Pyhäjärven vedenpinta voi laskea poikkeuksellisella tavalla – Tässä syy: ”Järvi on kuin jättimäinen akku”

Pyhäjärven pinta voi sahata talvella ylös ja alas voimakkaasti. Taustalla on sähköntuotannon kova tarve. Satamamestarilla on veneenomistajille tärkeä viesti.

Kokemäenjoen vesistössä Nokianvirrassa oleva Melon voimala huolehtii Pyhäjärven säännöstelystä. Sen omistaa Pohjolan voima ja operoinnista vastaa UPM Energy.

14.11. 5:00 | Päivitetty 14.11. 11:36

Aamulehti

Perinteisesti Pyhäjärven pintaa on laskettu talven aikana, pudottaminen on aloitettu yleensä tammikuun puolivälin jälkeen. Vesi on ollut matalimmillaan maalis-huhtikuun vaihteessa.

Ensi talvena tilanne saattaa olla toisenlainen. Vedenpinta saattaa sahata alas ja ylös, vesi voidaan myös laskea alemmas kuin viime vuosina on ollut tapana.

”Säännöstely pysyy säännöstelyrajojen puitteissa”, sanoo vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pyhäjärven säännöstelyn luvanhaltijana toimivasta Pirkanmaan ely-keskuksesta. Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä lupa ei kiellä vedenkorkeuden edestakaista vaihtelua.

Nykyisin voimassa olevan Pyhäjärven säännöstelyluvan suurin sallittu vaihteluväli on toukokuun puolestavälistä marraskuun puoliväliin suurimmillaan 55 senttiä ja talvella, kun ei ole vesiliikennettä se on suurimmillaan 1,55 metriä.

Näin suurta vaihtelua ei ole ollut käytännössä koskaan.

Laukontorin rannassa vesi liplattelee kiveystä vasten muutaman kymmenen senttiä reunaa alempana, kun 10. marraskuuta voimassa olevan luvan alaraja on 35 senttiä alempana. Viime talvena vesi oli noin 70 senttiä alempana. 16.11. alkaen Pyhäjärven pinta voisi olla jopa 1,35 metriä alempana.

Lue lisää: Pelastusalan asiantuntija: Näin jokaisessa kotitaloudessa kannattaa varautua nyt kriiseihin

Lue lisää: Näin pirkanmaalaiset verkkoyhtiöt katkovat sähköjä kunnissa – ”Jos kymmenen prosenttia sähkötehosta pitää katkaista, kyllä siihen kaikki joutuvat osallistumaan”

Alukset keskemmälle Ratinan suvantoa

Ratinan suvannon rannassa on talviteloilla on useita saunalauttoja ja ravintola-aluksia. Tampereen kaupungin satamavastaava Tuomas Salovaaran mukaan Ratinassa talvehtii toistakymmentä alusta. Suunnitelma poikkeustalveen on jo tehty. Esimerkiksi stadionin puolella olevia lauttoja on jo varauduttu siirtämään kauemmas rannasta, jos vesi laskee tavanomaista enemmän. Etelänpuoleinen ranta on matala, koska Tammerkosken virtaus tuo sinne jatkuvasti maa-ainesta Näsijärvestä.

Vedessä talven yli säilytettävien alusten kohdalla onkin huomioitava, ettei vene pääse osumaan pohjaan vedenkorkeuden vaihdellessa säännöstelyrajojen sisällä.

”Omistajien on seurattava tilannetta”, muistuttaa Salovaara.

Vedenkorkeuden vaihteluun voi varautua vetämällä veneet ja siirrettävät laiturit tarpeeksi ylös maalle talveksi.

Paikallaan olevien laitureiden kohdalla ei tässä vaiheessa voi tehdä paljon, mutta vedenkorkeuden vaihtelu on syytä huomioida rakentamisvaiheessa.

Tavallisesta poikkeava vedenkorkeuden ja virtaamien vaihtelu talvella voi näkyä myös jääoloissa. Jää saattaa olla heikkoa sellaisissakin paikoissa, missä normaalina talvena jää on kantanut.

Alarajalla ei ole käyty

Pyhäjärvessä päiväkeskiarvoina laskettuna vedenkorkeuden ylimmällä ylärajalla on käyty viimeksi vuonna 2000, raja on ylitetty viimeksi vuonna 1986. Poikkeuksellisessa tulvatilanteessa säännöstelylupa ohjaa ylittämään ylärajan, mutta pitämään ylityksen vähäisenä. Säännöstelyn alarajaa ei ole alitettu nykyisen vedenkorkeuden havaintopaikan aikana vuosina 1962–2022. Virallinen mittauspaikka on Lempäälässä Toutosenselän rannalla.

Tampereella Pyhäjärven vedenkorkeuden vaihtelu tuntuu etenkin Pyynikin alueella, Härmälän ja Rantaperkiön rannoilla – samoin järven eteläisillä alueilla Vesilahden ja Lempäälän matalilla rannoilla.

Myös Näsijärveä säännöstellään, mutta sen rannoilla korkeusvaihtelu ei näy yhtä selvästi kuin Pyhäjärvellä. Pinnanvaihtelut eivät häiritse satamiakaan samalla tavalla. Satamavastaava Salovaara sanoo, että Näsijärvessä olevat satamat ovat syvempiä kuin Pyhäjärvellä.

Pirkanmaan ely-keskuksen mukaan Näsijärvessä päiväkeskiarvona laskettuna vedenkorkeuden ylimmällä ylärajalla on käyty viimeksi vuonna 2003 ja se on ylitetty viimeksi vuonna 1998. Säännöstelyluvan mukaan yläraja on mahdollista ylittää poikkeuksellisessa tulvatilanteessa. Säännöstelyn alarajaa ei ole alitettu nykyisen säännöstelyluvan aikana vuosina 1978–2022. Tosin vuonna 1984 oltiin vain sentin päässä alarajasta. Ylimmän ja alimman havaitun vedenkorkeuden välinen ero on ollut 1,57 metriä

Pyhäjärven pinta voisi säännöstelyluvan perusteella olla 35 senttiä matalammalla kuin se torstaina 10.11. oli. Satamavastaava Tuomas Salovaara (vas.), vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen ja ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen tutkivat tilannetta Ratinan suvannon rannalla.

Lue lisää: Tuulivoimaa tulee niin paljon, että sähkön hinta voi alkaa elää uudella tavalla

Lue lisää: Talvi tuo sähkön hintaan rajuja piikkejä – Näin voimakkaasti Olkiluoto 3:n ongelmat näkyvät arjessa

Lue lisää: Ministeriö sai valmiiksi listan kriittisistä kohteista, joiden sähkönsaanti on turvattava – näitä ehdotetaan

Järvi on kuin akku

Voimakas säännöstely toteutuu, jos talvi on kylmä, kuiva ja tuuleton. Pakkasjaksojen aikana energiankulutus on huipussaan ja tuulivoiman tuotanto vähäistä, silloin sähköä saadaan vesivoimasta.

Kokemäenjoen voimalat saavat puhtia, kun vettä juoksutetaan Näsijärvestä Tammerkosken voimaloiden kautta ja Pyhäjärvestä Melon voimalan kautta.

Yhden sentin pudotus Pyhäjärvessä vastaa 230 megawattituntia (MWh) eli 230 000 kilowattituntia (kWh) sähköenergiaa, kun vesi ajetaan kaikkien Kokemäenjoen voimalaitosten läpi. ”Vesivoima on säätövoimana erittäin tehokasta”, sanoo ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen UPM Energystä.

Melon voimalaitokselta saa juoksutettua maksimissaan noin 400 kuutiota sekunnissa vettä läpi. Jos Tammerkoski seisoisi ja juoksutus Vanajavedeltä olisi pientä niin teoriassa tunneissa voi Pyhäjärven pinta laskea 10 senttiä. Äkillisiä pinnanmuutoksia pyritään kuitenkin välttämään.

Vettä kerätään Pyhäjärveen silloin, kun on lauhaa ja tuulista. ”Järvi on kuin jättimäinen akku, jota voidaan ladata kun tuulee”, kuvaa Rytkönen.

Pyhäjärven säännöstely toteutetaan PVO-vesivoiman omistamalla Melon vesivoimalaitoksella, jota operoidaan UPM Tampereen keskusvalvomosta. UPM operoi myös neljää Melon alapuolella Kokemäenjoen pääuomassa olevaa vesivoimalaitosta.

Näsijärven säännöstely toteutetaan Tammerkosken Yläkosken vesivoimalaitoksilla ja padolla. Ne omistaa Tampereen Sähkölaitos.

Perinteisesti talviaikaan Pyhäjärven pintaa ei ole juuri nostettu, vaan sitä on pyritty laskemaan tasaisesti. Jos energiantarve tulevana talvena vaatii, veden annetaan nousta alemman tason jälkeen korkeammalle. Näin voi tapahtua, jos ensin on pakkasjakso, jolloin tarvitaan vesivoimaa. Sen jälkeen tulee lämpimämpi tuulinen jakso, silloin veden annetaan nousta Pyhäjärvessä; ja pakkanen kiristyy uudelleen, jolloin vesivoimaa tuotetaan juoksuttamalla vettä voimalaitosten läpi.

Pinnanvaihtelu voi lisääntyä

Vesivoimalla tuotetulle sähkölle on talvella poikkeuksellisen paljon kysyntää useasta syystä. Ne ovat Venäjä, Olkiluoto 3, vaihteleva tuulivoiman tuotanto ja Norjan mahdolliset toimet.

Energiantuonti Venäjältä on vähentynyt ja sähkön tuonti on loppunut kokonaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tilastokeskuksen mukaan Venäjältä tuodun energian osuus kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2021 Suomessa 34 prosenttia.

Jos Olkiluoto 3 ei ala tuottaa sähköä tavoitellusti, energiasta voi tulla pulaa. Säännöllisen sähköntuotannon piti alkaa 27. joulukuuta, mutta syöttövesipumpuissa havaittujen vikojen vuoksi se voi viivästyä.

Tuulettomina päivinä tuulivoimaloiden tuotanto on pientä. Yleisesti ottaen talvella tuulee enemmän kuin kesällä. Säätövoimaa tarvitaan kuitenkin tuulettomina kylminä päivinä, jolloin energiankulutus on suurta. Esimerkiksi lokakuussa tuulivoimalla tuotettiin sähköä heikoimmillaan 15 megawattia ja kovimman puhurin aikana huippu nousi 3 567 megawattiin.

Norjan hallitus on väläyttänyt mahdollisuutta rajoittaa sähkön vientiä naapurimaihin.

Rytkönen sanoo, että Melon voimalaitos ja Kokemäenjoen voimalaitokset ovat mukana tasapainottamassa valtakunnan verkkoa. ”Tuulivoiman tuotannon lisääntyessä säätövoimalle on enemmän kysyntää, joten on mahdollista että Pyhäjärven pinnanvaihtelut saattavat tulevaisuudessa lisääntyä.”

Oikaisu 14.11. klo 11.30: Pyhäjärven pinta olisisäännöstelyluvan mukaan olla 10.11. 35 senttiä alempana kuin se Laukontorin rannassa oli.Veden pinta oli viime talvena 70 senttiä alempana. Jutussa ja kuvatekstissä mainittiin aiemmin virheellisesti, että vesi olisi saanut luvan mukaan olla 70 senttiä alempana.

Mikä?

Säännöstelyluvat

Pyhäjärvi

Säännöstelyn luvanhaltija on Pirkanmaan ely-keskus.

Toteutetaan Melon vesivoimalaitoksella.

Suurin sallittu vaihteluväli on talvella 1,55 metriä ja kesällä 0,55 metriä.

Ylärajalla on käyty viimeksi vuonna 2000, raja on ylitetty viimeksi vuonna 1986.

Näsijärvi

Säännöstelyn luvanhaltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö.

Toteutetaan Tammerkosken Yläkosken eli Tampellan ja Finlaysonin vesivoimalaitoksilla ja padolla.

Suurin sallittu vaihteluväli on talvella 1,49 metriä ja kesällä 1,23 metriä.

Ylärajalla on käyty viimeksi vuonna 2003, raja on ylitetty viimeksi vuonna 1998.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut