Professori poistaisi puolet kunnanvaltuutetuista – Näin Arto Haveri perustelee radikaalia ehdotustaan

Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen professorin Arto Haverin mielestä kunnanvaltuustojen ja -hallitusten jäsenmäärä pitäisi miettiä uusiksi, kun kuntien tehtävät muuttuvat sote-uudistuksen yhteydessä. Kuntatutkija Jenni Airaksinen on samoilla linjoilla, mutta kantaa huolta demokratian ja moniarvoisuuden puolesta. Kysyimme asiaa myös Tampereen ja naapurikuntien valtuustojen puheenjohtajilta.

Esimerkiksi Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 kaupunginvaltuutettua, vaikka kuntalain mukaan 59 valtuutettua riittäisi. Kuva valtuuston kokouksesta 29.8.2022.

31.10. 5:30

Aamulehti

Kun kuntien budjetit ja henkilöstömäärä puolittuvat sote-uudistuksen jälkeen, myös kunnanvaltuutettujen määrää pitäisi miettiä uudelleen. Tätä mieltä on Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtamisen professorina toimiva Arto Haveri, joka heitti Oriveden Sanomissa 19.10. ilmaan ajatuksen valtuustojen koon puolittamisesta. Haverin mukaan siinä samalla myös kunnanhallitusten jäsenmäärä pitäisi ottaa uuteen tarkasteluun.

”Puhutaanko nyt sitten puolittamisesta tai jostain muusta, se ei ole ydinasia, mutta myös toimielinten kokoa voisi pohtia. Se on aika looginen ajatus tässä muutostilanteessa. Kansainvälisesti tai eurooppalaisittain vertailtuna suomalaiset toimielimet ovat kuitenkin melko isoja”, Haveri toteaa Aamulehdelle.

Arto Haverin mielestä kunnanvaltuustojen ja -hallitusten kokoa olisi sote-uudistuksen jälkeen syytä miettiä uudelleen. Haveri toimii Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtamisen professorina. Hänet kuvattiin 29.8.2018.

Esimerkiksi Tampereella valitaan 67 kaupunginvaltuutettua, vaikka Suomen kuntalain mukaan 59 riittäisi. Valtuuston minimikoko on määritelty kunnan asukasmäärän pohjalta, joten siihen koskeminen vaatisi lainsäädännön muutosta.

Haveri toteaa, että vaaliehdokkaiden löytäminen on viime vuosina mennyt aina vain vaikeammaksi. ”Se on yksi lisäperustelu valtuustojen koon pienentämiselle. Jos on enemmän kilpailua ja vähemmän paikkoja, voisi ajatella, että tehtävän kiinnostavuus ja samalla myös vaikutusmahdollisuudet kasvavat.”

Johdon palkat

Pitäisikö saman tien puolittaa myös kunnanjohtajien ja pormestarien palkat, kun tehtävät vaihtuvat tai alkaa uusi valtuustokausi. Esimerkiksi yritysjohtajien palkat määräytyvät pitkälti yritysten budjetin ja henkilöstömäärän mukaan.

”Se on hyvä kysymys. Hallussa oleva budjetti, vastuut ja vaikutusmahdollisuudet yleensä vaikuttavat myös johtajan tehtävään, arvostukseen ja palkkaukseen. Jos budjetti puolittuu, niin tarvitaanko sama määrä johtajia ja samalla palkalla kuin aikaisemmin”, Haveri pohtii.

Palkan pitäisi kuitenkin olla kilpailukykyinen, jotta johtajiksi saadaan osaavia ja päteviä ihmisiä. Jos hyviä hakijoita on vähän, palkkoja ei pystytä laskemaan. ”Asiantuntevista ja kokeneista kunnanjohtajista on nykyisin pulaa, eikä varsinkaan isomman kunnan tai kaupungin johtoon tulla suoraan koulunpenkiltä.”

Kunnat voivat itsenäisesti päättää valtuustojensa koon pienentämisestä minimimäärän saakka. Valtuustojen puolittaminen sen sijaan ei onnistu ilman kuntalain muutosta, minkä edistäminen on kansanedustajien ja poliitikkojen tehtävä. Haverin mukaan asia on herkkä, sillä paikoissa on kyse myös puolueiden saamasta rahoituksesta ja valtasuhteista.

Demokratia kaventuisi

Kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta myöntää, että valtuustojen koon kutistamista puoltaa moni seikka. ”Etenkin siinä tapauksessa, että kunnan väestömäärä pienenee koko ajan ja valtuustoon on ollut vaikeuksia saada ehdokkaita, nyt olisi hyvä kohta miettiä asiaa.”

Kolikon kääntöpuolena on se, että pienet ryhmät eivät ehkä enää saisi ääntään kuuluviin ja osa kunnan alueista voisi jäädä kokonaan ilman päätöksentekijää. ”Vaarana on demokratian ja moniarvoisuuden kaventuminen. Kunnallisesta päätöksenteosta voisi tulla vain isompien ja vahvempien puolueiden taistelukenttä.”

Airaksinen toteaa, että toimintatavat, johtaminen ja kulttuuri vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä. ”Kannustan siihen, että kunnioitetaan kuntien itsehallintoa. Kunta itse on paras asiantuntija sen suhteen, minkälaisella konklaavilla päätöksiä missäkin tehdään.”

Kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta pelkää, että valtuustojen jäsenmäärän radikaali leikkaaminen voisi johtaa demokratian ja moniarvoisuuden kaventumiseen. Airaksinen kuvattiin Porin kaupunginvaltuuston valtuustosalissa järjestetyssä seminaarissa 31.1.2022.

Voi ratketa itsestään

Kysymys valtuustojen koosta voi Airaksisen mukaan ratketa myös itsestään. ”Osa päätöksentekijöistä saattaa olla kiinnostunut erityisesti sotesta ja keskittyy jatkossa selkeästi aluevaaleihin. Osa taas voi olla kiinnostunut nimenomaan kuntien kokonaisuudesta. Silloin tämä keskustelu käynnistyisi automaattisesti.”

Kunnanjohtajien ja pormestarien palkkoihin Airaksinen ei koskisi. ”Eihän se kunnanjohtaja ole tähänkään asti sotea hoitanut. Kunnanjohtajalla on todella vaativa tehtävä, jossa ollaan tekemisissä monenlaisten asioiden kanssa aina maankäytöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Koko järjestelmän onnistumisen kannalta on nyt olennaista, että meillä on kunnissa hyvät johtavat viranhaltijat ja poliitikot.”

Airaksinen toteaa, että hyvinvointialueille on viime kuukausina nimitetty useita kovapalkkaisia johtajia. ”Olennaisempi kysymys nyt onkin, miten kunnat pärjäävät palkkakilpailussa niiden kanssa.”

Vakauttaa tilannetta

Suomessa on edelleen 309 ja Pirkanmaalla 23 kuntaa. Arto Haveri uskoo, että sote-uudistus vakauttaa kuntien tilannetta. Hän toteaa, että yhdessä päässä eriytyvää kuntakenttää ovat kasvavat kaupungit ja kaupunkiseudut, kuten Tampere naapureineen. Toista ääripäätä taas edustavat väestöään menettävät ja ikääntyneet kunnat. ”Niiden tehtävänä on lähinnä selviytyminen, mutta soten poistuminen vie niiltä myös hallitsemattoman kustannusten vaihtelun. Niiden on helpompi ennakoida tulevaa ja suunnitella talouttaan.”

Haveri ennustaa, että tämä jäädyttää kuntarakennetta eikä kuntaliitoksia juuri nähdä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

”Luulen, että sote-uudistus ei aiheuta isoa muutosta kuntien arjessa. Perustelen tätä sillä, että suuri osa kunnista on jo nyt ulkoistanut sote-palvelunsa tai hoitaa ne yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Sote on muutenkin niin normitettua aluetta, ettei siinä valtuustoilla ole kauheasti päätösvaltaa.”

Mitä mieltä?

Kysyimme asiaa myös Tampereen ja naapurikuntien valtuustojen puheenjohtajilta.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen (sd.) kertoo, että Tampereella ei ainakaan tällä hetkellä valmistella valtuuston koon pienentämistä. Nurminen kuvattiin Tampereen valtuustosalissa 3.1.2022.

Tampere, Ilmari Nurminen (sd.)

1) Kun kuntien budjetit ja henkilöstömäärä puolittuvat sote-uudistuksen jälkeen, pitäisikö myös valtuustojen koko puolittaa?

”Sote-uudistuksen jälkeen kunnilla on vastuu ja mahdollisuus monien palveluiden kehittämiseen, kuten koulutuksen, hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseen. Kuntiin jää paljon merkittäviä tehtäviä. Vahva edustuksellinen demokratia on edelleen tärkeä, eikä Tampereella ole tällä hetkellä valmistelussa valtuuston koon pienentämistä. Ajattelen myös, että kunnille pitää antaa työrauha sopeutua tähän uuteen tilanteeseen.”

2) Entä kunnanjohtajien ja pormestarien palkat, kun virat tulevat hakuun tai valtuustokausi vaihtuu?

”Tämä ei ole Tampereen kaupungilla valmistelussa. Muiden tehtävien merkitys kunnissa korostuu, eli työmäärä kohdistuu eri asioihin. Hallintoa on tarkasteltava kokonaisuutena ja varmistettava, etteivät palkat ja hallinto paisu. Käytettävissä oleva osaaminen ja eurot on laitettava ihmisten palveluiden parantamiseen.”

3) Kasvaako paine kuntaliitoksiin, kun kuntien tehtävät vähenevät?

”En usko, vaan pikemminkin tarkoituksena on tukea kuntien elinvoimaisuutta. Nyt kunnissa nähdään paremmin oman kuntatalouden tilanne, kun sote poistuu ja ennakoitavuus paranee.”

Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Laitinen (sd.) kertoo, että Nokialla vähennettiin valtuutettujen määrää lain mukaiseen minimiin tämän valtuustokauden alusta. Laitinen kuvattiin 13.3.2022.

Nokia, Arja Laitinen (sd.)

1) Kun kuntien budjetit ja henkilöstömäärä puolittuvat sote-uudistuksen jälkeen, pitäisikö myös valtuustojen koko puolittaa?

”Nokialla vähennettiin valtuutettujen määrää lain mukaiseen minimiin tämän valtuustokauden alusta. Ilman lakimuutosta paikkamäärää ei voi enempää vähentää. Valtuuston koon puolittamiselle en näe perusteluja, sillä kuntaan jää edelleen merkittäviä tehtäviä eivätkä esimerkiksi kunnan tase ja tasevastuut pienene. Lakimuutoksilla voitaisiin kuitenkin lisätä liikkumavaraa valtuustoon koon määrittelyssä.”

2) Entä kunnanjohtajien ja pormestarien palkat, kun virat tulevat hakuun tai valtuustokausi vaihtuu?

”Tehtäväkohtaisen palkan pitäisi olla joustava, jolloin palkka nousisi tai laskisi kun tehtävä muuttuu, myös tuloksellisuus on huomioitava. Hyvinvointialueet ovat nostaneet johtavien viranhaltijoiden palkkauksen aivan uudelle tasolle. Jotta kuntiin saadaan hyviä tekijöitä jatkossakin, palkkatason on oltava riittävä.”

3) Kasvaako paine kuntaliitoksiin, kun kuntien tehtävät vähenevät?

”Mitä todennäköisimmin. Kuntien tehtävien väheneminen ei yksin ole tähän mahdollisesti johtava syy, tähän vaikuttanee myös kapeneva taloudellinen liikkumavara.”

Ylöjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Katja Luojuksen (kok.) mukaan valtuuston paikkalukua voidaan tarkastella uudelleen, mutta valtuutettujen määrän puolittaminen kaventaisi demokratiaa liikaa.

Ylöjärvi, Katja Luojus (kok.)

1) Kun kuntien budjetit ja henkilöstömäärä puolittuvat sote-uudistuksen jälkeen, pitäisikö myös valtuustojen koko puolittaa?

”Valtuuston paikkaluvun puolittaminen kaventaisi liikaa edustuksellisuutta ja demokraattista päätöksentekoa. Asukasluku ei puolitu, vaan päätöksenteossa tulee turvata riittävä kattavuus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö valtuuston paikkalukua olisi syytä tarkastella uudelleen. Asiasta on käyty jo lähetekeskustelua kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan kanssa.”

2) Entä kunnanjohtajien ja pormestarien palkat, kun virat tulevat hakuun tai valtuustokausi vaihtuu?

”Henkilöstömenot ovat kaupunkien ja kuntien suurin kuluerä, joten kun asia tulee ajankohtaiseksi, tätä kysymystä lienee syytä arvioida. Nykyhetkessä palkkamuutokset eivät kuitenkaan ole mahdollisia eikä asia ole Ylöjärvellä herättänyt keskustelua.”

3) Kasvaako paine kuntaliitoksiin, kun kuntien tehtävät vähenevät?

”Ylöjärvellä on tehty lähihistoriassa kaksi kuntaliitosta, ja sisäiset kuntarajat näkyvät ajattelussa edelleen. Pitäisi saavuttaa tasapaino ja työrauha hyvinvointialueen aiheuttaman muutoksen jälkeen ennen kuin pohditaan taas seuraavia muutoksia. Tampereen kaupunkiseudun yhteistoiminta on kansallisesti tunnustettua ja erittäin hyvin toimivaa.”

Kangasalan valtuuston puheenjohtaja Hanna Laine (sd.) sanoo, että Kangasalla pitää käydä keskustelu toimielinten koosta, mutta vielä sitä ei ole käyty. Laine kuvattiin 23.2.2022.

Kangasala, Hanna Laine (sd.)

1) Kun kuntien budjetit ja henkilöstömäärä puolittuvat sote-uudistuksen jälkeen, pitäisikö myös valtuustojen koko puolittaa?

”Soten asiat eivät ole täyttäneet puolta valtuuston kokouksista. Kuntaliitoksia sisältävässä laajassa kaupungissa on huolehdittava siitä, että koko kaupunki pysyy edustettuna valtuustossa. Meidän on käytävä keskustelu asiasta, sitä ei vielä ole käyty. Tulevaisuuden kunnat voivat laajentaa nykyistä tehtäväänsä huomattavasti, erottua näin muista kunnista ja lisätä vetovoimaansa.”

2) Entä kunnanjohtajien ja pormestarien palkat, kun virat tulevat hakuun tai valtuustokausi vaihtuu?

”Palkka ja työsuhde-edut ovat neuvottelun tulosta, niistä ei voida yksipuolisesti päättää. Keskustelu on ajankohtainen ja käytävä henkilöiden vaihtuessa. Kaupunkien tehtävät voivat laajentua nykyisestä.”

3) Kasvaako paine kuntaliitoksiin, kun kuntien tehtävät vähenevät?

”Tulevaisuudessa kuntaliitokset ovat mahdollisia ja jopa tarpeellisia, ellei kunta löydä elinvoimaa lisääviä toimintoja, jotka tuovat uusia asukkaita ja yrityksiä.”

Lempäälän valtuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck (kok.) sanoo, että päättäjien suuri määrä ei välttämättä paranna päätöksenteon laatua, mutta valtuustojen jäsenmäärän puolittaminen olisi liian raju muutos. Träskbäck kuvattiin 9.4.2017.

Lempäälä, Jori-Pekka Träskbäck (kok.)

1) Kun kuntien budjetit ja henkilöstömäärä puolittuvat sote-uudistuksen jälkeen, pitäisikö myös valtuustojen koko puolittaa?

”Kuntien roolin muuttuessa olisi luonnollista arvioida uudelleen myös päättäjien määrää ja vaikuttaa siten päätöksenteosta veronmaksajille syntyviin kustannuksiin. Päättäjien suuri määrä ei välttämättä paranna päätöksenteon laatua, mutta puolittaminen lienee liian raju muutos. Samalla tulee muistaa, että valtuutettujen vähimmäismäärä perustuu kuntalakiin, joten kunnat eivät voi asiaan vaikuttaa.”

2) Entä kunnanjohtajien ja pormestarien palkat, kun virat tulevat hakuun tai valtuustokausi vaihtuu?

”Ei pitäisi. Kunnanjohtajille ja pormestareille maksetaan osaamisesta ja vastuusta. Kaupungin- ja kunnanjohtajien keskipalkka on 8 400 euroa kuukaudessa. Mikäli palkat puolitettaisiin, kiinnostus näihin vastuullisiin ja vankkaa osaamista vaativiin tehtäviin tuskin olisi enää riittävällä tasolla.”

3) Kasvaako paine kuntaliitoksiin, kun kuntien tehtävät vähenevät?

”Paine kuntaliitoksiin varmasti kasvaa reuna-alueilla sijaitsevissa pienissä kunnissa, jos lakisääteisten palvelujen järjestämiseen ei riitä rahaa. Kuitenkaan esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudulla tuollaista kehitystä ei ole näköpiirissä.”

Pirkkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Taru Tolvanen (sd.) ei kannata valtuuston paikkaluvun puolittamista, koska se voisi johtaa demokratian kaventumiseen. Tolvanen kuvattiin 3.6.2021.

Pirkkala, Taru Tolvanen (sd.)

1) Kun kuntien budjetit ja henkilöstömäärä puolittuvat sote-uudistuksen jälkeen, pitäisikö myös valtuustojen koko puolittaa?

”En kannata ajatusta. On tärkeää, että päätöksenteossa on mukana monipuolisesti erilaisia taustoja omaavia henkilöitä. Mahdollisesti tämä vähennys tulisi myös vaikuttamaan demokratiaa kaventaen, sillä pienemmät puolueet voisivat monissa kunnissa jopa jäädä ilman kunnanhallitus- ja lautakuntapaikkoja. Sote-asiat tulevat valtuustossa vastaan lähinnä talousarvion yhteydessä, joten tulevaisuudessa tehtävät säilyvät pitkälti ennallaan.”

2) Entä kunnanjohtajien ja pormestarien palkat, kun virat tulevat hakuun tai valtuustokausi vaihtuu?

”Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat, mutta myös monipuolistuvat. Tulevaisuudessa esimerkiksi te-palvelut ovat siirtymässä kuntien vastuulle. Kunnanjohdon tehtävän vaativuus säilyy muutoksesta huolimatta ennallaan, joten en puolittaisi palkkaa.”

3) Kasvaako paine kuntaliitoksiin, kun kuntien tehtävät vähenevät?

”Kuntien tehtäviin ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muita suuria uudistuksia tai muutoksia, sillä kunnille tulee taata uudistuksen jälkeisille vuosille työrauha. Kunnilla on merkittävä rooli sujuvan ja turvallisen arjen, osallisuuden ja elinvoimaisuuden rakentamisessa. Vaativan sote-tehtävän poistuminen voi jopa helpottaa pienempien kuntien toimintakykyä.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut