Milloin on sallittua häätää yleisö pois julkisesta kokouksesta, kuten Parkanossa kävi? Kuntaliiton juristi: ”Ei se ennen­kuulumatonta ole”

Julkisuuslaki velvoittaa viranomaisia harkitsemaan ja päättämään, onko kyseessä liikesalaisuus vai ei. Yrityksen oma kanta asiaan ei ole ratkaiseva kunnan päätöksen kannalta.

Liikesalaisuuksissa voi Kuntaliiton johtavan juristin Ida Sulinin mukaan olla kyse vaikka taloustiedoista, suunnitelmista tai teknisestä tiedosta.

13.9. 17:39

Aamulehti

Normaalisti kaikille avoin kaupunginvaltuuston kokous ei maanantai-iltana ollutkaan kokonaan avoin Parkanossa. Yleisö poistettiin kokouksesta, kun kaupungin ja sote-palveluiden tuottajan Kolmostien Terveyden välisen sovintoesityksen käsittely alkoi.

”Yksi toimittaja oli paikalla ja hänet poistettiin, siellä ei ollut ketään muita. Olin kokouksessa läsnä, tiedän kyllä mitä tapahtui”, Parkanon ja Kihniön yhteistoiminta-alueen terveys- ja hyvinvointijohtaja Taina Niiranen kertoo.

Niirasen mukaan osapuolet ovat neuvotelleet vuosien 2020–2022 kustannuksista toukokuusta lähtien. Suurimmat kustannusten ylitykset ovat tulleet lastensuojelun ammatillisesta perhetyöstä ja ikäihmisten palveluista.

Valtuusto käsitteli maanantaina hallituksen esitystä, jonka mukaan perusturvalautakunnalle varattaisiin vuoden 2022 talousarvioon 1,8 miljoonan euron lisämääräraha sovintoesitystä varten. Yritysten kanssa tehtävät sovintosopimukset ovat Niirasen mukaan yleensä salassa pidettäviä.

”Jos hallitus antaa tiedonannon salassa pidettävistä asioista, ei silloin yleisö voi olla läsnä.”

Kahden tunnin keskustelun jälkeen päätöksestä äänestettiin julkisesti, ja se jätettiin pöydälle äänin 10–21.

”Valtuutetut ja päätöksentekijät halusivat ottaa aikalisän, että he pystyvät tutustumaan materiaaliin, jota ei ollut aiemmin valtuutetuilla käytössä”, Niiranen kertoo.

Tausta

Mistä on kyse?

Parkanon ja Kolmostien Terveyden erimielisyydet koskevat vuosien 2020–2022 aikana kertyneitä kustannuksia. Niiden syntymisen perusteista ja vastuista on ollut runsaan vuoden ajan erimielisyyksiä.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 1,8 miljoonan euron sovintoesityksen ehdollisena. Esityksen teki Pihlajalinna.

Hyväksymisen ehtona on, että kaupunginvaltuusto myöntää yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnalle lisämäärärahan. Määräraha-asia jäi pöydälle maanantain käsittelyssä.

Suljettu käsittely on mahdollinen

Julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta kertoo Aamulehdelle sähköpostitse, että valtuuston kokoukset ovat julkisia, joten yleisön poistaminen Parkanon valtuustosta on poikkeuksellinen toimenpide. Suljettu käsittely on kuitenkin mahdollista.

Kuntalain mukaan julkisesta käsittelystä voidaan poiketa, jos käsitellään salassa pidettävää asiakirjaa. Syynä voi olla myös esimerkiksi hankinta, jossa julkisuus voisi vaarantaa kunnan edun.

”Salassa pidettävät taas määrittyvät julkisuuslain perusteella, jossa yhtenä mahdollisena perusteena ovat yrityssalaisuudet. Näin ollen yrityksen pyynnöstä voidaan salata käsittelyä ja asiakirjoja.”

Neuvosen mukaan yleensä suljetusta käsittelystä päätetään ja tiedotetaan etukäteen.

”Menettely tässä on se omituisin osa. Sinällään suljetussa käsittelyssä ei ole mitään ihmeellistä, jos vain perusteet ovat kuntalain ja julkisuuslain mukaisia.”

Tampereen kaupunginvaltuuston syyskausi käynnistyi 29. elokuuta.

Kunnan arvioitava asian julkisuus

Suomen Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin kertoo, että hän ei voi kommentoida yksittäistä tapausta, kuten Parkanossa tapahtunutta valtuustosalin tyhjentämistä yleisöstä. Hän kommentoi kuntien päätöksenteon julkisuutta yleisellä tasolla.

”Kovin yleistä tämä ei ole, mutta ei se ennenkuulumatonta ole. Tämän vuoden puolella tiedän ainakin muutaman muun tapauksen. Ne ovat olleet aivan laillisia, ja ihan syystä on näin tehty.”

Media on valtuustokäsittelyssä samalla viivalla muun yleisön kanssa. Sulinin mukaan käsittelyn salaaminen liittyy yleensä yritysten tai kuntien liikesalaisuuksiin.

”Yleensä ne liittyvät hankinta-asioihin, hankitaan jotain isompia kokonaisuuksia ja on monta vastapuolta. Halutaan pitää kunnan positiot salassa kilpailijoilta, se on tyyppiesimerkki.”

Sulinin mukaan julkisuuslaki velvoittaa viranomaisia harkitsemaan ja päättämään, onko kyseessä liikesalaisuus vai ei. Tässä herätteenä voi toimia yrityksen oma kanta asiaan, joka ei kuitenkaan ole ratkaiseva kunnan päätöksen kannalta.

Liikesalaisuus on Sulinin mukaan tietoa, joka vahingoittaa yrityksen tai kunnan asemaa ja mikä ei ole yleisesti saatavissa tai yhdistettävissä muista lähteistä. Kyse voi olla vaikkapa taloustiedoista, suunnitelmista tai teknisestä tiedosta.

Jos joku valittaa valtuustokäsittelyn salaamisen perusteista, asia menee hallinto-oikeuden käsittelyyn.

”Silloin hallinto-oikeus käy läpi, onko käsitelty asia ollut salassa pidettävä vai ei. Viimeistään siinä vaiheessa viranomaisten perustelut tulevat esiin.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut