Sydänsairaala hyväksyi yli 2 miljoonan euron lisäosingon, toiselta tytäryhtiöltä ei vielä päätöstä – Tämä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin loppulaskun käänteistä tiedetään nyt

Miten Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kattaa odotettavissa olevan miljoonien eurojen loppulaskunsa? Tätä on ratkottu pitkin viikkoa. Tuorein käänne tapahtui torstaina, kun toinen sairaanhoitopiirin isoista tytäryhtiöistä hyväksyi 2,5 miljoonan euron lisäosingon. Toinen tytäryhtiö ei ole asiaa vielä käsitellyt.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri haluaa kattaa mahdollista alijäämäänsä tytäryhtiöiltään Coxalta ja Sydänsairaalalta kerättävillä lisäosingoilla. Alijäämän kattamista on käsitelty pitkin sairaanhoitopiirin viimeistä viikkoa.

29.12.2022 20:00

Aamulehti

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kahden suurimman tytäryhtiön, tekonivelsairaala Coxan ja Sydänsairaalan, on tällä viikolla odotettu tekevän päätöksiä uusista lisäosingoista.

Lisäosinkoja on pyydetty, koska Pirkanmaan sairaanhoitopiiri aikoo kattaa niillä odotettavissa olevaa alijäämäänsä. Sairaanhoitopiirin viimeisen tilinpäätöksen arvioidaan olevan noin 3,8 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Toimitusjohtaja Pasi Lehto kertoo, että Sydänsairaalan yhtiökokous päätti torstaina esityksen mukaisesti maksaa ylimääräisen 2,5 miljoonan euron osingon. ”Vuosien saatossa on sen verran kertynyt jaettavaa, että tämä on mahdollista maksaa, mutta kyllähän maksuvalmiutemme on todella täpärällä alkuvuonna.”

Lue lisää: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin loppulaskuun pyydetään nyt rahaa tytäryhtiöiltä – Erhola: En voinut esitellä sellaista ratkaisua

Myös Coxan yhtiökokous oli koolla torstaina. Toimitusjohtaja Kristiina Michelsson sanoo, että kokouksen aiheena oli jo aiemmin tänä vuonna sovittu 2,1 miljoonan euron lisäosinko, joka päätettiin nyt laittaa maksuun. Lisäksi sairaanhoitopiirin edustaja otti kokouksessa esiin uuden 2,5 miljoonan euron ylimääräisen lisäosingon.

”Koska asiaa ei ollut kutsussa esityslistalla sen tultua tietoon vasta yhtiökokouskutsun lähettämisen jälkeen, eivätkä omistajat olleet yksimielisiä siitä, että asiaa otettaisiin ylimääräisenä asiana käsittelyyn, sitä ei nyt käsitelty, eikä sellaista päätöstä tehty”, Michelsson sanoo.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on Coxan ja Sydänsairaalan suurin omistaja. Lisäksi Coxalla on seitsemän muuta omistajaa, Sydänsairaalaa omistavat myös Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit. Vuodenvaihteen jälkeen Coxan ja Sydänsairaalan osakkeet siirtyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä hyvinvointialueelle.

Uutiskertaus

Vääntö alijäämän kattamisesta

Sairaanhoitopiirin taseeseen kertynyt alijäämä pitää nollittaa ennen toiminnan päättymistä. Pirkanmaalla alijäämää arvioidaan kertyvän 3,8 miljoonaa euroa.

Pirkanmaalla puuttuvia miljoonia ei haluta periä kunnilta. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti tiistaina, että alijäämä katetaan erillistoimin, käytännössä lisäosingoilla sen tytäryhtiöiltä.

Aluehallitus antoi keskiviikkona suostumuksensa sairaanhoitopiirin järjestelylle. Päätös asiasta ei ollut yksimielinen.

Järjestelylle piti pyytää suostumus aluehallitukselta, koska sairaanhoitopiirin valtuuston päätös vaikuttaa Pirkanmaan hyvinvointialueen talouteen.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminta päättyy 31. joulukuuta. Pirkanmaan hyvinvointialue aloittaa 1. tammikuuta.

Tuntuu kohtuuttomalta

Coxa ja Sydänsairaala ovat jo aiemmin maksaneet omistajilleen lisäosinkoja. Sairaanhoitopiirin joulukuun alussa tekemässä kyselyssä yhtiöt ilmoittivat, että uudet lisäosingot vaarantaisivat niiden taloudellisen toiminnan.

Sydänsairaalan Lehto sanoo, että yhtiö maksoi noin vuosi sitten 5 miljoonaa euroa lisäosinkoa. Jotta nyt päätetty 2,5 miljoonan euron lisäosinko saadaan maksettua, yhtiön täytyy hänen mukaansa tehdä omistajiensa kanssa rahoitusjärjestelyjä.

Coxan Michelsson olettaa, että uusi lisäosinkopyyntö tulee yhtiön käsiteltäväksi myöhemmin. Toistaiseksi asian käsittelylle ei kuitenkaan ole sovittuna ajankohtaa.

Coxa on tänä vuonna maksanut omistajilleen osinkoa jo liki 9,6 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö on ostanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pyynnöstä noin 1,28 miljoonalla eurolla tontin Tampereen Kaupin alueelta.

”Mielestäni liikevaihdoltaan noin 60 miljoonan euron yrityksen osalta kyse on merkittävistä euromääristä yhden vuoden aikana”, Michelsson sanoo. Ajatuksen vielä uudesta 2,5 miljoonan euron lisäosingosta hän kuvailee tuntuvan kohtuuttomalta.

”Meillä on käynnissä kahden leikkaussalin laajennusinvestoinnit. Lisäksi olemme sopineet, että emme seuraavalle vuodelle nosta hintoja, kuten emme ole seitsemään vuoteen nostaneet.”

Muun muassa juuri lisäosinkojen turvin sairaanhoitopiiri on jo onnistunut supistamaan alijäämäänsä. Aiemmin arvioitiin, että alijäämää voisi kertyä noin 8 miljoonaa euroa.

Oikeudenmukaisuus painoi

Sitä, miten sairaanhoitopiiri kattaa mahdollista alijäämänsä, on käsitelty pitkin sen viimeistä viikkoa. Matkaan on mahtunut mutkia. Esimerkiksi Coxalta ja Sydänsairaalalta odotettiin päätöksiä lisäosingoista vielä tämän vuoden aikana. Toistaiseksi päätös on kuitenkin saatu vain toiselta.

Kun aluehallitus käsitteli sairaanhoitopiirin toivetta kattaa alijäämänsä lisäosingoilla, todettiin, että kuntien ja hyvinvointialueen etujen välillä on ristiriita.

Tämä johtuu siitä, miten hyvinvointialueiden rahoitus on järjestetty. Sairaanhoitopiirin alijäämän kattaminen osinkotuotoilla pienentää vastaavalla summalla hyvinvointialueen rahoitusta. Toisaalta, jos alijäämä tulisi kuntien maksettavaksi, se vähentäisi niiden tulevia valtionosuuksia.

Toisin kuin hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola esitti, aluehallitus päätyi antamaan suostumuksensa sairaanhoitopiirin päättämälle järjestelylle. Erhola on kuvaillut tehtyä päätöstä hyvinvointialueen talouden edun vastaiseksi.

Äänestyksen voittaneen muutosesityksen tehnyt aluehallituksen varapuheenjohtaja Hanna Laine (sd.) sanoo, ettei päätöksen tekeminen ollut helppoa. Hän painottaa, että sairaanhoitopiirin tytäryhtiöissä on kuntalaskutuksen kautta kerättyä rahaa.

”Se on nimenomaan kuntalaisten verorahoista sairaanhoitopiirille maksettua rahaa”, Laine sanoo. ”Jos meillä ei olisi sairaanhoitopiirissä osakeyhtiöitä, niin totta kai sairaanhoitopiiriin kertyneet varat käytettäisiin alijäämän kattamiseen. Nyt nämä rahat pitää tulouttaa osinkoina.”

Laine toimii myös Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Laine sanoo, että hänen ratkaisussaan painoi lopulta oikeudenmukaisuus. ”Totta kai hyvinvointi­alue­johtajan pitää sanoa, että hän ajattelee vain hyvinvointialuetta, mutta itse päättäjänä lähestyn vaikeitakin asioita oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut