Sadan vuoden yksinäisyys päättyy: Taimenet pääsevät vihdoin Kyrösjärveen Ikaalisissa

Ikaalisissa on tehty taimenille hyvä työ. Uusi kalatie päästää Kovesjoessa elävät taimenet kulkemaan syömään Kyrösjärveen ja takaisin lisääntymisalueilleen.

Kyrösjärvi on komea osa Kokemäenjoen reittiä. Kalakanta on hyvä. Tämä kuva on otettu Ikaalisista Sammista Kelminselän rantamaisemista.

19.10. 6:37

Aamulehti

Kalatie ohittaa Kovesjoen alaosassa olevan padon. Se on eristänyt paikallisen luontaisen taimenkannan kulun Kovelahden kautta muualle Kyrösjärveen ja nousun takaisin lisääntymisalueilleen Kovesjokeen, Raivaluomaan ja Kuusijokeen.

Kalatien suunnittelu alkoi jo vuonna 2015 ja kihniöläinen Juhani Annala pääsi urakoimaan sen tänä kesänä. Kalatien toimivuutta aiotaan tarkkailla kolmen vuoden ajan, mutta:

”Jo valuvaiheessa vesi nousi sateiden aikana sen verran, että kalatiessä nähtiin 20–30-senttinen taimen. Nyt tarkkaillaan, onko noin sadan vuoden ajan eristyksissä olleilla taimenilla säilynyt vaellus geneettisenä ominaisuutena”, sanoo Kyrösjärven kalatalousalueen toiminnanjohtaja Jarmo Kalli.

Kyrösjärven kalatalousalue sijaitsee Ikaalisissa, Hämeenkyrössä, Jämijärvellä, osassa Parkanoa ja Viljakkalassa. Kyrösjärvi on komea ja kalaisa järvi, joka laskee Pappilanjoen ja Siuronkosken kautta Kuloveteen ja siitä Kokemäenjokea pitkin mereen.

Kovesjoen taimenkanta on Jarmo Kallin mukaan vakaa ja säilynyt hengissä. Samaa kantaa on havaittu myös Jyllinjoessa, joka juoksuttaa Jämijärven valuma-alueen vesiä Kyrösjärveen Vatulan kylässä.

Kovesjoen taimenet eivät siis suunnilleen koko Suomen itsenäisyyden aikana ole järveen asti päässeet, ja yläjuoksullekin meno on on ollut hankalaa. Niinpä ne ovat kääpiöityneet.

”Ei Kovesjoesta ole päässyt oikein kuin Kovesjärveen ja Kotojärveen, ja silläkin matkalla on vajaa kymmenen patorakennelmaa, joita on tehty mökeille uimapaikkojen saamiseksi”, Kalli sanoo.

Niin on ihmeellinen luonto, että samaa taimenkantaa on löytynyt myös Parkanon puolelta Kylmänojasta, joka on Vääräjoen sivuhaara.

Jyllinjoessa voi nähdä komeitakin otuksia.

”Luontoa tarkkaileva kaverini näki viime viikolla Jyllinjoessa kaksi 60-senttistä taimenta eli niiden täytyy olla järvivaeltajia.”

Istutukset karkasivat

Kyrösjärveen on myös istutettu taimenta. Tämä touhu loppui Kallin mukaan toistakymmentä vuotta sitten. Alkuperäisen kannan puolesta oli onni, että istutetut eivät lisääntyneet tai risteytyneet niiden kanssa. Tulokkailla oli päin vastoin hoppu isompiin ympyröihin.

”Parikymmentä vuotta sitten kävi niin, että merkittyjä taimenia istutettiin kevätaikaan. Padot olivat silloin auki ja muutaman päivän päästä kaikki painelivat menemään. Ne löytyivät Merikarvialta eikä yhtään merkittyä saatu Kyrösjärvestä.”

Kallin mukaan on teoriassa mahdollista, että Kyrösjärvestä vieläkin saisi viimeisten istutusten jäljiltä merkityn taimenen. Luonnossa elävällä taimenella on rasvaevä tallella.

Pirkanmaan kalatalouskeskuksen Ismo Kolari sanoo, että Pirkanmaalla löytyy useita purovesistöjä, joissa on dna-selvitysten perusteella geneettisesti etäisiä kantoja.

Kalatalousneuvoja Kolari huomauttaa, että kantoihin liittyy tiettyä epävarmuutta.

”Kun Suomessa on tehty istutuksia jo toistasataa vuotta, on vaikea varmasti sanoa mikä kanta on jääkauden jälkeisiltä ajoilta ja mikä on risteytynyt istutettujen kalojen kanssa.”

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kartoituksen mukaan Kyrösjärven lähivesissä elävä kanta on alkuperäinen tai ainakin hyvin geneettisesti eriytynyt.

Kuvassa on alle kahden vuoden ikäinen taimen, jolla on mittaa vajaa 20 senttiä. Se on istutettu Oinasojaan Länkipohjassa. Kuva on elokuulta.

Taimen

Mutkikas rauhoitus

Rasvaevälliset ja eväleikatut taimenet on rauhoitettu syys–marraskuun joissa ja puroissa. Meressä rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan.

64 leveysasteen eteläpuolelta eli hiukan Kajaanin alapuolelta etelään rasvaevälliset taimenet on sisävesillä rauhoitettu kokonaan, mutta tämä ei koske rauhoitusajan ulkopuolella taimenta, joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.

64 ja 67 asteen välissä eli suunnilleen Kajaanista Sallan korkeudelle rasvaevällisten taimenten alamitta on 60 senttiä, ja 67 asteen pohjoispuolelta 50 senttiä. Lisäksi sellaisissa joissa ja puroissa, joista ei ole järvi- tai merivaellusyhteyttä, taimenella on ylämitta 45 senttiä.

Rasvaevättömien eli istutettujen taimenten alamitta on koko Suomessa 50 senttiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut