Tampereen seudun väestönkasvu jatkuu ennätysvahvana – työllisyys on kohentunut, mutta syntyvyys painunut miinukselle: ”Ehdottomasti me tarvitsemme maahanmuuttoa”

Tampere kiilasi syksyllä väestönkasvussa kehyskuntien ohi, vaikka niidenkin kasvu on edelleen vahvaa. Jos nykyinen tahti jatkuu, Tampereen asukasluku ylittää ensi vuonna 250 000 rajan. Suurten kaupunkiseutujen välisessä vertailussa Tampereen seutu on säilyttänyt kärkisijansa. Sisäisen muuttoliikkeen lisäksi maahanmuutto tuo nyt uusia asukkaita.

Tampereen väkiluku oli syyskuun lopussa 247 866. Vuotuinen kasvu on viime vuosina ollut runsaat 3 000 asukasta, joten 250 000 asukkaan raja rikotaan näillä näkymin ensi vuonna. Todennäköisesti se tapahtuu kuitenkin vasta loppukesästä 2023.

3.11. 5:00

Aamulehti

Tampereen kaupunkiseudun kasvu jatkuu ennätyksellisen vahvana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan seudun väestömäärä on noussut vuoden alusta syyskuun loppuun 4 774 asukkaalla ja on nyt 407 828. Tämä on noin 500 henkeä enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, joka oli jo sekin ennätysvuosi.

Kovinta kasvu on ollut Tampereella (1,49 prosenttia), Lempäälässä (1,25 prosenttia) ja Nokialla (1,12 prosenttia). Myös Oriveden väestön väheneminen on pienentynyt viime vuodesta.

Tampereen väkiluku oli syyskuun lopussa 247 866. Vuotuinen kasvu on viime vuosina ollut runsaat 3 000 asukasta, mutta kuluvan vuoden alusta kasvua on peräti 3 643. Joko piankin rikotaan 250 000 asukkaan raja? ”Jos nykyinen tahti jatkuu, se menee todennäköisesti rikki loppukesästä 2023. Väestönkasvu ei ole tasaista, vaan suurin väestömäärä tulee Tampereelle yleensä elo-syyskuussa”, seututietopäällikkö Jussi Välimäki kertoo.

Tämä ilmiö näkyy nytkin. Vielä alkuvuonna vaikutti siltä, että kasvu on painottumassa kehyskuntiin, mutta syksyn aikana asetelma on muuttunut jälleen Tampereen eduksi. Tampere on tällä hetkellä 580 asukasta viime vuoden kasvua edellä, kehyskunnat taas hieman jäljessä.

”Kehyskuntien vetovoima ei ole laskenut, vaan Tampereen vetovoima on noussut. Myös kehyskuntien kasvu on ollut suhteellisen vahvaa. Vuosi 2021 oli niille vahvin vuosi pitkään aikaan, ja nyt ollaan lähes samalla tasolla”, Välimäki toteaa.

Kaksi tekijää

Seutujohtaja Päivi Nurmisen mukaan Tampereen nousun takana on kaksi tekijää. ”Tampere on korkeakoulukaupunki, ja opiskelijat ovat syksyllä saapuneet kaupunkiin lähiopetukseen kahden koronavuoden jälkeen. Tilastoissa näkyy myös maahanmuutto, joka on nyt entistä kovempaa ja keskittyy keskuskaupunkeihin.”

Nurmisen mukaan olennaista on, että koko kaupunkiseutu kasvaa, sekä Tampere että kehyskunnat. ”Kyse on vain siitä, kumpi kasvaa vuorollaan enemmän. Usein silloin, kun on hyvä taloudellinen tilanne ja kotitalouksilla menee hyvin, haetaan asumiseen väljyyttä ja suunnataan kehyskuntiin.”

Väestönkasvu Tampereen seudulla perustuu edelleen kuntien väliseen muuttovoittoon, mutta kasvavassa määrin myös maahanmuuttoon. Seudun sisällä maahanmuutto keskittyy Tampereelle. Tampere on saanut vuoden alusta kuntien välistä nettomuuttoa 2 104 asukasta ja sen lisäksi 1 522 uutta asukasta nettomaahanmuuton kautta. Tampereen seutu sai nyt maahanmuutosta enemmän muuttovoittoa kuin Turun seutu.

”Maahanmuutto keskittyy keskuskaupunkeihin ja sen merkitys väestönkasvussa on nousussa. Esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa se on jo merkittävin väestönkasvun osatekijä, kun taas Tampereella maan sisäinen muuttoliike ja siitä saatava muuttovoitto korostuvat”, Välimäki toteaa.

Kymmenen vuoden tarkastelussa Tampereen seudulle tulleiden ulkomaalaistaustaisten maahanmuuttajien yleisimmät lähtömaat ovat olleet Viro, Venäjä ja Irak. ”Muuttajia on kuitenkin tullut varsin monesta maasta. Lisäksi vuosittaista vaihtelua on jonkin verran, joten nämä luvut eivät välttämättä kuvaa kuluvan vuoden tilannetta.”

Erityinen ilonaihe seutujohtaja Päivi Nurmiselle on Tampereen seudun työllisyystilanne, joka on viime vuosina kohentunut oltuaan pitkään suurten kaupunkien heikoimpia. Nurminen kuvattiin 25.2.2019.

Syntyvyys alamaissa

Syntyvyys on ollut ennätysmatalaa ja kuolleisuus ennätyskorkeaa. Tästä seuraa, että luonnollinen väestönlisäys on koko Tampereen kaupunkiseudun tasolla mennyt miinukselle, kun viime vuonna tähän aikaan oltiin 459 asukkaan verran plussan puolella. Positiivista luonnollinen väestönlisäys on ollut vain Lempäälässä, Ylöjärvellä ja Pirkkalassa.

Nurminen huomauttaa, että syntyvyyden lasku on kansallinen huolenaihe eikä vain Tampereen seudun ongelma.

”Tästä pitää olla kovasti huolissaan, ihan maan hallitusta myöden. Pitää kysyä, miksi Suomen syntyvyys on näin heikkoa. Ehdottomasti me tarvitsemme maahanmuuttoa, mutta se ei saa olla ainoa ratkaisu. Elämänlaadun ja perheiden palveluiden kaupunkiseudulla pitää pysyä niin hyvänä, että täällä halutaan kasvattaa myös lapsia.”

Vetovoimaisin

Neljän suuren kaupunkiseudun eli Helsingin, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen välisessä vertailussa Tampereen seutu on säilyttänyt kärkisijansa väestönkasvussa.

”Tampereen seudulla on tehty monia asioita oikein. Olemme uskoneet itseemme ja omaan tekemiseemme, mikä tarkoittaa investointeja moniin sektoreihin, kuten asuntomarkkinoihin, rakentamiseen, julkiseen liikenteeseen ja vapaa-aikaan”, Nurminen sanoo.

Samaan aikaan Tampereen seutu on onnistunut säilyttämään korkean elämänlaadun, mikä kilpailee pääkaupunkiseudun kanssa. ”Samalla rahalla saa täällä enemmän. Asumisen hintataso on matalampi ja asuntomarkkinat toimivat paremmin kuin pääkaupunkiseudulla. Tampereen seutu tarjoaa kaikkea, mitä maailman metropolitkin, mutta miellyttävässä ja ihmisenkokoisessa mittakaavassa.”

Erityismaininnan Nurmiselta saa kuntien välinen yhteistyö. ”Siinä olemme onnistuneet selkeästi paremmin kuin kukaan muu. Täällä ei käytetä aikaa kilpailuun, vaan suunnitelmat ovat yhteiset ja ne toteutetaan yhteistyöllä. Aluetta kehitetään kokonaisuutena, oli kyse sitten palveluista, liikkumisesta tai asumisesta.”

Työllisyys kohentunut

Kasvu on myönteinen asia, mutta se pitää pystyä myös ottamaan vastaan hallitusti. Nurmisen mukaan se edellyttää ennen kaikkea työpaikkoja, jotka turvaavat ihmisten toimeentulon. ”Elinkeinoelämän edellytykset tulee pitää kunnossa. Lisäksi tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja ja sujuva liikenne. Kuntien peruspalvelut varhaiskasvatuksesta koulutukseen ovat myös tärkeitä. Kunnilla, oppilaitoksilla ja työpaikoilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien juurruttamisessa uuteen kotimaahansa.”

Erityinen ilonaihe Nurmiselle on Tampereen seudun työllisyystilanne, joka on viime vuosina kohentunut oltuaan pitkään suurten kaupunkiseutujen heikoimpia. Viime vuosien työttömyyshuippu koettiin koronakeväänä 2020, mutta sen jälkeen trendi on ollut laskeva. Syyskuusta 2021 lähtien Tampereen seudun työttömyys on ollut suurista kaupunkiseuduista matalin. Syyskuun lopussa 2022 työttömien osuus työvoimasta oli Tampereen seudulla 8,1 prosenttia, Helsingin seudulla 9,1, Turun seudulla 8,8 ja Oulun seutukunnassa 9,9 prosenttia.

”Käänne tapahtui korona-aikaan, kun pääkaupunkiseudun perinteisesti vahvat palvelu-, tapahtuma- ja matkailusektorit tipahtivat. Tampereen seudulla työllisyyden pohja on teollisuudessa ja ict-alalla. Elinkeinorakenne yhdistettynä koronan vaikutuksiin toimi meidän eduksemme.”

Nyt huolta kannetaan Nurmisen mukaan pikemminkin siitä, mistä löytyy riittävästi osaavaa työvoimaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut