Pirkanmaan sairaanhoitopiirin loppulaskuun pyydetään nyt rahaa tytäryhtiöiltä – Erhola: En voinut esitellä sellaista ratkaisua

Tällä viikolla on ratkottu sitä, miten Pirkanmaan sairaanhoitopiiri hoitaa odotettavissa olevan alijäämänsä. Nyt Pirkanmaan hyvinvointialue on antanut suostumuksensa sille, että 4 miljoonan euron lisälasku voidaan kattaa tytäryhtiöiden lisäosingoilla.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin loppulaskusta on syntynyt vääntö, jota käydään murrosvaiheen kynnyksellä. Sairaanhoitopiirin toiminta päättyy vuoden lopussa, kun hyvinvointialue aloittaa. Taysin edustalla kuvattiin kesällä 2019. Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola kuvattiin marraskuussa 2022.

28.12.2022 13:35 | Päivitetty 28.12.2022 17:39

Aamulehti

Pirkanmaan hyvinvointialue antaa suostumuksensa sille, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri voi kattaa odotettavissa olevaa alijäämäänsä tytäryhtiöidensä lisäosingoilla. Aluehallitus päätti asiasta kokouksessaan keskiviikkona.

Aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) sanoo, että asia herätti kokouksessa keskustelua. Hän kuvailee keskustelun hengen olleen hyvä: ”Emme me riidelleet, keskustelimme.”

Aluehallituksen päätös ei kuitenkaan ollut yksimielinen. Hyvinvointialuejohtaja Marina Erholan alkuperäinen esitys oli, että suostumusta ei anneta. Erholan mukaan suostumuksen antaminen ei ole hyvinvointialueen talouden edun mukaista.

Lue lisää: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin miljoonien loppulaskusta iso vääntö: Kunnat eivät halua maksajiksi – vaihtoehto ei miellytä hyvinvointialuetta

Aluehallituksen varapuheenjohtaja Hanna Laine (sd.) jätti kokouksessa muutosesityksen: suostumus alijäämän kattamiseksi lisäosingoilla annetaan. Muutosesitys voitti äänestyksen äänin 7–4.

Muutosesityksen puolesta äänestivät Johanna Loukaskorpi (sd.), Jari Andersson (kok.), Hanna Holma (kesk.), Arja Laitinen (sd.), Jori-Pekka Träskbäck (kok.), Hanna Laine ja Atanas Aleksovski (sd.).

Erholan esityksen puolesta äänestivät Kari-Matti Hiltunen, Jouni Sirén (vas.), Joakim Vigelius (ps.) ja Perttu Jussila (vihr.).

Uutiskertaus

Miten kattaa alijäämä?

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin viimeisen tilinpäätöksen arvioidaan jäävän noin 3,8 miljoonaa euroa miinukselle.

Lain mukaan sairaanhoitopiirin taseeseen jäänyt alijämää pitää niin sanotusti nollittaa ennen toiminnan päättymistä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 27. joulukuuta, että puuttuvia miljoonia ei peritä sen omistajilta eli Pirkanmaan kunnilta.

Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että mahdollinen alijäämä katetaan erillistoimin, käytännössä siis lisäosingoilla sairaanhoitopiirin tytäryhtiöltä.

Koska valtuuston päätös vaikuttaa Pirkanmaan hyvinvointialueen talouteen, sille tarvittiin hyvinvointialueen suostumus. Aluehallitus käsitteli asiaa keskiviikkona.

Vastuu sote-palveluiden tuottamisesta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1. tammikuuta.

Erhola: Heikentää taloutta

Erholan ja Hiltusen mukaan asian käsittelyn aikana todettiin, että on ”rahoituslaista johtuva intressiristiriita” kuntien ja hyvinvointialueen välillä.

”Se, mikä on talouden kannalta tarkoituksenmukaista kunnille, eli mahdollisimman pienet sote-menot, ei ole tarkoituksenmukaista hyvinvointialueelle”, Erhola selventää. ”Hyvinvointialueen johtajana en voi esitellä ratkaisua, joka heikentää edelleen merkittävästi hyvinvointialueen taloutta, jossa on haastetta jo nytkin.”

Tämä johtuu Erholan mukaan siitä, miten hyvinvointialueiden rahoitus on järjestetty. Rahoituksen pohja muodostuu kuntien tämän vuoden talousarvioiden sote-kustannuksista. Jos sairaanhoitopiiri ei kata mahdollista alijäämäänsä omistajiensa eli kuntien rahalla, hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus pienenee vastaavalla summalla.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin viimeisen tilinpäätöksen arvioidaan olevan noin 3,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Pirkanmaan hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvio on jo entuudestaan 63,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Nyt alijäämä voi siis kasvaa reilulla 4 miljoonalla eurolla.

”Eihän 3,8 miljoonaa euroa ole koko budjetissamme numeerisesti iso summa, mutta jokainen lisämenoerä on kannaltamme hankala”, Erhola sanoo ja lisää, että aluehallituksen päätöksen vaikutukset ovat edessä keväällä, kun hyvinvointialueen taloutta ja sen sopeutustarpeita arvioidaan tarkemmin.

Hiltunen sanoo, että pienentyneeseen rahoitukseen pitää nyt sopeutua ja palvelut mitoittaa rahoituksen mukaisiksi. ”Mielestäni ei ole palveluiden järjestämisen kannalta hyvinvointialueen etu, että taloudellista seuraamusta tehdään tämän verran hankalammaksi.”

Lisäosinkoja 5 miljoonaa

Se, voiko sairaanhoitopiiri lopulta kattaa mahdollista alijäämäänsä lisäosingoilla, riippuu vielä tytäryhtiöiden yhtiökokouksien päätöksistä.

Sairaanhoitopiirin kahdelta isoimmalta tytäryhtiöltä, tekonivelsairaala Coxalta ja Tays Sydänkeskukselta, pyydetään kummaltakin nyt 2,5 miljoonan euron lisäosinkoa. Sairaanhoitopiirin mukaan yhtiöt voisivat maksaa osinkoa ennen tätä vuotta kertyneistä voittovaroistaan.

Coxan ja Sydänkeskuksen yhtiökokoukset päättävät mahdollisesta osingonjaosta vielä tällä viikolla. Sairaanhoitopiirin joulukuun alussa tekemässä kyselyssä yhtiöt ilmoittivat, että lisäosingot vaarantaisivat niiden taloudellisen toiminnan.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on kummankin yhtiön suurin, mutta ei ainoa omistaja.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut