja se voi liittyä kustannusten hallitsemattomaan nousuun. Pitäisi ymmärtää, että vaikka jouduttaisiin korottamaan kokonaisveroastetta, vastineena ovat kansainvälisesti verraten huomattavan laajat palvelut. Mallimme idea nojaa siihen, että palvelut kannattaa järjestää yhdessä.”
Ojala sanoo, että palkkaparannusten lisäksi on lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia sekä omaan työhön että työpaikkoihin. ”Ne ovat työolotutkimusten mukaan naisenemmistöisillä aloilla heikoissa kantimissa.”
Esimerkkinä Ojala mainitsee työntekijöiden edustuksen toimielimissä. Siellä heillä pitäisi olla tosiasiallista päätösvaltaa työnteon järjestämiseen sekä koko organisaatiossa että yksiköissä.
Myös vaikutusvaltaa päivittäiseen työntekoon olisi lisättävä ja kehittää asioita yhdessä työntekijöiden kanssa. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa työvuorojen suunnittelussa tai tehtävien järjestelyissä yleistyneet sovellukset. ”Yhtäkään järjestelmää ei pitäisi ottaa käyttöön, ennen kuin sen toimivuus on testattu ja se on hyväksytetty työntekijöillä. Toiminnanohjausjärjestelmä joka vie työntekijöiltä autonomiaa, ei palvele ketään.”
