Aamulehti
Lempäälän Ideaparkin vieressä kohoaa piippu, jonka ympäristössä haisee kaasu. Keskellä aidattua pihaa sijaitsee voimalaitos, joka muuttaa maakaasua lämmöksi ja sähköksi.
Lempäälän Energian toimitusjohtajan Jarno Lintusen mukaan kaasuvoimaloiden käyttö on nyt ollut kannattavaa siitä huolimatta, että kaasun hinta on ollut viime vuodet melko korkealla. Kaasumoottoreita käynnistetään sähkön hintojen perusteella tunneille, jolloin kysyntä on suurinta.
Lämpö, sähkö ja kaasu on Lempäälän Energian tuotannossa kytketty vahvasti toisiinsa: kelta-vihreä pönttö on lämpöakku, jonka taustalla näkyy sininen lämpöpumppulaitos. Yhtiö pystyy varastoimaan lämpöakkuun talviaikaan lämpömäärän, jolla kyetään kattamaan Marjamäen alueen lämmön tarve talvella 6–8 tunniksi. Kesällä varastoon varattu lämpö riittää enimmillään neljän päivän tarpeisiin.
Lempäälän Energia on yksi yhtiöistä, jotka tasapainottavat sähköverkkoa säätämällä tuotantoa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lempäälän Energia ja moni muu yritys tuottaa sähköä kantaverkkoyhtiö Fingridin useille reservimarkkinoille. Reservimarkkinoilta otetaan sähköä muun muassa silloin, kun tuotettu sähkö ei riitä kattamaan kulutusta, sähkön tuotannossa on äkillinen häiriö tai sähkön taajuus on vaarassa muuttua rajusti häiriön vuoksi.
Reservimarkkinoiden lisäksi rinnalle on joulukuusta alkaen otettu lisäksi vapaaehtoisia toimijoita, esimerkiksi teollisuutta, joka voi pyynnöstä vähentää kulutustaan tai lisätä tuotantoaan sähköpulan uhatessa. Kyse on eräänlaisesta viimesijaisesta hätävarasta.
Mikä?
Vapaaehtoinen hätävara
Sähköjärjestelmän tuki -menettely on Fingridin perustama vapaaehtoinen järjestely, jossa yritykset tarjoavat varautumisapua sähköpulaan säästämällä sähköä tai tuottamalla sitä.
Osallistuvilla yrityksillä ei ole samanlaista velvoitetta tuottaa sähköä kuin reservimarkkinoiden vakiintuneilla toimijoilla.
Vapaaehtoisessa sähköjärjestelmän hätävarassa mukana olevat yritykset saavat Fingridiltä ennakkovaroituksen tilanteissa, joissa sähköpulan riski on kohonnut.
Yritysten saamassa varoituksessa on kolme astetta: ennakkovaroitus useita päiviä aiemmin, tarkempi varoitus tunteja aiemmin ja pyyntö toimia heti sähköpulan välttämiseksi. Kun sähköpulan uhka on ohi, tulee viesti, että toimintaa voi jatkaa niin kuin ennenkin.
Toimitusjohtaja Jarno Lintusen mukaan yhtiö on tuottanut ilman tukitoimiakin aiempaa enemmän virtaa verkkoon: joulukuussa yhtiön voimalaitokset tuottivat noin viidenneksen enemmän sähköä kuin vuotta aiemmin.
Putkia pitkin Lempäälän Energian voimalaitokseen tuleva kaasu pyörittää kaasumoottoria, joka muodostaa sähköä. Samalla koneen ja savukaasujen lämpö otetaan talteen ja syötetään alueen kaukolämpöverkostoon tai lämpöakkuun.
Sähköpulalla tarkoitetaan tilannetta, jossa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sen kulutusta. Jos kaikki markkinaehtoiset toimet on tehty ja varavoimalaitokset ovat käytössä, voidaan turvautua vapaaehtoiseen apuun sähköpulan välttämiseksi. Jos vapaaehtoinen tukimenettelykään ei riitä, edessä voivat olla hetkelliset sähkökatkot.
Nämä yritykset saavat varoituksen
Pirkanmaalla toimivista yrityksistä Fingridin ylimääräiseen tukimenettelyyn osallistuvat Lempäälän Energian lisäksi teollisuusyrityksistä Metsä Group ja kaupan alan yritykset SOK ja Kesko.
Esimerkiksi Lempäälän Energia voi tuottaa sähköpulan sattuessa seitsemään megawattiin asti lisää energiaa osana Fingridin sähköjärjestelmän tukea. Se ottaisi sähköpulatilanteessa tarvittavan virran ensin akuista, joista sähköä saa nopeimmin käyttöön. Sen jälkeen energiayhtiössä käynnistettäisiin lisää kaasumoottoreita.
Nyt koko maassa on mukana noin 30 toimijaa, jotka voivat tarvittaessa lisätä sähköä enimmillään yli 450 megawattia vähentämällä omaa sähkönkäyttöä tai lisäämällä tuotantoa. Mukaan mahtuu Fingridin erikoisasiantuntijan Tuomas Mattilan mukaan lisääkin toimijoita.
”Aika lähellä ruvetaan olemaan alkuperäistä tavoitetta, joka oli yksi Loviisan ydinvoimalallinen, eli noin 500 megawattia”, hän sanoo.
Nopeimmin äkilliseen sähkön tarpeeseen voidaan reagoida akkuihin varastoidulla sähköenergialla. Akustot ovat valmiita syöttämään sähköä valtakunnan verkkoon jopa alle sekunnissa. Kaapeissa olevilla akuilla lataisi 40 sähköautoa. Yksi akku painaa noin 20 kiloa.
Lempäälän Energialla on kuusi kaasumoottoria Ideaparkin ympäristössä. Niillä ei ole päivystävää henkilökuntaa paikalla, vaan lähes kaikki hoituu automaattisesti tai etäyhteyksien avulla. Toimitusjohtaja Jarno Lintunen esitteli voimalaitosta.
Toistaiseksi menettelyyn ei ole jouduttu turvautumaan tositilanteessa. Lopputalven sähkötilanne riippuu tutuista tekijöistä: kuinka kylmää ja tuulista on, miten Olkiluoto 3 pystyy tuottamaan sähköä verkkoon, miten naapurimaista saadaan sähköä ja miten sähkönsäästötoimilla saadaan kulutusta laskettua. Tammi- ja helmikuu näyttävät, selvitäänkö talvesta kokonaan ilman varotoimia. Sähköpulan syntyminen vaatisi useamman tekijän yhtäaikaisuutta.
Sähkön käytön ajoitus tärkeää
Pirkanmaalla toimivat tehtaat säätelevät sähkön käyttöään muun muassa niin, että sähköä käytetään eniten silloin, kun sitä on paljon saatavilla ja vähän silloin, kun sitä on niukasti.
Metsä Groupin energiajohtajan Pirita Mikkasen mukaan aiemmat sähkökatkot ovat opettaneet teollisuusyhtiölle sähköverkon vakauden merkityksen: laitteet pysyvät käynnissä, eikä tehtaisiin tule häiriöitä. Pisimmillään laitteiden käynnistäminen sähkökatkon jäljiltä voi kestää kaksikin päivää.
Normaaliarjessa Metsä Groupin tehtaissa säästetään sähköä muun muassa ajoittamalla huoltotoimet hinnan mukaan. Katkot on ajoitettu aikaan, jolloin hinta on kallis. Mikkasen mukaan oman sähkön tuottaminen on kannattanut myös aiempaa heikommalla hyötysuhteella.
Metsä Groupin Tampereen keskustassa sijaitseva kartonkitehdas voi sähköpulan uhatessa tarvittaessa sulkea osan prosesseistaan. Lisäksi siellä voidaan tuottaa sähköä verkkoon, jos tarve vaatii.
Fingridin vapaaehtoisessa sähköjärjestelmän tukemisessa ovat Metsä Groupista mukana Takon kartonkitehdas Tampereella, Kyron kartonkitehdas Kyröskoskella ja Metsä Tissuen pehmopaperitehdas Mänttä-Vilppulassa. Koko Metsä Groupin panos sähköpulan varalta on Mikkasen mukaan ”merkittävä osa” Fingridin säästömahdollisuuksista.
Jokainen tehdas on itse valinnut, millaisin toimin mahdolliseen sähköpulatilanteeseen osallistutaan. Sen lisäksi, että tehtaat voivat tuottaa lisää sähköä voimalaitoksissaan, niillä on mahdollisuus laittaa joitakin isompia koneita pois päältä 1–2 tunniksi ilman suuria vaikutuksia koko tuotantoon.
”On muutama, mitä voi vähentää, ja sitten mennään isoihin toimiin. Niitä ei haluta tietenkään tehdä”, Mikkanen sanoo.
Vaikka tehtaita ei haluta sähköpulatilanteessakaan sulkea, Keski-Euroopassa Metsä Groupin tehtaita on ollut lyhyitä jaksoja kiinni sähkön korkean hinnan vuoksi. Suomessa vastaavaan tilanteeseen ei ole jouduttu.
Pitkäjänteistä työtä
Mikkanen arvioi, että päivittäisillä väliaikaisilla säästötoimilla on ollut vaikutusta, mutta kokonaisuudessa ne eivät ole olleet valtavan suuria. Yhtiössä on tehty pitkään töitä energiatehokkuuden parantamiseksi, ja sen merkitys on Mikkasen mukaan suurempi.
Samaa mieltä on Sastamalassa valkaisukemikaaleja valmistavan Kemira Chemicalsin tehtaanjohtaja Jaakko Rautalahti. Rautalahden mukaan puhe teollisuuden energiansäästöstä on keskittynyt jopa liikaa siihen, miten paljon nyt on säästetty kilowattitunteina tai euroina.
Kemira Chemicalsin tehtaanjohtajan Jaakko Rautalahden mukaan akuutissa tilanteessa tehtaille on tärkeintä oikea-aikainen sähkönkäyttö.
Hänen mukaansa tehtaiden arjessa pitäisi puhua enemmän siitä, milloin sähköä kulutetaan. Kemiran tehtaalla ajetaan prosesseja hiljempaa silloin, kun sähköstä on niukkuutta, ja kovaa silloin, kun sähköä on ylimäärin tarjolla.
”Melkein kaikki teollisuuden prosessit ovat sellaisia, että jos ajetaan puolet ajasta tosi hiljaa ja puolet täysillä, se saattaa hitusen jopa kuluttaa enemmän energiaa. Mutta silloin nimenomaan säästetään sähköä, kun siitä on yhteiskunnallisesti pulaa”, Rautalahti sanoo.
