Tuhannet pirkanmaalaiset käyttävät sairautensa hoitoon laitteita, jotka tarvitsevat sähköä – Mitä tapahtuu, jos talvella sähköt katkeavat?

Arviolta yli 20 000 pirkanmaalaista käyttää uniapnean hoitoon CPAP-laitetta, joka tarvitsee toimiakseen sähkövirtaa. Sähkökatkot voivat aiheuttaa laitetta käyttävälle epämukavuutta, mutta tukehtumisen vaaraa ei ole, sanoo apulaisylilääkäri. Elämää ylläpitävissä laitteissa sähkökatkojen yli auttavat akut.

Apulaisylilääkäri Hannele Hasala Taysin Unipoliklinikalta kertoo, että sähkökatkoihin liittyvistä huolista on tullut yksittäisiä kyselyjä. Uniapneaa sairastavien ei tarvitse pelätä tukehtumista silloinkaan, vaikka ei heräisi laitteen sammumiseen ja käytössä olisi sekä suun että nenän peittävä maski. Hasala kuvattiin 3. huhtikuuta 2019.

19.9. 6:00

Aamulehti

Tulevan talven mahdolliset kahden tai kolmen tunnin sähkökatkot saivat Orivedellä asuvan Mauno Hiltusen pohtimaan pakasteiden selviytymistä vakavampaa kysymystä. Hiltusella on käytössään uniapnean hoitoon käytettävä CPAP-laite eli ylipainehengityshoitoon käytettävä laite. Se tarvitsee toimiakseen sähkövirtaa, eikä akkua ole.

”Ensimmäiseksi sähkökatkoista tulivat mieleen lämmitykset ja pakastimet, mutta jossain vaiheessa välähti mieleen, että mitäs sitten, kun nukkuu, on maski päällä ja virta loppuu”, Hiltunen sanoo.

Vuosikymmenen laitetta käyttänyt Hiltunen kertoo, että ennen kuin tiesi uniapnea-sairaudestaan, oli hänellä usein herätessä tunne kuin olisi hukkumaisillaan. ”Ihmettelin sitä, mutta ne olivat hengityskatkokset, jotka toivat sellaisen tunteen”, Hiltunen sanoo. Hän uumoilee, että sama tunne voi tulla korostuneena, jos on maski kasvoilla, eikä sähkökatkon takia saa laitteesta ilmavirtaa avaamaan ”röörejä”.

CPAP-laite pitää uniapneaa sairastavan ylähengitystiet auki ylipaineen avulla.

Tausta

Sähkökatkot

Tulevana talvena voidaan joutua katkaisemaan sähköt kokonaisista kaupunginosista tai haja-asutusalueilta, jos sähköpulan takia joudutaan säännöstelemään sähköä.

Sähköpulaa voi tulla esimerkiksi hyvin kylmänä tuulettomana talvipäivänä käynnissä olevan Euroopan energiakriisin takia.

Sähkökatkoista päättää kantaverkkoyhtiö Fingrid, mutta alueelliset sähkölaitokset päättävät niiden toteutuksesta.

Tampereella on suunniteltu, että yksittäisellä asiakkaalla sähköt olisivat poikki kaksi tuntia kerrallaan, jonka jälkeen katko siirtyy toiselle alueelle. Sähköt palaisivat vähintään neljäksi tunniksi ennen uutta katkoa.

Myös Elenian alueella sähkökatko voi olla yhdellä alueella enintään kaksi tuntia kerrallaan. Samoin Carunan alueella on suunniteltu katkojen olevan kestoltaan kaksi tuntia.

Leppäkosken Sähkön alueella katkojen on kaavailtu kestävän tunnista kolmeen tuntiin ja Valkeakosken Energian alueella maksimissaan tunnin kerrallaan.

Apulaisylilääkäri Hannele Hasala Taysin Unipoliklinikalta kertoo, että sähkökatkon tullessa CPAP-laite sammuu, mutta välitöntä vaaraa käyttäjälle ei koidu. Tukehtuminen ei uhkaa, vaikka olisi maski päällä, eikä heräisi laitteen sammumiseen. ”Siinä on turvaventtiili. Hengittämään pystyy, vaikka laite olisi sammunut eikä puhaltaisi ilmaa”, Hasala sanoo. Laitteen sammuttua hengittäminen on raskaampaa, joten laitteen sammumiseen todennäköisesti herää.

Asia koskettaa isoa joukkoa, sillä CPAP-laitetta käyttää Pirkanmaalla arviolta yli 20 000 ihmistä.

CPAP-laite ei ole elämää ylläpitävä laite, joten siinä ei ole akkua. Hasala sanoo, että laitteen käyttäjät ovat kaikki sellaisia, että pärjäävät ilman akkua. Se tarkoittaa, että sähkökatkotilanteessa pitää nukkua yö ilman laitetta tai valvoa katkon ajan.

”Ei sitä käy kiistäminen, että epämukavuutta se voi aiheuttaa, jos on tottunut laitteen kanssa nukkumaan ja sitten uni keskeytyy, tai ei osaa oikein nukkua ilman laitetta”, Hasala sanoo.

Entä muut laitteet?

Elämää ylläpitävissä laitteissa eli sellaisissa, joiden sammuminen uhkaa henkeä, on akku. Esimerkiksi hengityskoneissa on aina akku ja käyttäjillä varakonekin kotona.

Akuttomia laitteita on Hasalan mukaan kuitenkin esimerkiksi osalla sellaista neurologista sairautta sairastavista, joilla perussairaus vaikuttaa hengitykseen, ja he siksi käyttävät hengityksen tukilaitteena esimerkiksi kaksoispaineventilaattoria. Sitä saatetaan käyttää valtaosa vuorokaudesta, koska siihen on tarve ja säännöllinen käyttö helpottaa oloa.

”Olemme aloittaneet keskustelut täällä sairaalassa, että miten me tällaisia potilaita ohjeistamme”, Hasala kertoo.

Muutaman tunnin käyttökatkoksen ajan akuttomien laitteiden käyttäjien pitäisi yleensä pärjätä, mutta jos asia huolestuttaa Hasala neuvoo olemaan yhteydessä hoitavaan yksikköön. ”Muiden kuin CPAP-laitteiden osalta on vaikea antaa yleispätevää kommenttia. Asia pitää miettiä potilaskohtaisesti.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut