Suunnitelma uhkaa jyrätä Teivon ravikeskuksen maan tasalle, tilalle tuhansien asukkaiden alue – Palautteen määrä yllätti kaupungin täydellisesti

Tampereen ja Ylöjärven rajalla sijaitsee yksi Suomen tunnetuimmista ravikeskuksista. Nyt alueelle suunnitellaan uutta kaupunginosaa. Pöydällä on kaksi vaihtoehtoa: joko ravikeskus jatkaa nykyistä pienimuotoisemmin tai sitten se jyrätään maan tasalle.

18.10. 5:00 | Päivitetty 18.10. 7:59

Aamulehti

Monelle tuttu, punainen Teivo-kyltti jää selän taa. Samoin koko 1970-luvun lopulla valmistunut katsomo- ja ravintolarakennus Toto-halleineen. Kaviouralla vilahtaa ohitse varsa ja sen ohjastaja.

On perjantai-iltapäivä, kun Päivi Lehtonen ja Asko Koskinen osoittelevat vuorotellen maisemia Ylöjärven Teivon ravikeskuksella. Lehtonen on keskusta pyörittävän Tampereen ravikeskus oy:n toimitusjohtaja, Koskinen yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Tulevaisuudessa voi olla, että selkiemme taakse jäänyt rakennus on purettu ja sen tilalle on rakennettu kerrostaloasuntoja, joista avautuu näkymä raviradalle. Tai voi olla, että Teivossa ei ole ravikeskusta enää ollenkaan.

”Toivomme totta kai, että tämä säilyisi raviratana”, Koskinen kertoo. ”Ymmärrämme kuitenkin, että tällaiseksi tämän ei ole tarkoitus jäädä.”

Paljon riippuu nyt siitä, miten tänne Ylöjärven ja Tampereen rajalle kaavaillun uuden kaupunginosan suunnittelu etenee. Vaasantien molemmin puolin sijaitsevan Teivo–Mäkkylän alueen osayleiskaavan luonnos on parhaillaan nähtävillä. Esillä on kaksi vaihtoehtoa.

Ensimmäisessä niistä ravikeskuksen toiminta Teivossa jatkuisi ja toimintaa kehitettäisiin, mutta nykyistä pienemmällä alueella. Toisessa vaihtoehdossa ravitoiminta alueella loppuisi, kun vuokrasopimus alueesta päättyy vuonna 2035.

Mikä?

Teivo-Mäkkylän alue

Ylöjärven ja Tampereen rajalle suunniteltu, 7 000–8 000 asukkaan ja 500–1 000 työpaikan kaupunginosa. Nykyisiä asukkaita noin 2 000.

Suunniteltu kerrostalovaltaiseksi. Harjualueet säilytetään virkistyskäytössä. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 300 hehtaaria.

Sijaitsee suunnitellun ratikkareitin varrella. Ratikkapysäkit hahmoteltu Teivossa Vaasantien ja Ravitien kulmaan, Mäkkylässä Rinteen päiväkodin kohdalle.

Alueen osayleiskaavan luonnos on nähtävillä 31. lokakuuta 2022 saakka. Sisältää kaksi erilaista vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1

  • Teivon ravikeskus jatkaisi, mutta supistetulla alueella.

  • Keskuksen alueelta siirtyisi Ylöjärven kaupungille 11,5 hehtaaria. Aikataulu riippuu siitä, mitä osapuolet sopivat.

  • Toisi kaupunginosaan noin 7 500 uutta asukasta.

Vaihtoehto 2

  • Teivon ravikeskus siirtyisi muualle, kun vuokrasopimus alueesta päättyy vuonna 2035.

  • Ylöjärven kaupunki saisi käyttöönsä koko 30 hehtaarin alueen, josta 23 hehtaaria varattaisiin asumiselle. Alueelle tulisi myös keskuspuisto.

  • Toisi kaupunginosaan noin 8 800 uutta asukasta.

Palaute yllätti täydellisesti

Suunnitelmat uudesta Teivo-Mäkkylän alueesta ovat herättäneet kiinnostusta. Touko-kesäkuussa palautetta kerättiin verkkokyselyllä. Vastauksia tuli liki 2 100.

”Määrä yllätti meidät täydellisesti. Ajattelimme, että saisimme pari sataa vastausta”, sanoo kaavoituspäällikkö Esko Hyytinen Ylöjärven kaupungilta.

Vastauksissa korostui kolme asiaa: sujuva liikkuminen Tampereen ja Ylöjärven välillä, viihtyisät asuinalueet ja ravitoiminnan jatkuminen ja kehittyminen. Hyytinen kuvailee hanketta haastavaksi, vaikka pinta-alaltaan kyse on vain noin 300 hehtaarin alueesta.

”Tavoitteita on niin paljon. Iso kysymys on tietenkin ravitoiminnot, jotka herättävät paljon keskustelua”, Hyytinen sanoo. Tästä kertonee sekin, että lähes kolme neljästä verkkokyselyn vastaajasta oli muualta kuin Ylöjärveltä.

Kummassakin vaihtoehdossa Teivo–Mäkkylän alueesta tulisi kerrostalovaltainen ja valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet säilyisivät. Ensimmäinen vaihtoehto toisi alueelle noin 7 500 uutta asukasta, toinen vaihtoehto noin 8 800. Määrä riippuu ravikeskuksen kohtalosta.

”Jos ajattelee jo ihan uusien asukkaiden kokonaismääriä, tämä on todella merkittävä alue Ylöjärven tulevaisuuden kannalta”, Hyytinen huomauttaa. Uusien asukkaiden lisäksi kaava tuo alueelle 500–1 000 uutta työpaikkaa. Ratikka taas voi nopeimmillaan kulkea alueen läpi vuonna 2032.

”Yleisö pitää saada takaisin raveihin”, sanoo Tampereen ravikeskus oy:n hallituksen puheenjohtaja Asko Koskinen. Yhtiön toimitusjohtaja Päivi Lehtonen muistuttaa, että lajin pariin ei saada uusia harrastajia, jos olosuhteita ei tuoda paranneta.

Teivossa sijaitsevan tallialueen tilalla voi tulevaisuudessa kohota kerrostaloja. Suunnitelmissa on, että tallialueen korvaisi uusi, jonnekin päin Pirkanmaata rakennettava valmennuskeskus.

Lotta Huopana sukii hevosta perjantaina priimakuntoon. Iltapäivään mennessä hevoset olivat jo käyneet läpi tavanomaiset harjoituksensa. Illaksi suunta oli kohti Jyväskylän Killerin ravirataa.

Mallia otettu Ruotsista

Jos ravikeskus jää Teivoon, siitä halutaan kehittää monipuolinen tapahtumakeskus. Mallia ideoihin on otettu Ruotsin Åbysta, missä raviurheilu, asuminen ja tapahtumakeskus on Päivi Lehtosen ja Asko Koskisen mukaan yhdistetty onnistuneesti.

”Sellaisen viestin haluaisin lähettää Ylöjärven päättäjille, että ei nyt sorruta ennakkoluuloon siitä, että näitä ei voisi yhdistää”, Koskinen sano. ”On surullista, jos tämä hanke kaatuu siihen.”

Mikä Teivossa siis muuttuisi? Lehtosen ja Koskisen mukaan paljonkin.

Jo mainittu ja liian isoksi todettu katsomo- ja ravintolarakennus purettaisiin. Korvaava tila nousisi raviradan toiselle puolelle Mikkolantien varteen. Uuteen noin 6 000–10 000 kerrosneliön liikerakennuksen sijoittuisivat ainakin hotelli, ravintola, liiketilaa ja noin 500 ihmisen katsomo.

Mikä?

Teivon ravirata

Teivon ravikeskuksen katsomo- ja ravintolarakennus on valmistunut 1970-luvun lopussa.

Valmistunut vuonna 1976. Sijaitsee Ylöjärvellä Teivaalanharjun kupeessa, alun perin Teivaalan kartanolle kuuluneella alueella.

Tunnettiin alun perin nimellä Lamminpään ravirata. Teivo-nimi otettiin käyttöön vuonna 1979.

Espoon Vermon raviradan ohella yksi Suomen tunnetuimmista ravikeskuksista.

Suurin kilpailu on lämminveristen ja suomenhevosten Kriterium. Kuninkuusravit on järjestetty Teivossa kolmesti: vuosina 1978, 1995 ja 2011.

Uusiksi menisi myös varikkoalue, jonka olosuhteet halutaan tuoda 1970-luvulta nykypäivään. Keskelle ravirataa taas voisi tulla tekojäärata, hiekkanurmikenttä ja esiintymispaikka. Samalla luovuttaisiin nykyisestä tallialueesta, jonka tilalle rakennettaisiin kerrostaloja.

Tallialueen korvaajaksi suunnitelmissa on uuden, sadan hevosen valmennuskeskuksen perustaminen. Sen kotipaikka voisi olla muuallakin kuin Ylöjärvellä. Koskisen mukaan keskusteluja on jo käynnissä. ”Paljon on kiinni siitä, mikä kunta ottaa kopin.”

Lehtosen mukaan parannukset ovat välttämättömiä, jos raviurheilu halutaan pitää voimissaan. ”Emme saa uusia harrastajia mukaan, jos emme saa nostettua tätä koko toimintaa uudelle tasolle.”

Nykyinen katsomo- ja ravintolarakennus on todettu liian suureksi, niin kapasiteetiltaan kuin kustannuksiltaan. Ennen Teivon tiistairaveissa saattoi olla jopa 2 000 katsojaa, nykyisin usein jotain 300–500 katsojan väliltä. Ravikeskuksen suunnitelmiin kuuluu, että rakennus purettaisiin.

Jos ravikeskus jää Teivoon, tämän parkkialueen tilalle kaviouran ja Mikkolantien väliin voisi nousta uusi 6 000–10 000 kerrosneliön liikerakennus. Asko Koskinen arvioi, että rakennus maksaisi noin 40 miljoonaa euroa.

Ravit pois Pirkanmaalta?

Entä jos ravikeskuksen toiminta Teivossa loppuu? Kaavaluonnoksen toisessa vaihtoehdossa ravikeskuksen koko 30 hehtaarin alue siirtyisi Ylöjärven kaupungille. Alueelle tulisi asumista ja keskuspuisto.

Koskisen näkemys siitä, mitä vaihtoehdosta seuraisi, on synkkä: ”Jos toiminta täällä loppuu, raviurheilu Pirkanmaalla loppuu.”

Todennäköistä on, että tällöin myös alueella toimiva yksityinen Tampereen hevosklinikka lähtisi Teivosta, arvioi toimitusjohtaja, eläinlääkäri Kristiina Ertola. ”Ravirata on meille tärkeä, kun teemme tutkimuksia. Jos rata lähtee, mekin lähtisimme. Tuntuisi hassulta jäädä tänne kerrostalojen keskelle.”

Hevosklinikka on toiminut nykyisissä tiloissaan vuodesta 2011. Asiakkaita klinikalle tulee ympäri Suomea ja vuosittain siellä hoidetaan noin 8 000 hevosta. Ainakin viime vuosina hevosklinikan toiminta on ollut niin liikevaihdollisesti kuin tuloksellisesti suurempaa kuin ravikeskuksen.

”Jos varmuutta tulevasta ei ole, jatkajiakin on aikanaan vaikea saada, vaikka muuten tämä on hyvinvoiva yritys”, Ertola miettii.

Sinällään keskustelu ravikeskuksen sijainnista ei ole uusi. Nelisen vuotta sitten suunniteltiin, että ravirata siirrettäisiin Kolmenkulmaan. Lopulta suunnitelma kuitenkin kuopattiin. Kaavoituspäällikkö Esko Hyytinen huomauttaa, että nyt Kolmenkulma on jo kaavoitettu yritysalueeksi.

Jos toiminta Teivossa päättyy, onko Ylöjärvellä paikkaa, minne ravikeskus voisi siirtyä? ”Tuo on vaikea kysymys. Tämän työn yhteydessä uutta sijaintia ei ole etsitty”, Hyytinen sanoo.

Tampereen hevosklinikan toimitusjohtaja Kristiina Ertola esittelee klinikan nukutuskarsinassa vinssiä, jolla nukutettuja hevosia nostetaan viereiseen leikkaushuoneeseen. Hevosklinikka on toiminut nykyisissä tiloissaan Teivossa vuodesta 2011. Ertolan mukaan klinikalla tehdään lähes kaikkea, päivystystoimintaa lukuun ottamatta.

Ravitalli Veteläinen on yksi Teivon tallialueella toimivista talleista. Tallin omistaja ja valmentaja Antti Veteläinen asettui kuvaan yhdessä Stonecapes Violet -tamman kanssa. Hevosella on 800 omistajaa. Tulevaisuudessa tämän tallirakennuksen tilalla voi olla kerrostaloja.

Aikataulu venyy

Vielä toukokuussa arvioitiin, että Teivo-Mäkkylän alueen lopullinen kaavaehdotus olisi valmis tänä vuonna. Hyytisen mukaan aikataulu on venynyt. Hän arvioi, että ehdotus valmistuu vasta ensi vuonna, mutta kuitenkin niin, että lopullinen hyväksyntä voitaisiin saada vielä samana vuonna.

”Pyrimme tekemään huolellista työtä ja huomioimaan eri näkökantoja. Vielä voi tulla jopa lisäselvitystarvetta. Kaavoituksessa pitää aina varautua kaikkeen.”

Teivon ravikeskuksen muuttamisen tapahtumakeskukseksi on Asko Koskisen mukaan arvioitu maksavan 50–60 miljoonaa euroa. Tästä uuden, yksityisellä pääomalla toteutettavan liikekeskuksen osuus olisi noin 40 miljoonaa euroa. Muihin investointeihin toivotaan tukea valtiolta.

Koskisen mukaan hankkeen etenemisen ehtona on myös se, että vuokrasopimuksesta saataisiin neuvoteltua nykyistä pidempi. Hän arvioi, että sopimus tarvittaisiin ainakin vuoteen 2055, jotta investointeja uskallettaisiin tehdä.

Siinä, koska Ylöjärvi voisi päästä käsiksi ravikeskuksen alueisiin, on luonnoksen vaihtoehdoissa eroja. Ensimmäisessä niistä Ylöjärvi voisi saada hehtaareja ravikeskuksen tallialueesta käyttöönsä jo ennen vuotta 2035. Toisessa vaihtoehdoissa kaikki alueet saataisiin vasta vuoden 2035 jälkeen.

”Emme ole ajatelleet, että valitsisimme näistä toisen vaihtoehdon, joka sellaisenaan vietäisiin ehdotukseen”, Hyytinen huomauttaa. ”Pyrimme huomioimaan hyvät puolet molemmista ja rakentamaan ehdotuksen sitten siitä.”

Oikaisu 18.10.2022 kello 7.57: Korjattu Tampereen hevosklinikan vuotuinen potilasmäärä. Siellä hoidetaan vuodessa noin 8 000 hevosta, ei 4 000 kuten jutussa aiemmin luki.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut