Aamulehti
Vain kaksi viikkoa Ukrainan sodan alkamisen jälkeen SPR:n Kalkun logistiikkakeskuksen logistiikkapäällikkö Ari Mäntyvaara oli jo viemässä ensimmäistä kansainvälisen Punaisen Ristin avustuskolonnaa, 11 avustusrekkaa Ukrainaan Vinnytsjan kaupunkiin.
Lue lisää: Tässä ovat Aamulehden Valo-palkinnon voittajat – Tamperelainen kiekkoilmiö on yleisön suosikki
Keväällä Ukrainaan toimitettu apu oli testi rajanylitykseen ja tullaukseen. Vinnytsjan kaupunki ei varsinaisesti ollut sota-aluetta, mutta kaupunkiin ammuttiin ohjuksia sinä aikana, kun Mäntyvaara oli siellä.
Lähteminen ei jännittänyt. Matka Ukrainaan oli komennus muiden joukossa. ”Se vaati erilaista valmistautumista. Tulva- tai maanjäristysalueilla voi olla vaikkapa malariaa. Ukrainassa tällaisista ei tullut lisästressiä.”
Nyt Ukrainassa on sodittu jo reilun yhdeksän kuukauden ajan. Työtä logistiikkakeskuksessa riittää.
Mikä?
SPR:n Kalkun logistiikkakeskus
Logistiikkakeskus hankkii SPR:n avustusoperaatioissa ja kehitysyhteistyöohjelmissa käytettävät tarvikkeet.
1939–41 rakennettu patruunatehtaaksi
1953 kiinteistö siirtyy SPR:n omistukseen
1953–65 kiinteistö on vuokrattuna Nokia oy:lle
1965 SPR:n keskusvarasto aloittaa toiminnan 2. toukokuuta
SPR:n liikkuvan veripalvelun varasto
avustustarvikkeiden keräys, lajittelu ja lähetystoiminta alkoi
telttojen ompelua 1976–1992
1999 nimi muuttuu logistiikkakeskukseksi, ja kansainvälisen avustustoiminnan hankintanimi ja katastrofivalmiusyksiköiden koko hallinto siirtyy Helsingistä Kalkkuun
2009 kiinteistön uusi laajennusosa valmistuu
2012 SPR:n verkkokaupan varasto muuttaa Helsingistä Kalkkuun vaatelajittelulta vapautuneisiin tiloihin
2022 työllistää reilu 20 henkeä
Generaattoreita Ukrainaan
Mäntyvaaran työtä on logistiikkayksikön johtaminen. Tiimi vastaa katastrofiyksiköiden varastoinnista, kuljetuksista ja valmiusvarastoinnista.
Logistiikkakeskuksessa on varastotiloja noin 5 000 neliötä. Toista vastaavanlaista valmiusvarastoa ei Euroopasta löydä. Tänä vuonna Ukrainaan on lähtenyt 16 eri lähetystä. Se vastaa 20:ta rekkalastillista. Viimeisin lähetys lähti torstaina. Siinä oli mukana kaksi isoa generaattoria sekä 16 dieselkäyttöistä lämmitintä.
Ari Mäntyvaaran mukaan Kalkun logistiikkakeskuksessa on valmiudessa materiaalit niin, että 10 000 ihmistä voitaisiin majoittaa milloin tahansa.
Ari Mäntyvaara kertoo, että Ukrainan sodan alussa tilanne eli päivittäin. ”Ei tiedetty, minne rintamalinja muodostuu, missä voidaan jakaa turvallista apua ja minne autettavat ihmiset liikkuvat.”
Mäntyvaaralla on avustusoperaatioista vuosien kokemus, sillä hän on ollut avustusoperaatioissa monta kertaa ennen Ukrainan sotaakin. Ensimmäinen Punaisen Ristin komennus oli tsunamin jälkeen Sri Lankassa. Viimeisin oli syys–lokakuun vaihteessa Pakistanissa.
Avun toimittaminen sota-alueelle on erilaista kuin avun toimittaminen luonnonkatastrofialueelle.
”Tilanne esimerkiksi maanjäristysalueella on aluksi yleensä kaikkein huonoin, ja siitä se muuttuu päivä päivältä paremmaksi. Konfliktissa se ei välttämättä päivittäin parane. Voi olla alueita, jonne saa apua hyvin perille, mutta sitten ei enää saadakaan. Siihen liittyy paljon enemmän neuvottelua eri osapuolten kanssa, että miten saa apua toimitettua perille.”
Poikkeuksellisen Ukrainan sodasta on tehnyt se, että se tapahtuu Euroopassa ja niin lähellä Suomea. ”Apua on tarvittu massiivisesti. Täältä on lähtenyt niin paljon avustuskuormia, että koskaan eivät ole varastot olleet niin tyhjinä kuin mitä ne olivat loppukeväästä. Nyt varastot on jo täydennetty."
Vuosi Jemenissä
Kriisejä on myös muualla maailmassa. Vuonna 2021 tavaraa lähti kansainvälisiin katastrofeihin 16 eri lähetystä. Niitä lähetettiin Haitiin, Etiopiaan, Tadžikistaniin, Afganistaniin, Intiaan, Mongoliaan ja Kroatiaan. Varastosta lähteneen tavaran arvo oli noin 1,5 miljoonaa euroa.
Mäntyvaaran mukaan esimerkiksi Pakistanin tulvaoperaatio on tällä hetkellä erittäin pahasti alirahoitettu. ”Osasyy on siinä, että paljon avustusrahaa menee Ukrainaan. Apua tarvittaisiin monessa paikassa, ja sitä ei vain yksinkertaisesti ole riittävästi.”
Harva enää muistaa, että esimerkiksi Jemenissä on käyty sisällissotaa jo vuodesta 2015 asti. Logistiikkakeskuksen ERU-suunnittelija Kim Asunta muistaa, sillä hän vietti koko viime vuoden Jemenissä ja veti siellä kansainvälisen punaisenristin sairaalaprojektia.
Asunnan työnkuvaan kuuluu kenttäsairaaloiden suunnittelu. Kokemus kentällä on auttanut siihen, että tietää, mitä konflikti- tai kriisialueella tarvitaan.
”Kenttäsairaala pitää kyetä pakkaamaan mahdollisimman pieneen tilaan. Kaiken täytyy olla helposti pakattavia ja käteviä”, sanoo Asunta.
ERU-suunnittelija Kim Asunta kertoo, että sairaaloita pyritään rakentamaan paikkoihin, joissa on jo infraa olemassa, kuten urheilukentille. ”Toki olemme aina omavaraisia, mukaan lähtee generaattori ja vesihuolto. Emme sinänsä tarvitse sähköä mistään.”
Tilanteet myös muuttuvat. Jemenissä oli alunperin sotavammasairaala, mutta kun rintamalinjat muuttuivat, tarvittiinkin naisille ja lapsille sairaalaa. Nyt rakenteilla on synnytyssairaala.
Kriisialueelle lähteminen on Asunnan mukaan helpompaa kuin sieltä lähteminen. Viime jouluaattoa edeltävänä päivänä Asunnan piti lentää Jemenin pääkaupungista takaisin perheensä luo Suomeen, mutta pääkaupunkia pommitettiin ja lentokenttä suljettiin. ”Se oli hankalin paikka. Siihen oli latautunut ja oli valmis tulemaan kotiin. Sitten se ei onnistunutkaan.”
Muutos on valtava, kun kriisialueelta palaa hyvinvoivaan yhteiskuntaan. ”Menee oma aikansa, ennen kuin sopeutuu takaisin yltäkylläisyyteen.”
Toivo säilyy
Myös logistiikkakeskuksen hankintasuunnittelija Marjo-Riitta Mäkelä on ollut avustusoperaatioissa kriisi- ja konfliktialueilla. Sotaa on käyty vain 20 kilometrin päässä. Mäkelä on ollut luonnonkatastrofialueilla esimerkiksi Iranissa maanjäristysten jälkeen ja Sri Lankassa tsunamin jälkeen.
Tänä vuonna Mäkelä on ollut mukana valmistelemassa Punaisen Ristin lääkehankintoja Ukrainaan. Sinne vietiin myös yli 55 000 kappaletta hygieniapakkauksia ja ruoanvalmistus- ja ruokavälinesettejä, jotka tulivat Euroopasta. Kalkusta on lähtenyt myös klinikka, lääkinnällistä materiaalia ja muuta avustusmateriaalia.
Hankintasuunnittelija Marjo-Riitta Mäkelä kertoo, että Ukrainan tukeminen kestää vielä pitkään. ”Sodan edetessä tilanteet vaihtelevat. Avun tarve vaihtuu sen mukaan, miten taistelut etenevät.” Mäkelän mukaan Ukrainan Punaiselta Ristiltä tulee tietoa, mitä siellä milloinkin tarvitaan. ”Koko ajan sattuu, ja tarpeita on valtavasti. Sillä on iso vaikutus työhön.”
Mäkelä muistuttaa, että Ukrainan kriisi heijastuu myös niihin maihin, joissa on jo valmiiksi vaikkapa nälänhätää. Esimerkiksi Itä-Afrikka on ollut riippuvainen Venäjältä ja Ukrainasta tuodusta vehnästä. Nyt Somaliaan on menossa alkuvuodesta ruoka-apua lapsille.
Eikö jatkuva negatiivisten asioiden kanssa painiskelu aiheuta ahdistusta? ”On kuitenkin tärkeintä, että voi olla omalta osaltaan auttamassa”, sanoo Mäkelä.
”En lakkaa hämmästelemästä sitä, kuinka miltei tai jopa kaikkensa menettäneillä ihmisillä säilyy kaikesta huolimatta toivo paremmasta huomisesta.”
Mäkelän mieleen on jäänyt ikuisiksi ajoiksi ilo toisen ihmisen kasvoilla, kun hän on saanut kriisin keskellä käsiinsä hygieniapaketin. ”Se kyllä kannustaa. Pienelläkin teolla on suuri vaikutus.”
SPR:n Kalkun logistiikkakeskuksessa on esillä kenttäklinikan ja -sairaalan varustusta.
Logistiikkakeskuksessa on erikokoisia ja -mallisia majoitustelttoja.
Aamulehden Valo-palkinnot
Voittajat
Yleisöäänestyksessä ääniä annettiin kaikkiaan: 13 101.
Yleisöäänestyksen voittajat
Ilveksen ja Tapparan synnyttämä kiekkoilmiö, 2 281 ääntä.
Laukon kartano, 1 770 ääntä.
Tekonivelsairaala Coxa, 1 515 ääntä.
Sandvik Mining and Construction, 1 209 ääntä.
Toimituksen valinta
SPR:n Kalkun logistiikkakeskus.