Pirkanmaan huikea vetovoima voi tuoda lisäpaikan eduskuntaan – Tiistaina selviää, saako vaalipiiri täydet 20 edustajaa

Lokakuun väestökehityksen luvut ratkaisevat, nouseeko Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan yksi edustaja lisää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Jos näin käy, perussuomalaiset, kokoomus ja sdp aikovat asettaa yhden uuden ehdokkaan listoilleen.

Edellisten eduskuntavaalien kampanjointia Tampereen Keskustorilla vuodelta 2019. Kuvassa vasemmalta lukien Vilhartti Hanhilahti (kesk.), Sanna Marin (sd.), Veijo Niemi (ps.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Kauko Turunen (kd.) ja Iiris Suomela (vihr.).

31.10. 16:19 | Päivitetty 1.11. 16:30

Aamulehti

”Aivan mahtava juttu. Emme uskoneet, että kasvu olisi ollut näin ripeätä.”

Näin kuvailee Pirkanmaan liiton kehityspäällikkö Marko Koskinen uutista, jonka mukaan maakunta voi saada yhden lisäpaikan eduskuntaan seuraavissa eduskuntavaaleissa eli määrä nousisi 19:sta 20:een. Kiitos lankeaa Tampereen seudun vetovoimaisuudelle, sillä maakunnan asukasmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa.

Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin, että Digi- ja väestötietoviraston tuoreimman laskelman mukaan Pirkanmaan nettovoitto on viimeisen vuoden aikana ollut lähes 2 850 asukasta. Yhden kuukauden aikana Pirkanmaan asukasluku on noussut keskimäärin 237 asukkaalla.

Virastosta kerrottiin maanantaina Aamulehdelle, että kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken määräytyy lokakuun viimeisen päivän eli maanantain tietojen pohjalta. Tilasto julkaistaan viimeistään keskiviikkona. Jos luvut puoltavat Pirkanmaata, niin se on Koskisen mukaan juhlahetki.

Sopivan kokoinen

Ajankohta on merkittävä. Vaalilain mukaisesti kansanedustajien paikkajako määräytyy matemaattisesti sen mukaan, paljonko Suomen kansalaisia on kirjoilla kussakin vaalipiirissä 31. lokakuuta.

Koskinen ei vielä hehkuta, mutta liitossa ollaan hyvin toiveikkaita. Hän listaa monia asioita, jotka ovat edesauttaneet väestökehitystä Pirkanmaalla.

”Muuttovoitto liittyy paljolti Tampereen ja maakunnan yleiseen kehittämishakuisuuteen. Uusia hankkeita on vireillä ja monia on jo tehty, kuten areena ja ratikka.”

Hän mainitsee myös Tampereen vahvana opiskelukaupunkina, mikä lisää positiivista mielikuvaa. Vetovoima korostui koronavuosina, kun moni pystyi valitsemaan etäyhteydet.

Koskinen pitää kaupunkia myös sopivan kokoisena.

”Tärkeää ovat työllisyysnäkymät. Työttömyys on maakunnista kolmanneksi alhaisin. Esimerkiksi syyskuussa meille avautui ennätysmäärä uusia työpaikkoja tarjolle. Kaikkiaan 11 219 kappaletta.”

Hänen mukaansa tämäkin kertoo siitä, miten asiat ovat loksahtaneet kokonaisuudeksi. Mikäli edustajien määrä nousee, maakunnan painoarvo lisääntyy entisestään.

Pirkanmaa veturina

Viime vuonna määrällisesti väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla. Maakunnassa väestö kasvoi yli 12 700:lla. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, yli 4 700:lla. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Pirkanmaalla.

Pitkän aikavälin tarkastelussa Tampereen kehyskunnat ovat keränneet väkeä ja maakunnan reuna-alueet menettäneet.

Vuonna 1972 Pirkanmaalla oli asukkaita 408 539. Viime vuoden lopussa luku oli 527 478.

Ehdokas lisää

Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin hallituksen puheenjohtaja Sami Kymäläinen sanoo, että lisäpaikan mahdollisuutta on hiukan pohdittu, mutta piiri odottelee nyt varmaa tietoa, vaikkakin se näyttää aika todennäköiseltä.

Piirihallituksen viimeisessä kokouksessa reilu viikko sitten lyötiin ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaat lukkoon. Listalla on 19 nimettyä vanhan ehdokasmäärän mukaisesti. Jos yksi edustajan paikka tulee lisää, niin sen jälkeen aletaan miettiä, kuka nimetään yhdeksi uudeksi ehdokkaaksi. ”Innokkaita riittää.”

Pirkanmaan kokoomuksen piirihallituksen varapuheenjohtaja Jari Andersson sanoo, että myös kokoomus asettaa varmasti yhden uuden ehdokkaan, jos väestökehitys niin menee. ”Miksi emme asettaisi.”

Hän jatkaa, että kasvu on ollut maakunnassa niin voimakasta, että hän uskoo tarvittavan väkimäärän ylittyvän.

Kokoomus on vaaliliitossa yhdessä rkp:n kanssa. Kaikkia ehdokkaita ensi kevään vaaleihin ei ole vielä nimetty. Puolue odottaa esimerkiksi Tampereen pormestarin Anna-Kaisa Ikosen vastausta.

Kiikun kaakun

Pirkanmaan sosiaalidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandellin mukaan myös he asettavat yhden uuden ehdokkaan, mikäli edustajamäärä kasvaa.

Hän korostaa, että tilanne on vielä kiikun kaakun. Siksi myös Sandell odottaa varmaa tietoa.

Eduskuntavaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin, joista kustakin valitaan niiden asukaslukuun suhteutettu määrä kansanedustajia.

Kaakkois-Suomessa asukkaiden määrä on laskenut ja moni pitää selvänä, että vaalipiirin edustajien määrä supistuu. On puhuttu, että määrä putoaisi nykyisestä 17:stä 15:een. Nämä edustajapestit menisivät kahdelle suurimmalle vaalipiirille, eli Uudellemaalle ja Helsingille.

Ilta-Sanomien selvityksen mukaan syyskuun lopussa asukasmäärien perusteella Pirkanmaalla pysyisi 19 edustajaa ja nykyinen määrä myös muissa vaalipiireissä Kaakkois-Suomea lukuun ottamatta. Mutta lokakuun väestökehityksellä on merkitystä, sillä Lapin seitsemän edustajan määrä voi pudota yhdellä, mikä suosisi Pirkanmaata. Lapin tilannetta on kuvailtu täpäräksi.

Nykyiset edustajat

Sdp: Sanna Marin, Ilmari Nurminen, Pia Viitanen, Jukka Gustafsson, Marko Asell.

Kokoomus: Pauli Kiuru, Sofia Vikman, Arto Satonen, Jari Kinnunen.

Perussuomalaiset: Veijo Niemi, Sami Savio, Veikko Vallin, Sakari Puisto.

Keskusta: Jouni Ovaska, Arto Pirttilahti.

Vihreät: Satu Hassi, Iiris Suomela.

Kristilliset: Sari Tanus.

Vasemmistoliitto: Anna Kontula.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut