Vain yhdessä Tampereen kaupunginosassa eläkeikäisten määrä on romahtanut, ja eläkeläinen Matti Vilén muutti juuri sinne – Katso hakukoneesta oman asuinalueesi muutos

Pirkanmaalla vain muutamilla asuinalueilla yli 65-vuotiaiden osuus on vähentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja alueiden erot ovat suuria. Tässä jutussa kuullaan myös lukijoiden kokemuksia heidän asuinalueidensa muutoksista.

Matti Vilén ei ole katunut muuttoaan Tampereen Nekalasta keskeisemmälle paikalle, missä palvelut ovat hyvin saatavilla.

27.12.2022 5:00

Aamulehti

Eläkeikäisten, eli vähintään 65-vuotiaiden osuus asukkaista on kasvanut vuoden 2000 jälkeen valtaosassa Pirkanmaan asuinalueista. Vain 13 asuinalueella yli 200:sta eläkeläisten osuus on vähentynyt.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen vuosien 2000 ja 2020 tilastoista. Etenkin Pirkanmaan reuna-alueiden kunnissa eläkeläisten osuus on kasvanut reilusti 20 vuodessa. Myös valtaosassa Tampereen asuinalueita eläkeläisten osuus on kasvanut.

Pirkanmaalla Tampereen Kaleva on ainoa vertailukelpoinen asuinalue, jossa eläkeikäisten osuus on vähentynyt reilusti, 12 prosenttiyksikköä. Myös Tampereen Vuoreksessa osuus on vähentynyt saman verran, mutta Vuoreksen muutosta ei voi verrata suoraan vanhempiin asuinalueisiin, koska sen laaja rakentaminen alkoi vasta vuoden 2000 jälkeen. Vuonna 2000 alueella oli vain 172 asukasta, ja asukasluku yli 36-kertaistui vuoteen 2020 mennessä.

Vuoreksessa asuivat vuonna 2020 maakunnan nuorimmat asukkaat, heidän keski-ikänsä oli 29 vuotta. Vaikka eläkeläisten määrä lähes 10-kertaistui 20 vuoden aikana, vain 4 prosenttia Vuoreksen asukkaista oli eläkeikäisiä vuonna 2020.

Tampereen Vuores syyskuun lopussa 2022. Vuoreksen asukasluku oli vuosituhannen vaihteessa alle 200, vuonna 2020 jo lähes 6 300.

Virtain Koro ja Ylöjärven Itä-Aure ovat asuinalueita, joissa eläkeikäisten osuus on kasvanut eniten. Molemmissa osuus on kasvanut 20 vuodessa 31 prosenttiyksikköä.

Suurimmassa osassa Pirkanmaan kunnista eläkeikäisten osuus on kasvanut kaikilla alueilla. Tampereen lisäksi Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Juupajoelta, Nokialta, Vesilahdesta ja Ylöjärveltä löytyy ainakin yksi alue, joissa eläkeikäisten määrä on vähentynyt hieman. Lisäksi Kangasalla ja Ruovedellä on yhdet asuinalueet, joissa osuus on säilynyt ennallaan.

Tampereella eläkeikäisten osuus on noussut eniten Lentävänniemessä, 14 prosenttiyksikköä, ja Haukiluoma-Ikurissa, 13 prosenttiyksikköä. Suurin eläkeikäisten osuus, 31 prosenttia, oli vuonna 2020 Tampereen postinumeroalueista Velaatassa ja Lapinniemi-Käpylässä.

Koko Pirkanmaalla reilut 22 prosenttia väestöstä oli vuonna 2020 vähintään 65-vuotiaita. Tämä on hieman alle koko maan keskiarvon. Tampereella osuus oli noin kolme prosenttia alhaisempi, reilut 19 prosenttia.

”Täällä on kaikki palvelut”

Tampereen Kalevassa eläkeikäisten osuus on vastoin yleistä kehitystä vähentynyt 20 vuoden aikana reilusti, eniten koko Pirkanmaalla. Vuonna 2000 vähintään 65-vuotiaita asui Kalevassa 27 prosenttia asukkaista. Vuonna 2020 osuus oli enää 15 prosenttia. Asukkaiden keski-ikä on samassa ajassa laskenut 44 vuodesta 37 vuoteen.

Matti Vilén on kulkenut vastavirtaan. Vuonna 2004 eläkkeelle jäänyt mies muutti 10 vuotta sitten puolisonsa kanssa Tampereen Nekalasta omakotitalosta Kalevaan kerrostaloon.

”Olimme molemmat täyttäneet 70. Siellä oli mukava asustella, mutta pienet huoltotyöt alkoivat käydä jo vähän raskaiksi.”

Vilénin mukaan muuttoa palveluiden keskelle ei ole tarvinnut katua.

”Meidän molempien mielestä se oli ehdottomasti oikea ratkaisu. Täällä on moninkertaisina kaikki palvelut, joita tarvitaan.”

83-vuotias Matti Vilén on asunut Tampereen Kalevassa kivenheiton päässä Sammonkadusta 10 vuoden ajan.

Kalevassa asuinympäristö on jo ehtinyt muuttua 10 vuoden aikana. Alueen väkiluku on kasvanut 20 vuodessa lähes 2 400 asukkaalla.

”Koko ympäristö on täyttynyt rakennuksista ja lisää rakennetaan. Mutta esimerkiksi meidän pihan ympärillä on pikkuisen avaruuttakin.”

Vilén ei ole kiinnittänyt huomiota siihen, että eläkeikäisten osuus alueen asukkaista olisi pienentynyt.

”En ole huomannut lähinnä sen takia, kun tässä vieressäkin on senioritalo, ikääntynyttä väestöä. Toki tiedän, että täällä on sekä opiskelijoita että nuoria perheitä.”

Näin lukijat kommentoivat

Aamulehti kysyi kaiken ikäisiltä lukijoiltaan kokemuksia Pirkanmaan asuinalueiden muutoksista vuoden 2000 jälkeen. Vastaajat näkivät pääosin asuinalueensa tulevaisuuden valoisana, vaikka palvelut ovatkin heidän mukaansa jonkin verran vähentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen.

”Näen tulevaisuuden hyvänä. Huolenaiheena on se, onko ikäihmisille sopivaa asumista ja lähipalveluita tarjolla lähellä myös jatkossa.”

Arja Rinneaho, Pirkkalan Suuppa (33960)

”Lähiseudulta ovat lähteneet poliisi, verottaja, kela, posti, pankit, matkahuolto ja terveysasema. Julkinen liikennekin lähes täysin. Niin kauan kun koulu ja päiväkoti säilyvät, niin täällä on ihan mukava elellä. Ei ole kaupungin melua, tungosta, pysäköintiongelmia, pakokaasuja, jengiväkivaltaa, ilkivaltaa...”

Juhani Väisänen, Sastamalan Suodenniemi (38510)

”Näen tulevaisuuden oikein positiivisena. Alueelle muuttaa koko ajan uusia perheitä ja uusia taloja rakennetaan sopivasti säilyttäen luonnonarvot ja riittävällä väljyydellä. Näsijärven ranta tekee alueesta oikein mahtavan.”

Markus Silfverberg, Ylöjärven Mutala (34140)

”Muutin Kalevasta, koska se on alkanut muistuttaa Hervantaa jatkuvan rakentamisen takia. Täällä on kaikki hyvin ja läheltä löytyy kaikki tarvittava. Odotan kauhulla, jos ja kun Eteläpuistoa lähdetään rakentamaan.”

Lasse Laine, Tampereen Kaakinmaa (33200)

Mikä?

Poimintoja asuinalueiden väestöstä

Vuoden 2020 tilanne Pirkanmaalla.

Korkein keski-ikä: Ylöjärven Itä-Aure, 59 vuotta.

Matalin keski-ikä: Tampereen Vuores, 29 vuotta.

Korkein eläkeläistalouksien osuus: Virtain Koro, 68 prosenttia.

Matalin eläkeläistalouksien osuus: Tampereen Vuores, 6 prosenttia.

Enemmän aikaa, vähemmän rahaa

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Antti Wallin on väitöskirjassaan käsitellyt ikääntymisen vaikutuksia kaupunkielämälle. Hänen mukaansa eläkeläisten kaupunkitilojen käyttöä ohjaa seurallisuus.

”Eläkeläiset tulevat kaupungille tapaamaan toisiaan ja kuluttamaan aikaa, eivätkä ensisijaisesti palveluiden takia ja kuluttamaan rahaa niin kuin kiireiset keski-ikäiset.”

Wallinin väitöskirjan mukaan eläkeläisten lukumäärän lisääntyessä heidän sosiaalinen toimintansa muuttaa kaupunkia entistä enemmän eläkeläisten tilaksi. Wallinin mukaan asuinalueelle, jossa asuu ennestään paljon eläkeläisiä, muuttaa todennäköisemmin lisää eläkeläisiä kuin lapsiperheitä.

”Ihmiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan. Jos ajatellaan kerrostalolähiötä, jonka väkiluku on pienentynyt ja siellä asuu paljon eläkeläisiä, niin siellä olevat palvelut ovat niitä, jotka tukevat eläkeläisten arkea.”

Eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä paljon. Ikärakenteen muutos asuinalueilla voi vähentää esimerkiksi baareja ja tavarakauppaa.

”Se riippuu siitä, mitä palveluita eläkeläiset haluavat käyttää ja mihin palveluihin heillä on varaa. Pienet ruokakaupat, apteekit ja parturit pärjäävät varmaan edelleen.”

Wallinin mukaan pitää muistaa, että eläkeläiset ja heidän tarpeensa muuttuvat. Eläkeläisten kuluttaminen parinkymmenen vuoden päästä voi olla erilaista kuin vuoden 2022 eläkeläisillä.

”He varmaan vetävät kebabia ja pitsaa ihan niin kuin neljä-viisikymppiset tällä hetkellä.”

Eläkeläisten osuuden kasvu on korostunut etenkin syrjäisemmissä kunnissa. Kun työssä käyviä asukkaita on aiempaa vähemmän, myös verokanta heikkenee. Tällöin julkisten palveluiden ylläpito tulee aiempaa hankalammaksi.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut