Vartiointia julkisilla paikoilla on jouduttu lisäämään Pirkanmaalla – Securitaksen päällikkö kertoo, miten huumeidenkäyttö näkyy suoraan vartijoiden työssä

Taskusta löytyvät teräaseet tai astalot ovat jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Muutos huonompaan on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana.

Vartijan päälle käytiin Pirkkalan Prismassa viime sunnuntaina hänen puututtuaan häiriökäytökseen. Loukkaantunut vartija toimitettiin ambulanssilla jatkohoitoon.

15.11. 7:15 | Päivitetty 15.11. 8:03

Aamulehti

Vartioinnin tarve julkisilla paikoilla on lisääntynyt hurjasti. Selkein muutos Pirkanmaalla on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana.

Lue lisää: Vartija loukkaantui Pirkkalan Prismassa puututtuaan häiriköintiin

”Häiriöt julkisilla paikoilla ovat lisääntyneet selvästi, ja asiakkaiden käytös on muuttunut aiempaa röyhkeämmäksi ja aggressiivisemmaksi. Ihmisten koskemattomuutta ei arvosteta kuten ennen, joten väkivaltaa käytetään entistä helpommin”, sanoo Pirkanmaalla toimiva yksikön päällikkö Jukka Väisänen vartiointiliike Securitakselta.

Vaaratilanteet syntyvät Väisäsen mukaan liki aina siitä, että vartija joutuu puuttumaan jonkun henkilön toimintaan.

”Häiriökäytös voi olla huutamista tai henkilökunnan tai muiden asiakkaiden uhkailua tai varastelua, jonka vartija keskeyttää, jolloin tilanne kärjistyy jopa fyysiseksi”, Väisänen kuvaa.

Tyypillistä asiakaskuntaa ovat hänen mukaansa päihteiden väärinkäyttäjät.

”Huumeidenkäytön räjähdysmäinen kasvu näkyy suoraan meidän työssämme. He ovat täysin arvaamattomia asiakkaita sekä todella aggressiivisia. Tavalliset niin sanotut ’juopot’ ovat liki kadonneet katukuvasta”, Väisänen toteaa.

Mitä?

Tamperelaiset kyselyssä: Huolena etenkin päihteet

Tampereen kaupungin vuonna 2021 teettämän turvallisuuskyselyn mukaan eniten kaupunkilaisia huolettavat päihteet ja niiden käyttäjät.

Myös nuorten syrjäytyminen ja häiriökäytös erottuivat avoimissa vastauksissa.

Tamperelaiset pelkäävät niin ikään joutuvansa liikenneonnettomuuden tai omaisuusrikoksen uhriksi, kyselystä ilmenee.

Lääkkeeksi ongelmiin kyselyn vastaajat ehdottivat poliisivalvonnan lisäämistä, mielenterveyspalveluihin panostamista sekä valaistuksen lisäämistä tietyille alueille.

Kymmeniä tapauksia vuodessa

Yksi selkeä muutos on tapahtunut myös siinä, että entistä useampi kantaa nykyisin mukanaan kättä pidempää, kuten asetta tai astaloa. Väisäsen mukaan vartijat törmäävät eniten teräaseisiin, jonkin verran erilaisiin astaloihin ja joskus myös ampuma-aseisiin.

”Ampuma-aseet ovat onneksi vähemmistöä, mutta kyllä niilläkin joskus uhkaillaan”, Väisänen toteaa.

Myös sosiaalisen median vaikutus näkyy turvallisuusalalla, koska nykyisin käytännössä jokainen kantaa mukanaan kännykkäkameraa.

”Kuvaaminen on kovin yleistä. Aina, kun jossain jotain tapahtuu, niin ihmiset kaivavat kamerat esiin. Olen kuullut myös muun muassa Tiktok-haasteista, joissa tarkoituksena on provosoida ja ärsyttää vartijaa ja kuvata koko pätkä samalla nettiin”, hän toteaa.

Väisäsen mukaan Pirkanmaalla sattuu vuosittain noin 150 häiriötilannetta, jotka äityvät sanallisen uhkailun sijaan fyysisiksi. Luku kattaa vain Securitaksen vartijoihin kohdistuneet väkivallanteot.

Näistä noin joka kymmenennessä tapauksessa vartija loukkaantuu niin, että hänet joudutaan toimittamaan lääkäriin tai jatkohoitoon, Väisänen arvioi.

”Eniten tilanteita on terveysasemilla”

Astaloiden ja väkivallan lisääntyminen on pantu merkille myös Tampereen kaupungilla, sanoo kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula. Muutosta on tapahtunut etenkin kymmenen viime vuoden aikana.

”Tarve ammattitaitoiselle vartioinnille on lisääntynyt jonkin verran samalla, kun huumeita on yhä enemmän. Niiden käyttäjät ovat tällä sektorilla se suurin asiakasryhmä”, Perttula toteaa.

Kaikkein eniten rähistään terveysasemilla, hän linjaa, minkä vuoksi niiden vartiointiin käytetään yhä enemmän euroja. Tarvittaessa vartijoita sijoitetaan myös kirjastoihin ja virastoihin, Perttula sanoo.

Tampereen kaupungilta kuluu vartiointiin ja yleiseen turvallisuuteen useita satoja tuhansia euroja vuodessa, Perttula muotoilee.

Kaupungin henkilökunnalle hänellä on helpot terveiset:

”Kun ilmoituskynnys on matala, meillä on paras mahdollinen kokonaiskuva tilanteesta ja sitten voimme kohdistaa vartijoiden käyttöä oikein.”

Jengikulttuuria ihannoidaan

Turvallisuusalan ammattiliiton tiedottaja Sami Kymäläinen sanoo, että pahimpia vaaratilanteita on usein vaikea edes ennakoida.

”Täysin rauhallisesti käyttäytyvä asiakas saattaa yhtäkkiä yrittää lyödä nyrkillä tai joskus jopa puukolla. Uhkailu, huuto ja solvaukset ovat päivittäistä”, hän kuvailee.

Kymäläisen mukaan terä- ja ampuma-aseita liikkuu nykyään jo hälyttävän paljon, ja kantajat ovat yhä nuorempia. Myös yleinen ilmapiiri on muuttunut, hän tuumaa.

”Sosiaalinen media ja maahamme rantautunut jengikulttuurin ihannointi näkyy turvallisuusalan työntekijöiden arjessa. Ihmiset eivät piittaa tekojensa seurauksista ja usein nauravat kiinni otettaessa”.

Kymäläisen mukaan myös turvallisuusalan koulutusta tulisi kehittää nykyaikaan sopivaksi.

”Työntekijöiden kohtaamat haasteet ovat kasvaneet ja riskit lisääntyneet. Yksintyöskentely muodostaa vartijoille ja järjestyksenvalvojille tällä hetkellä monessa kohteessa sietämättömiä työturvallisuusriskejä. Ratkaisu eivät ole niinkään "lisäaseet" vaan useamman vartijan käyttö kohteissa, joissa on mahdollisuus vaaratilanteisiin”, Kymäläinen kiteyttää.

Juttua päivitetty 15.11.2022 klo 8:03: Lisätty Turvallisuusalan ammattiliiton tiedottajan kommentit.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut