Uudella hyvinvointialueella on heti edessään järisyttävä muutos Pirkanmaalla – Tehdäänkö täälläkin 400 rivin Excel-listaus säästökohteista?

Hyvinvointialue ottaa nyt vastuun yli puolen miljoonan pirkanmaalaisen sosiaali- ja terveyspalveluista. Rahat ja henkilöstö eivät riitä nykyisiin palveluihin, vaan toimintaa pitää tehostaa ja karsia kustannuksia. Hallinnon työntekijöille saatetaan tarjota hoivatyötä, sairaalapalveluita voidaan tuoda suoraan kotiin, ja digiklinikka voi tulevaisuudessa palvella kaikkia pirkanmaalaisia.

Konsernipalvelujohtaja Juhani Sand sanoo, että sähköinen asiointi on sote-uudistuksessa tärkeässä roolissa. Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasen mukaan teknologian hyödyntäminen on myös keino tukea ikääntyneiden kotona asumista. Hän mainitsee esimerkiksi kuvapuhelimet, lääkeautomaatit ja elintoimintoja seuraavan teknologian. Sand ja Kuosmanen kuvattiin Taysin aulassa torstaina.

31.12.2022 5:30

Aamulehti

Pirkanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa tilanteessa, jossa Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto näyttää ajautuneen historiansa kenties pahimpaan kriisiin. Sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneet, hoitojonot kuukausien mittaisia ja ikäihmiset hoivan tarpeessa.

”Ilman merkittävää muutosta emme selviydy. Nyt on käynnistynyt vuosia kestävä työ, jossa katsotaan väestön palveluntarpeita ja palvelujärjestelmän kriisipisteitä. Työtä on edessä paljon, mutta myös ratkaisukeinoja on nyt enemmän”, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola.

Hänen johtamansa Pirkanmaan hyvinvointialue ottaa vastuun yli puolen miljoonan pirkanmaalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista sunnuntaina 1.1.2023. Tiedossa on jo nyt, että kustannuksia pitää karsia ja toimintaa tehostaa. Rahat eivät riitä kaikkiin nykyisiin palveluihin ja vaikka riittäisivätkin, henkilöstöä on liian vähän niiden pyörittämiseen. ”Meidän on pakko uudistaa palvelujärjestelmää monella eri tavalla ja ottaa käyttöön uusia käytäntöjä erityisesti väestömuutosten ja henkilöstötilanteen, mutta myös rahoituksen vuoksi.”

Nykyisellä väellä pärjättävä

Henkilöstöpula on tosiasia. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan avoimia lähihoitajan paikkoja on tällä hetkellä Suomessa noin 15 000 ja sairaanhoitajan paikkoja noin 8 000. Sitkeä vaje on myös sosiaalityöntekijöistä ja lääkäreistä. ”Kansallisella tasolla on arvioitu, että henkilöstövajaus on noin 30 000–35 000 ihmistä, josta Pirkanmaa edustaa noin kymmenesosaa”, Erhola toteaa. Heti tarvittaisiin siis jopa 3 500 sote-ammattilaista lisää.

Lue lisää: Hämeenkyrön ylilääkäri Tuomas Parmanen turhautui sote-uudistukseen ja irtisanoutui: ”Toivon, että olen väärässä”

Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyy liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä yli 19 000 työntekijää. Heistä noin neljäsosa saavuttaa 65 vuoden vanhuuseläkeiän ensimmäisen kymmenen vuoden aikana vuoteen 2033 mennessä. Jo nyt Pirkanmaan kotihoidossa on satojen hoitajien vajaus. Ensi vuonna hoitajamitoitukset kiristyvät, jolloin pelkästään vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan tarvitaan yli 500 uutta hoivatyöntekijää.

Tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että vuoteen 2040 mennessä hoivan tarpeen on arvioitu kasvavan noin kolmanneksella. Tämä tarkoittaa, että Suomessa alalle tarvittaisiin noin 50 000 työntekijää sen lisäksi, että eläkkeelle lähtevät korvataan. Pirkanmaa tarvitsisi varovaisestikin arvioiden noin 5 000 uutta soten työntekijää vuoteen 2040 mennessä. ”Ei ole sellaista näkymää, että jostakin saisimme lyhyellä tähtäimellä merkittävästi uusia työntekijöitä. Lähtökohta on se, että tällä nykyisellä henkilöstöllä pitää tulla toimeen ja me selviydymme tekemistä uudelleen ajattelemalla”, Pirkanmaan hyvinvointialueen konsernipalvelujohtaja Juhani Sand sanoo.

Talous tasapainoon

Kuntien joka vuosi ylittyvät sote-budjetit jäävät hyvinvointialueella historiaan. Tilalle tulee valtion tiukka talouskehys, jonka rajoissa pitää pystyä toimimaan. Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäisen toimintavuoden budjetti on 63,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Menot ovat selvästi suuremmat kuin valtiolta tuleva rahoitus, johon liittyy vielä monia epävarmuuksia. Sopeutustarvetta lisää myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin taseeseen kertynyt 3,8 miljoonan euron alijäämä, joka jäi lopulta hyvinvointialueen maksettavaksi.

Hyvinvointialuelain mukaan talouden pitää olla tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä eli vuonna 2025. Muuten hyvinvointialue joutuu arviointimenettelyyn. Nyt alkuvaiheessa talouden tasapainottamista helpottaa valtion maksama korjauserä, jonka suuruudesta ei vielä ole varmuutta. Pirkanmaalle laskelmat ovat lupailleet jopa 40–50 miljoonan euron lisärahoitusta, mutta lopullinen summa jää nähtäväksi ja sekin saadaan vasta 2024.

”Emme voi jäädä odottamaan, vaan uudistamisohjelmaa tehdään jo. Kyllä me joudumme katsomaan sote-järjestelmän kokonaisuutta ihan toiminnoittain läpi. Meidän on tehtävä kestävää taloussuunnittelua jo siksi, että saamme suunnitellut investoinnit toteutettua. Ne ovat täysin välttämättömiä”, Erhola sanoo.

Ehto lisälainalle

Vuosikate pitää saada positiiviseksi, jotta hyvinvointialue saa lisää lainaa. Ensimmäisenä toimintavuonna vuosikate on Pirkanmaalla 19,1 miljoonaa euroa miinuksella. Vuosikate tarkoittaa rahamäärää, joka tuloista jää juoksevien menojen jälkeen esimerkiksi investointeihin.

Lähivuosiksi myönnetty lainamäärä ei riitä esimerkiksi Taysin uuden sairaalan toteuttamiseen. Tarkoitus on, että nykyisin ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa toimivat Acutan päivystys, teho-osasto, leikkaussalit ja vuodeosastot saavat kokonaan uudet tilat. Investointisuunnitelman mukaan uusi sairaalarakennus on välttämätön palvelujen turvaamiseksi 2030-luvulla. Noin 700 miljoonan euron uudisrakennusta on suunniteltu sairaalan vanhan päärakennuksen ja Teiskontien väliin.

Erholan mukaan kaikki yliopistolliset hyvinvointialueet joutuvat ennen pitkää neuvottelemaan valtiovarainministeriön kanssa lisälainanottovaltuudesta. Suhtautuminen on ollut suopeaa, mutta edellytyksenä on pitkän tähtäimen talouden tasapainottamissuunnitelma. Pirkanmaalla toiminnan tuottavuutta pitäisi pystyä tehostamaan arviolta 2–3 prosentin vuosivauhtia, jotta talous saadaan tasapainoon. Muutosohjelman laadinta on jo hyvässä vauhdissa Juhani Sandin johdolla. ”Varsinaisesti kyse on strategian toimeenpano-ohjelmasta, joka tehdään koko ensimmäiselle aluevaltuustokaudelle. Strategiassa on neljä kärkeä. Niiden alle on tehty ja tehdään yksityiskohtaista suunnittelua ja yhteensä satoja eri toimenpiteitä, joiden kustannukset on arvioitu ja vaikutuksia seurataan”, Erhola sanoo.

Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosohjelmaa laaditaan konsernipalvelujohtaja Juhani Sandin johdolla. Sandin mukaan kaikkea, mitä hyvinvointialue tekee, arvioidaan uudelleen. Tavoitteena on keventää tekemistä kautta linjan.

Päijät-Hämeen opit

Erholalle ja Sandille tämä on tuttua puuhaa jo Päijät-Hämeestä, jossa Erhola toimi aiemmin hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtajana. Johtajistossa oli mukana myös Juhani Sand. Kaksikko vei läpi tuloksellisen, mutta rankan saneerausohjelman, jossa Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin työpaikoista väheni yli 250. Työntekijöistä 51 irtisanottiin.

Päijät-Hämeessä johtoryhmä oli laatinut yli 400 rivin Excel-listan mahdollisista säästökohteista. Niitä on ollut aikaa miettiä myös Pirkanmaalla, jossa Sand ehti ennen nykyistä tehtäväänsä toimia kaksi ja puoli vuotta sairaanhoitopiirin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin johtajaylilääkärinä.

”Päijät-Hämeessä tehtiin myös muutosohjelma, mutta sitä edelsi syvä ja akuutti talouskriisi, joka johti vaikeaan ja omistajakuntien vaatimaan äkkisopeuttamiseen syksyllä 2019. Vasta sen jälkeen laadittiin tulevaisuuteen katsova kehittämisohjelma, kuten Pirkanmaalla nyt. Talousnäkökulmat ovat toki tässäkin mukana”, Erhola kertoo.

Pirkanmaan kehittämisohjelmassa voidaan Erholan mukaan käyttää Päijät-Hämeen oppeja. ”Koko organisaation toiminta käytiin siellä läpi ja katsottiin, mistä voidaan saada säästöjä ilman, että se vaikuttaa merkittävästi ihmisten palveluihin. Siihen sisältyi myös hallinnon keventämistä. Kahden vuoden aikana saatiin 28 miljoonan euron sopeutus, ja sitä kautta kustannustaso paremmaksi.”

Kaikkea kevennetään

Sandin mukaan kaikkea, mitä hyvinvointialue tekee, arvioidaan uudelleen. ”Yksityiskohtia ei ole vielä tuotu edes poliittiseen keskusteluun, joten mitään listoja en tässä lähde käymään läpi.”

Peruslinjat ovat kuitenkin jo selvillä. Sandin mukaan kaikessa tekemisessä pyritään kohti kevyempiä ratkaisuja. ”Tässä en edes asettaisi vastakkain perusterveydenhuoltoa ja yliopistollista, kaikkein vaativinta erikoissairaanhoitoa, vaan myös kaikkea tekemistä niiden sisällä. Menemme kohti kevyempää aina, kun se on mahdollista.”

Sähköinen asiointi kuuluu kuvaan vahvasti. ”Yksi keskeinen asia on, miten Pirkanmaalle rakennetaan hyvin toimivat digitaaliset palvelut. Virtuaaliklinikka voisi tulevaisuudessa palvella kaikkia pirkanmaalaisia. Sairaalapalveluita voidaan myös tuoda kotiin sen sijaan, että asiakas lähtee Taysiin Kaupin kampukselle tai muualle.”

Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasen mukaan on selvää, että myös organisaatiota kevennetään. ”Ensi vuoden aikana hallinto perataan läpi. Hyvinvointialueella 15 eri yhteistoiminta-aluetta ja sairaanhoitopiiri tulevat yhteen. Lähtökohtaoletus on, että siellä on tehostamisen varaa, mutta ihmisten osaamista tarvitaan edelleen. Asiakas- ja potilastyötä tekevällä puolella on henkilöstötarvetta.”

Kuosmasen mukaan nämä keskustelut käynnistyvät yhdessä henkilöstön edustajien kanssa jo alkuvuodesta. Hän ei tässä vaiheessa arvioi, miten laajasti päällekkäisyyttä löytyy. Voiko nyt käydä niin, että joku kunnan tai sairaanhoitopiirin hallinnossa aiemmin työskennellyt hoitaja saa tarjouksen palata vanhoihin tehtäviinsä? ”Nämä ovat tietysti asioita, joista keskustellaan. Ketään ei pakoteta, mutta työnantaja voi tarjota muita mahdollisuuksia, jos nykyiselle tehtävälle ei ole jatkoa. Ihminen itse ottaa kantaa siihen, haluaako hän vai ei.”

Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasen mukaan on selvää, että myös organisaatiota kevennetään ja tarkastellaan palveluverkkoa uudelleen.

Eurosyöpöt kuriin

Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintaan arvioidaan kuluvan ensi vuonna rahaa noin 2,6 miljardia euroa. Sote-palvelut muodostavat menoista 98 prosenttia.

Kuosmanen toteaa, että kun palvelutuotantoa tehostetaan, vaikuttavinta on kiinnittää huomiota palveluihin, jotka nielevät eniten euroja suhteessa tarpeeseen. ”Niitä ovat lastensuojelun sijaishuolto ja ikäihmisten palvelut. Ne aiheuttavat kustannuksia myös erikoissairaanhoidon puolella, koska jatkohoitopaikkoja ei ole tarpeeksi.”

Hyvinvointialueella suurennuslasin alle joutuvat kaikki palvelut ja niiden kokonaiskustannukset. ”Näemme esimerkiksi sen, paljonko aiheutuu kustannuksia, kun ikääntynyttä potilasta kuljetetaan Acutaan turhaan niin, ettei hän saa siitä terveyshyötyä. Ne käynnit pitää saada pois.”

Kuntien hyvät toimintamallit pitää Kuosmasen mukaan ottaa käyttöön koko Pirkanmaalla. Esimerkiksi Keiturin sotessa Virtain-Ruoveden alueella käytäntö on se, että ensihoito käy arvioimassa huonovointisen vanhuksen tilanteen kotihoidon tukena. Vanhus lähtee tarvittaessa yöksi terveyskeskuksen vuodeosastolle. ”Näin vältetään turha Acuta-kierros eikä potilaan tarvitse lähteä yötä vasten päivystykseen.”

Ikääntyneiden kotihoito laajenee koskemaan myös yöaikaa, mutta Kuosmasen mukaan samalla pitää arvioida tarkkaan, missä kohtaa olisi jo tarkoituksenmukaisempaa tarjota asumispalveluja. ”Laskelmien perusteella tiedämme, milloin vanhuksen ympärivuorokautinen hoiva tulee edullisemmaksi kuin useita käyntejä päivässä vaativa kotihoito.”

Hyvän elämän eväät

Myös palveluverkko pitää arvioida uudelleen. Kuosmasen mukaan tämä tulee ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun harkitaan nykyisten kiinteistöjen korjausta ja uudisrakentamista. ”Uutta tarvitaan, mutta tarvitaanko siinä mittakaavassa, mitä on ajateltu, kun meillä on koko Pirkanmaan palveluverkko käytettävissä. Totta kai etäisyydet ja kulkumahdollisuudet pitää ottaa huomioon.”

Erholan mielestä keskustelu terveydenhuollosta on Suomessa liian palvelujärjestelmäkeskeistä. ”Hyvinvointi ja terveys eivät ala palvelujärjestelmästä, vaan kotoa ja lähiympäristöstä, kuten turvallisesta lapsuudesta. On arvioitu, että vain noin 20 prosenttia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä olisi sellaista, mihin palvelujärjestelmän toimin voidaan vaikuttaa. Loppu tulee ihan muualta.”

Kuntien rooli on siksi hyvin merkittävä myös jatkossa. Erhola toivookin, että nyt sote-uudistuksen yhteydessä keskustelua vastuunjaosta käytäisiin uudelleen.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut