Ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen: Tampereella on kuollut enemmän ihmisiä kuin syntynyt lapsia – tässä syyt

Tammi–marraskuussa Tampereella kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi lapsia. Niin sanottu luonnollinen väestönlisäys kääntyi negatiiviseksi ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen. Aluetutkija Timo Aron mukaan kyseessä voi olla uusi normaali, jonka vaikutukset tulisi huomioida Tampereellakin.

”Tällaista tilannetta ei ole koskaan aiemmin ollut”, sanoo aluetutkija Timo Aro MDI-konsulttitoimistosta. Viime tammi–marraskuussa enää vain 37 kunnassa syntyneiden määrä oli kuolleiden määrää suurempi. Aro kuvattiin Porissa 14. joulukuuta.

9.1. 6:00

Aamulehti

Tampereen luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt negatiiviseksi ensimmäistä kertaa vuoden 1990 jälkeen. Tammi–marraskuussa 2022 kaupungissa syntyi lapsia vähemmän kuin ihmisiä kuoli.

”Luulen, että joudutaan menemään todella, todella pitkälle, jotta olisi ollut samanlainen tilanne. Ehkä jopa sota-aikoihin saakka”, sanoo johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Aro on koostanut tietoja Tilastokeskuksen tuoreimmista ennakkotilastoita. Vuotta 1990 vanhempiin tietoihin ei kuitenkaan nykyisillä, yleisillä tilastoilla ole mahdollista päästä käsiksi.

Tampereella syntyi Aron kokoamien tietojen mukaan tammi–marraskuussa yhteensä 1 937 lasta. Samalla aikavälillä kuoli 2 080 tamperelaista. Vielä vuonna 2021 syntyneitä oli 114 enemmän kuin kuolleita.

Koko maan osalta luvut näyttävät synkemmiltä: vain 37 kunnassa ja yhdessä maakunnassa eli Uudellamaalla syntyneitä oli kuolleita enemmän. Suomessa on 309 kuntaa ja 19 maakuntaa.

Pirkanmaalta vain kolme

Yhden sukupolven aikana muutos on ollut valtava. Vielä 1990-luvulla kahdessa kolmesta kunnasta ihmisiä syntyi enemmän kuin kuoli. Tultaessa 2010-luvun taitteeseen näin oli yhä joka kolmannessa kunnassa, enää hieman yli kymmenes­osassa.

”Tällaista tilannetta ei ole koskaan aiemmin ollut”, Aro sanoo.

Pirkanmaalla luonnollinen väestönlisäys on ollut negatiivista vuodesta 2017 lähtien. Vielä vuosina 2004–2012 syntyneitä oli vuosittain yli tuhat kuolleita enemmän. Tammi–marraskuussa tilanne oli päinvastoin: kuolleita oli liki 1 200 syntyneitä enemmän. Vain Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä luonnollinen väestönlisäys oli positiivista.

Aron mukaan kunnat, joissa syntyneitä on yhä kuolleita enemmän, voi jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäisen niistä muodostavat suurten kaupunkien kehyskunnat.

”Näihin kuntiin muuttoliike tuo koko ajan nuoria aikuisia ja sitä kautta synnytysikäisten naisten määrä on suurempi”, Aro sanoo. Toinen ryhmä muodostuu hänen mukaansa Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueista, joissa uskonnolla on yhä iso merkitys ja perhekoko muuta maata suurempi.

Maltillinen miinus

Mikä sitten selittää Tampereen pudotusta? Aron mukaan yksi syy voi olla tämä: lapsia syntyi Suomessa viime vuonna kaikkiaan poikkeuksellisen vähän. Kokonais­hedelmällisyys­luku voi painua jopa mittaushistorian matalimmaksi.

Tammi–marraskuussa luku oli koko maan osalta 1,33. Edellinen pohjalukema 1,35 on vuodelta 2019. Tätä aiemmin lapsia oli syntynyt yhtä vähän nälkävuotena 1868 ja 1830-luvun lopulla. Kokonais­hedelmällisyys­luku huomioi syntyneiden lasten määrän suhteessa synnytysikäisiin naisiin.

Mitä?

Väestö tammi–marras­kuussa

Ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli marraskuun 2022 lopussa noin 5,56 miljoonaa.

Väkiluku kasvoi lähes 15 500 ihmisellä. Kasvua piti yllä muuttovoitto ulkomailta. Lapsia syntyi noin 4 300 vähemmän kuin samaan aikaan vuonna 2021.

Pirkanmaalla syntyi 3 984 lasta ja kuoli 5 153 ihmistä.

Vain kolmessa Pirkanmaan kunnassa syntyneitä oli kuolleita enemmän: Lempäälässä 80, Pirkkalassa 27 ja Ylöjärvellä 52.

Pirkanmaalla negatiivinen väestönlisäys oli suurinta Mänttä-Vilppulassa (-105), Sastamalassa (-208), Tampereella (-143) ja Valkeakoskella (-143).

Lähde: Tilastokeskus ja aluetutkija Timo Aro.

Entä minkä verran Tampereen ja koko maan luvut antavat syytä huoleen?

Aro näkee tilastojen kertovan nyt ennen kaikkea alueellisesta eriytymisestä ja jyrkästä kahtia jakautumisesta. Esimerkiksi kymmenessä maakunnassa ei ollut tammi–marraskuussa yhtään kuntaa, joissa syntyneiden määrä olisi ollut kuolleiden määrää suurempi.

”Onhan tämä kehitys ollut odotettavissa, mutta olemme aika usein puhuneet vain harvaan asutusta maaseudusta ja maakuntien reuna-alueista. Nyt sama haaste koskee kaikkia alueita”, Aro sanoo. Tampereella ei hänen mukaansa ole vielä hätää.

”Kovan kasvun rinnalla on kuitenkin hyvä nähdä myös tämä puoli ja tietynlainen polarisaatio Pirkanmaan sisällä”, hän sanoo. ”Viestini on, että meidän pitäisi nyt valmistautua ja varautua siihen, että tämä tilanne on tietynlainen uusi normaali eli muuttoliikkeen merkitys tulee kaikessa korostumaan entistä enemmän.”

Historiallinen käänne

Tampereen tilannetta tasoittaa Aron mukaan myös se, että seutu on vetovoimainen ja muuttovoittoinen. ”Muuttoliike tuo Tampereelle uutta väestöä niin, että se riittää korvaamaan eron, joka tulee syntyneiden ja kuolleiden kautta.”

Käytännössä Tampere on saanut muuttovoittoa lähes kaikkialta muualta paitsi Helsingistä. Toiseen suuntaan muuttajia on kuitenkin riittänyt. Se on ollut ongelmallista, koska lähtijöissä on ollut paljon nuoria aikuisia.

Lue lisää: Pirkanmaata vaivaa aivovuoto: Kolmannes korkeakoulutetuista muuttaa valmistumisen jälkeen muualle – ”Tuollaisesta luvusta kannattaa olla huolissaan”

Tilanne oli pitkään tämä, kunnes koronakriisi muutti suunnan, ilmenee Aron kokoamista ja vuoteen 1990 ulottuvista muuttotilastoista. Tampere on kahtena viime vuotena saanut ensimmäistä kertaa muuttovoittoa Helsingistä. Vuonna 2021 muuttovoitto oli 292 ihmistä, tammi–marraskuussa 241 ihmistä.

”Vaikka luvut ovat vaatimattomia, mielestäni tämä on käänteenä huomattavan suuri.”

Aro uskoo, että muutos saattaa jäädä jopa pysyväksi ilmiöksi. Tärkein syy tähän on hänen mukaansa se, miten korona muutti työntekemistä. Etätyö avaa oven sille, että Tampere on entistä useammin vaihtoehto pääkaupunkiseudulle.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut