Aamulehti
Tampere ei näytä saavuttavan vuoden 2023 talousarvioon kirjattuja päästövähennystavoitteita. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet paljon tavoitetta hitaammin.
Tuorein tieto liikenteen päästöistä vuodelta 2021 on 213 miljoonaa kiloa, joka oli 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuotena. Isosta laskusta huolimatta vuoden 2021 päästötavoitteeseen, 192 miljoonaan kiloon, ei päästy.
Vuonna 2023 liikenteen päästöjä pitäisi olla jopa 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021 eli 177 miljoonaa kiloa.
Päästöjen mittayksikkönä on käytetty hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.
Liikenteen päästöt laskevat hitaasti
Suurista ilmastopäästölähteistä liikenteen päästöt ovat pienentyneet vähiten, vain 20 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Kaukolämmön päästöt ovat laskeneet yli 30 prosenttia ja sähkönkulutuksen 34 prosenttia.
Mitä pitäisi tapahtua, jotta liikenteen päästöt lähtisivät nopeampaan laskuun? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppäsen mukaan asiaan vaikuttavat sekä liikenteen käyttövoima että ihmisten liikkumisvalinnat. ”Käyttövoimassa kaupungin rooli on pienempi, on enemmän valtion asia tukea muutosta”, Seppänen sanoo. Käyttövoiman muutoksella hän tarkoittaa liikenteen sähköistymistä ja muita bensiiniä ja dieseliä korvaavia käyttövoimia.
Tampereen rooliksi jää tukea lataus- ja muun infran toteutumista yhdessä markkinoiden kanssa.
Neljän iltapäiväruuhka näytti tältä Tampereen Hämeenpuistossa 8. joulukuuta.
Lisää kävelyä ja pyöräilyä
Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden tulisi nousta Tampereella nykyisestä 54 prosentista 69 prosenttiin.
Kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikön kehittämisasiantuntija Emmi Nieminen sanoi tiedotteessa, että ”mikäli päästöbudjetissa on vaikeuksia pysyä, on syytä tarkastella ilmastotoimien panostusta”.
Miten rahalla saadaan vähennettyä Tampereen liikenteen ilmastopäästöjä? Aamulehti ei tavoittanut Niemistä kommentoimaan, mutta Seppänen sanoo, että ”kaupunki investoi jatkuvasti kaupunkiympäristön muokkaamiseen”. Hänen mukaansa kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa ihmisten mahdollisuuteen valita muu kulkutapa kuin henkilöauto. Esimerkkinä toimii pyöräilyn olosuhteiden parantaminen tai joukkoliikenteen saavutettavuus. ”Sitä varten ilmastobudjetti on olemassa, että nähdään, mihin rahaa käytetään, ja voidaan käydä keskustelua päätöksenteossa.”
Mikä?
Tampereen ilmastobudjetti 2023
Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Osana ilmastotyötä kaupunki päättää vuosittain ilmastobudjetin, joka näyttää hiilineutraaliustavoitteen mukaisen päästöjen enimmäismäärän.
Vuoden 2023 ilmastobudjetti on kaupungin neljäs. Ilmastobudjetti ei suoraan lisää ilmastotoimiin käytettävää rahaa, vaan sen tarkoitus on havainnollistaa rahallista panostusta päästöjä vähentäviin toimiin.
Menot: Toimintamenot 8,6 miljoonaa euroa ja investoinnit 12 miljoonaa euroa.
Tytäryhteisöjen investoinnit: 38 miljoonaa euroa (koostuu pääosin raitiotieinfrasta ja vaunukalustosta).
Arviot vaikutuksista: 10 700 tonnin päästövähenemä, eli 1,2 prosenttia kaikista nykypäästöistä. Kaikkia toimenpiteitä ei ole voitu laskea mukaan vaikutuksiin.
Moni asia on hyvin
Vaikka Tampereen kaupungin ilmastotavoitteet ovat ongelmissa liikenteen päästöjen kanssa, ovat Tampere ja muut Pirkanmaan kunnat pystyneet vähentämään päästöjä merkittävästi viime vuosikymmeninä.
Esimerkiksi Tampereen asukaskohtaiset päästöt vähenivät 40 prosenttia vuosina 2005–2021.
Katso hakukoneesta oman kuntasi päästövähenemä:
Tampereella ison päästölähteen, kaukolämmön tuotannon, päästöt vähenevät lähitulevaisuudessa merkittävästi Naistenlahti 3 -voimalaitoksen ansiosta, kun turpeen sijasta aletaan polttaa puupolttoaineita.
Sähkön kulutuksen vähentämisessä Tampereen ilmastopäästöt ovat parhaiten hiilineutraaliustavoitteissa.
Euroopan energiakriisi voi kuitenkin aiheuttaa ainakin tilapäisiä ongelmia Tampereenkin ilmastotavoitteille. Esimerkiksi kaukolämpöä voidaan joutua tuottamaan isopäästöisellä öljyllä, jos aiemmin huippukysynnän aikaan käytettyä maakaasua ei ole käytettävissä. ”Sama ongelma on kansallisesti myös sähköntuotannossa tänä talvena. Pitkällä aikavälillä sekä kaukolämmön että sähkön tulevaisuus näyttävät kuitenkin ihan hyvältä”, Seppänen sanoo.
