Hätkähdyttävä tieto Sastamalan 5.- ja 8.-luokkalaisista: Joka toisen fyysinen kunto on niin heikko, että se voi verottaa terveyttä ja hyvinvointia

Sastamala pärjää heikosti, kun lasten ja nuorten toimintakykyä verrataan valtakunnallisesti. Nyt liikuntakipinää nuoriin sytyttää koulu-pt, jonka palvelu laajenee kaikkiin kaupungin kouluihin.

Ylävartalon kohotus on yksi Move-testeistä. Sastamalan 5. luokan pojat ja 8. luokan tytöt saavuttivat tässä valtakunnallisia vertailuryhmiään paremman tuloksen.

19.12.2022 10:08

Sastamalalaisista viides- ja kahdeksasluokkalaisista joka toisen fyysinen toimintakyky on niin heikko, että se voi haitata oppilaan terveyttä ja hyvinvointia. Tieto käy ilmi keskiviikkona julkaistuista valtakunnallisista fyysisen toimintakyvyn Move-mittaustuloksista.

Move-mittaukset tehdään vuosittain 5. ja 8. luokan oppilaille ja ne kuuluvat osaksi liikunnan opetusta Suomessa.

Tämän vuoden mittausten mukaan 50,6 prosenttia sastamalalaisista 5.- ja 8.-luokkalaisista kuuluu niin sanottuun huoliryhmään, jossa oppilailla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Osuus Sastamalassa on selvästi suurempi kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Koko maan 5.- ja 8.-luokkalaisista niin sanottuun huoliryhmään kuuluu 39,7 prosenttia.

Mikä?

Move-mittaus

Heitto-kiinniotto-testissä heitetään tennispalloa seinällä näkyvään neliöön ja otetaan siitä koppi.

On osa liikunnanopetusta 5. ja 8. luokan oppilailla.

Sastamalassa tehty vuodesta 2016 lähtien.

Tänä syksynä mittaukseen osallistui Sastamalassa 497 ikäluokkaan kuuluvaa.

Sisältää kahdeksan osiota, jotka mittaavat oppilaan kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa ja motorisia perustaitoja.

Kolme tulosluokkaa: parhaalla tasolla oppilaan mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tasolla, keskitasolla terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävällä tasolla sekä alimmalla tasolla mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.

Antaa tietoa niin lapsille itselleen, kuntien oppilashuollolle, vanhemmille kuin yhteiskunnallisille päättäjillekin.

Kertoo lasten ja nuorten elintapojen sekä yhteiskunnan muutoksesta: Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt ja fyysisesti passiivinen aika kasvanut, mikä on heikentänyt lasten ja nuorten toimintakykyä. Lasten ja nuorten fyysisellä toimintakyvyllä on vaikutuksia jo nyt ja tulevaisuudessa niin yksilön hyvinvointiin kuin laaja-alaisesti kaikkialle yhteiskuntaan.

Lähde: Opetushallitus

Sastamalan liikuntakoordinaattori Mirva Saarinen myöntää, että tulokset paikallisesti ovat huolestuttavat, mutta eivät näytä koko totuutta oppilaiden arjesta.

”Arjessa tilanne ei näyttäydy aivan tällaisena”, Saarinen sanoo.

Syksyisin toteutettavat fyysisen toimintakyvyn Move-testit tehdään kouluilla osin oppilasvoimin, jolloin kaverit laskevat toistensa suorituksia. Tällaiset tilanteet vaikuttavat tuloksiin, Saarinen arvioi.

Hän on seurannut oppilaiden arkea työnsä kautta koulu-pt:nä, eli koulupersonaltrainerina pari vuotta. Hän sanoo, että Sastamalassa huoliryhmäläisten suuri osuus johtuu osin luonnollisista syistä.

”Olemme Pirkanmaan laajin kunta. 70 prosenttia on kuljetusoppilaita. Kyllähän meillä paljon istutaan takseissa.”

Maaseutumaisten kuntien muita heikompi tilanne erottuu valtakunnallisissa Move-tuloksissakin. Järjestelmän kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta selittää tulosta opetushallituksen tiedotteessa muun muassa kaupunkien runsaammilla liikkumis- ja harrastusmahdollisuuksilla oppilaiden lähiympäristössä.

”Maaseudulla on monesti pitkät etäisyydet koulu- ja harrastuspaikkoihin, mikä aiheuttaa paljon autossa istumista”, toteaa Huhtiniemi.

Jaksaako lapsi kantaa repun kouluun?

Miten valtakunnallista heikommat Move-tulokset sitten näkyvät Sastamalan oppilaiden arjessa? Mirva Saarinen sanoo, että niin sanotuilla huoliryhmän koululaisilla voi olla jaksamisen vaikeuksia.

”Jos koulupäivän aikana alkaa väsyä, ei fyysinen kunto ole kovin hyvä. Arjessa selviytymisessä voi olla haasteita”, sanoo Saarinen ja nostaa äärimmäiseksi esimerkiksi sen, jaksaako koululainen kantaa koulurepun kouluun selässään.

Koulu-pt kaikille Sastamalan kouluille

Vuoden takaiseen verrattuna Sastamalan 5.- ja 8.-luokkalaisten Move-tuloksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Myös viime syksynä joka toinen testatuista oppilaista sijoittui ryhmään, jossa heikko fyysinen toimintakyky voi kuluttaa tai vaarantaa terveyttä ja hyvinvointia.

Sastamalassa tilanne on tiedostettu. Mirva Saarinen sanoo, että jotain on jo tehty, mutta vielä enemmän on suunnitteilla. Uusia keinoja etsitään nyt järjestelmällisesti ja monin eri keinoin.

Yksi konkreettisista tavoista lisätä lasten ja nuorten liikuntaa ja parantaa heidän toimintakykyään on koulu-pt-palvelu. Koulu-pt aloitti kokeiluluonteisesti kaksi vuotta sitten Mouhijärven yhteiskoululla, mistä palvelu laajenee nyt kaikille Sastamalan ylä- ja alakouluille.

Saarinen sanoo, että käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulu-pt:t osallistuvat kouluilla Move-testien tekemiseen. He käyvät lisäksi kertomassa testeistä oppilaille jo etukäteen, jolloin mittaukset eivät tunnu niin vierailta ja jännittäviltä.

Sastamalan koulu-pt-palveluiden parissa on tällä hetkellä kymmenkunta lasta ja nuorta. Heistä jokaista koulu-pt tapaa useampaan kertaan ja pidemmän ajanjakson aikana, kertoo Sastamalan kaupungin liikuntakoordinaattori Mirva Saarinen.

Move-testien tuloksia myös hyödynnetään jatkossa entistä perusteellisemmin Sastamalassa. Huoliryhmään sijoittuneita lapsia ja nuoria ohjataan kouluterveydenhoitajan lähetteellä koulu-pt:n luo ja siellä etsitään keinoja sytyttää liikunnallista kipinää.

”Voidaan antaa esimerkiksi viiden kerran maksuttomia kokeiluja uimahalliin.”

Kertotaulua kyykkyasennossa?

Koulu-pt-palveluiden lisäämisen mahdollistaa osin Sastamalan Liikkuvat yläkoulut -hankerahoitus, joka on 25 000 euroa joulukuuhun 2023 asti. Kaupungin omarahoitusosuus on lisäksi 25 000 euroa.

Hankkeen tavoitteena on muun muassa rakentaa Move-mittausten ja moniammatillisen yhteistyön Sastamalan malli ja tavoittaa näin niin sanotun huoliryhmän oppilaat.

”Tavoitteenamme on saada lisää liikettä arkeen koululaisten omista tavoitteista lähtien. Koulujen liikunnan lisääminen on tietenkin myös merkittävä tavoite.”

Saarinen sanoo, että esimerkiksi kertotaulua voisi opetella vaikka kyykkyasennossa. Tällä hän viittaa Moven kyykkytestiin, jonka pystyi tänä syksynä onnistuneesti suorittamaan vain alle 80 prosenttia Sastamalan 5.-luokkalaisista. 8.-luokkalaisilta tämä onnistui paremmin; tytöistä 92:lla ja pojista 86 prosentilla.

Saarinen muistuttaa, että liikkuvampaa kouluarkea voi rakentaa monella tavoin. Opiskelua voi viedä metsään, ja esimerkiksi Stormin kouluun on jo toivottu lihaskuntoliikelappusia, joita voi hyödyntää oppituntien lomassa.

Yksi keino lisätä koululaisten fyysistä aktiivisuutta harvaan asutussa maaseutukaupungissa on sijoittaa jokaisen koulupäivän keskelle tunti liikuntaa. Sitäkin on Sastamalassa esimerkiksi Suodenniemellä ja Kiikoisissa jo testattu.

Mirva Saarinen on yksi Sastamalan koulupersonaltrainereista. Palvelun tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan muun muassa keskustelemalla siitä, minkälainen harrastus heitä kiinnostaisi.

Ilmaisia kuntosalikäyntejä ja kerhoja kouluille

Muitakin lasten fyysistä aktiivisuutta edistäviä toimia on Sastamalassa kokeiltu ja käynnistetty. Tänä syksynä kaupunki tarjosi kaikille yläkoululaisille mahdollisuuden viiteen ilmaiseen kuntosalikäyntiin. Kulkutunnisteen kaupungin kuntosaleille hankki yli 200 yläkoululaista. Saarinen toivoo, että sama saataisiin toteutettua myös keväällä.

Lasten liikkumista on pyritty lisäämään myös viemällä Harrastamisen Suomen mallin mukaista kerhotoimintaa kaikille kouluille. Kerhotoiminnasta useimmiten koostuu kuitenkin vain tunti liikuntaa viikossa.

”Eihän se ole riittävästi, tietenkään”, Saarinen myöntää.

”Olemme kuitenkin oikealla polulla. Jos saamme innostettua lapsen tai nuoren liikkumaan, niin varmasti hän myös aikuisena suhtautuu myönteisesti liikunnalliseen elämäntapaan.”

Kaupungin järjestämien palveluiden lisäksi lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tarvitaan myös kotiväen tukea, esimerkiksi kyydityksiä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut