Historiallisen kartanon pihapiiristä tuli suosittu keikkapaikka, joka vetää huippuartisteja Vesilahteen – suosikkituote myytiin loppuun nopeasti: ”Tässä on nyt breikkauksen makua”

Laukon matkailukartano on löytänyt omat vahvuutensa ja keskittyy nykyään kahteen asiaan: nykytaiteeseen ja puistokonsertteihin, joita täydentää hyvä ruoka. ”Timantti on aika paljon hioutunut näiden seitsemän vuoden aikana”, kuvaa kartanonrouva Liisa Lagerstam.

Kartanonrouva, filosofian tohtori Liisa Lagerstam vastaa Laukon kulttuuritoiminnasta. Viljamakasiinissa oli tänä kesänä esillä Heikki Marilan sisällissotasarjan töitä, jotka ovat puhuttelevan ajankohtaisia Ukrainan sodan vuoksi. Ne niveltyvät myös Laukon historiaan, sillä punaiset polttivat Laukon päärakennuksen ja pihapiirin kolmekymmentä talousrakennusta kivijaloilleen huhtikuussa 1918.

30.8. 8:04

Aamulehti, Vesilahti

Laukon kartanon vehreän puiston jalot lehtipuut suojaavat kulkijaa elokuun paahtavalta auringolta. Vihreän lomasta pilkistää sinisenä välkehtivä Pyhäjärvi. Jykevien valkoisten kivirakennusten hallitseman pihapiirin ulkopuolella leviävät kesän kultaisiksi kypsyttämät viljapellot.

Tunnelma on kuin ulkomailla, mutta olemme Pirkanmaalla Vesilahdessa Laukon kartanossa, jossa on takana vilkas kesäkausi. Laukossa vieraili kesä–elokuussa 36 000 näyttely- ja konserttivierasta. Sen lisäksi moni on poikennut kartanon ravintolassa ruokailemassa tai terassilla kahvilla.

Erityisesti kartanon puistokonsertit ovat tänä kesänä lyöneet itsensä läpi.

”Tässä on nyt breikkauksen makua. Tulevaisuus näyttää hyvältä”, kartanon omistaja ja kulttuuriyrittäjä Liisa Lagerstam sanoo hymyillen.

Laukko on Lagerstamin lapsuudenkoti, jossa hän asuu nykyään oman perheensä kanssa. Filosofian tohtori ja kulttuurihistorioitsija Lagerstam on perehtynyt kartanon ja sen asukkaiden historiaan perinpohjaisesti myös väitöskirjassaan.

Laukon vehreässä puistossa kohti kartanoa kävelivät Elina Heinonen (vas.), Raili Heinonen ja Ritva Seppä. Tampereella ja Kangasalla asuvat naiset olivat lähteneet kesäretkelle katsomaan taidenäyttelyitä ja tutustumaan kartanon historiaan ja pihapiiriin. Lopuksi oli tarkoitus mennä syömään tai kahville. Elina Heinonen kertoi käyneensä kesällä Laukossa myös Vesterisen konsertissa. ”Oli ihan mahtava fiilis ja keli suosi. On upeata, että näin hieno paikka on tässä lähellä Tamperetta.”

Nykytaidetta ja puistokonsertteja

Laukko on viime vuosina löytänyt omat vahvuutensa.

”Keskitymme kahteen asiaan, nykytaiteeseen ja puistokonsertteihin. Teemme sen hyvin ja laadukkaasti. Timantti on aika paljon hioutunut näiden seitsemän vuoden aikana.”

Keikoilla on saatu kesän aikana kuulla 18:aa nimekästä esiintyjää laajalla skaalalla klassisesta rokkiin ja popista jazziin. Puistokonserteista viisi eli Waltteri Torikan, J. Karjalaisen, Maustetyttöjen, Vesterisen ja Diandran keikat olivat loppuunmyytyjä eli paikalla on ollut jopa 3 000 kuulijaa.

Lagerstamin mukaan noin puolet paikoista varataan aina kausikorttilaisille, jotka pääsevät yhdellä kortilla vaikka kaikille keikoille.

”Kausikortteja oli tarjolla 2 000 kappaletta ja ne myytiin loppuun kahdessa viikossa”, Lagerstam kertoo.

Kausikortin hinta oli tänä kesänä 99,90 euroa, kun yksitellen keikkaliput maksoivat 29,90 euroa. Kortin osto oli siten kannattava sijoitus vähintään neljän keikan kävijälle.

Laukon kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1930-luvulla uusklassismin henkeen, samoin sen ympärillä leviävä 30 rakennuksen pihapiiri. Liisa Lagerstamin mukaan Laukon taika pitää itse kokea. ”Se syntyy tästä upeasta miljööstä, Suomi-Filmi maisemasta ja kauniista valkoisista rakennuksista.”

Vieraillessamme Laukossa kartanon puisto oli valmiina kesän viimeiseen, loppuunmyytyyn Diandran konserttiin.

Keski-ikäisten keikkapaikka

Keikoilla onkin paljon vakiokävijöitä, jotka tekevät myös ilmaista markkinointityötä jakamalla tunnelmiaan sosiaalisessa mediassa.

”Puisto on kaunis keikkapaikka, ja yleisö vastaanottavaista. Tunnelma keikoilla on ollut tosi hyvä, mikä näkyy myös niin, että minun on helppo saada tänne artisteja. Esimerkiksi Maria Ylipää piti koko kesän ainoan konserttinsa meillä.”

Keikkalipulla voi käydä katsomassa myös taidenäyttelyt, joihin on muuten 15 euron pääsymaksu. Päättyneellä kesäkaudella Laukossa nähtiin Marjatta Tapiolan, Kauko Lehtisen, Heikki Marilan, Tapani Kokon, Viljami Heinosen ja Moosa Myllykankaan töitä.

”Taidepuoli on kesänäyttelyksi hyvin kunnianhimoinen, ja siinä olemme nousseet ihan ykkösriviin. Taide tuli mukaan kuvaan luontevasti, sillä olen itse taidehistorioitsija.”

Lagerstam buukkaa itse myös kaikki artistit keikkapuolella.

”Yleisön maku tuntuu osuvan hyvin yksiin omani kanssa. Laukko on keski-ikäisten keikkapaikka, jossa aikuisetkin uskaltavat lavan eteen jammailemaan.”

Laukosta on löytynyt runsaasti muinaisesineitä kuten keihäänkärkiä ja miekkoja, joista osa on esillä kartanon päärakennuksessa.

Muinaisesta miekasta on rekonstruoitu myös uusi kopio, joka näyttää, miten järeästä aseesta oli kyse.

Vaihtuvuus tärkeää

Laukon kartano avasi ensi kertaa ovensa suurelle yleisölle 600-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kesäkuussa 2016. Seitsemässä vuodessa Laukosta on tullut yksi Tampereen seudun suosituimmista kesämatkailukohteista.

Matkailukartanoon haettiin alun perin mallia Englannin ja Ruotsin kartanokohteista. Ajatuksena oli rakentaa joka kesäksi teemoiltaan vaihtuva päänäyttely. Avajaiskesänä näyttely keskittyi Liisa Lagerstamin isän Juhani Lagerstamin elämäntyöhön. Hän oli karjan- ja ravihevosten kasvattaja sekä antiikinkeräilijä, joka muutti Laukon päärakennuksen Kurkien ajan inspiroimaksi barokkikartanoksi. Esillä oli myös useita kartanon historiasta kertovia näyttelyitä. Kesällä 2017 päänäyttelyn teemana oli Suomi-Filmi, vuonna 2018 Ritarien Laukko ja 2019 Suuri taidekesä.

”Vetovoimaa kesti muutaman vuoden, mutta sitten huomasimme, että vaihtuvuus on se juttu. Kartanon kävijät tulevat pääasiassa Tampereen alueelta ja Pirkanmaalta, ja heidät pitää saada tulemaan joka kesä uudelleen.”

Musiikki alkoi vetää

Jo avajaiskesänä puistolavalla soi silloin tällöin elävä musiikki, mutta sävelet olivat vain sivuosassa.

”Ne konsertit eivät edes maksaneet mitään, vaan olivat näyttelyiden sivutuote, mutta se alkoikin sitten vetämään.”

Kolmantena kesänä vuonna 2018 Laukossa huomattiin, että näyttelypuolella veto alkoi hiipua, mutta konsertteihin tuli koko ajan enemmän yleisöä.

”Ne olivat vielä siinä vaiheessa jazzia ja klassista, mutta joukossa oli muutama vähän rokimpi keikka, joista ihmiset olivat ihan innoissaan. Lähdimme sitä puolta sitten kehittämään. Mietimme, mitä ihmiset oikeasti haluavat Laukolta.”

Konsertteihin on tänä kesänä päässyt keikkabusseilla eri puolilta Pirkanmaata ja osaan keikoista myös Helsingistä. Keikalle on voinut lipua myös vesitse omalla veneellä tai Hopealinjan laivalla Tampereen Laukontorilta. Lagerstam kertoo, että loppuunmyytyinä keikkapäivinä myös laiva on myyty täyteen ja konsertteihin pääsee ensi kesänäkin laivalla. Suurin osa vieraista tulee kuitenkin Laukkoon omalla autolla.

Lagerstamin mukaan ryhmämatkailu ei koronan jälkeen ole vielä elpynyt ennalleen. Osa ihmisistä karttaa edelleen isoja ryhmiä tartunnan pelon vuoksi eikä matkoihin haluta etukäteen sitoutua, kun tautitilanne on elänyt koko ajan.

Tapani Kokon taidepyhäkköön kuljetaan kolmimetrisen ”Paratiisin portin” kautta.

Tapani Kokon pyhien kuvien sarjan korumaiset puureliefit ovat lempeän inhimillisiä tulkintoja slaavilaisesta ikoni- ja kansantaiteesta.

Toiminta terveellä pohjalla

Näyttelyissä keskityttiin kesästä 2019 alkaen taiteeseen ja erityisesti nykytaiteeseen.

”Laukossa on nyt tarjolla Suomen nimekkäimpiä taiteilijoita ja esiintyviä artisteja sekä tietysti hyvää ruokaa. Kesäkeikat ovat se juttu varsinkin pirkanmaalaisille kävijöille, mutta taide vetää vieraita valtakunnallisesti.”

Taide kantoi myös yli koronakesän 2020, jolloin tapahtumia ei voitu järjestää ja ravintolankin toiminta oli rajoitettua. Ravintola on nyt jo kolmatta kesää ollut vuokrattuna ravintoloitsija-keittiömestari Teemu Korkalaiselle. Tarjolla on ollut lounasaikaan suosittu Kesäpöytä ja konserttipäivinä myös buffet-illallinen.

”Korkalaisen tiimi on Lapissa talvikauden ja kesät täällä Laukossa. Se on toiminut hyvin.”

Laukon ravintolassa lounasta nautiskelivat Vesilahdelle vastikään Tampereelta muuttaneet Eeva ja Pekka Perttula (oik.) ja heitä vastapäätä Nokialta tulleet Päivi Kahila-Kivistö ja Jouko Kivistö. ”Tykkäämme kovasti tästä paikasta. Tyttärelläni ja pojallani on tänne kausikortit koko kesäksi. He ovat käyneet konserteissa lähes joka viikonloppu. Itsekin olisin halunnut kuulla suuren suosikkini Waltteri Torikan esiintyvän, mutta olin liian myöhässä ja liput olivat jo menneet”, Eeva Perttula kertoo.

Ravintolan Kesäpöydän antimia ja maisematerassi.

Kaikkiaan kartano työllistää kesäkaudella lähes 40 henkeä, joista suuri osa on paikallisia nuoria. Lisäksi tulevat ravintolan työntekijät, joita on 15–20.

Laukko on nykyään auki vain kesäkuukaudet elokuun loppuun asti. Myös Laukon joulua ja erilaisia syystapahtumia on vuosien varrella kokeiltu, mutta yleisöä ei riittänyt tarpeeksi.

”Laukkoon on talvella liian pitkä matka.”

Laukosta päätettiin tehdä matkailukohde, jotta kartanomiljöö voitaisiin kunnostaa ja pitää elävänä arvokasta kulttuuriperintöä rikastuttavalla tavalla.

Lagerstamin mukaan toimintaa ei vielä voi kehua kannattavaksi, mutta se on terveellä pohjalla.

”Näiden muutosten myötä, mitä olemme tehneet, tulemme ihan omillamme toimeen. Se on kulttuurikentällä harvinaista.”

Historia

Laukon kartano

Laukko mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1416.

Laukon kylästä muotoutui Laukon kartano 1400-luvulla, kun Kurkien mahtisuku asettui asumaan Pyhäjärven rantamille.

Kurjet rakensivat Laukkoon suuren kivisen päärakennuksen, joka paloi 1704. Kivikartanosta jäi jäljelle vain maineikas Pirunkellari.

Nykyistä edellisen päärakennuksen punaiset polttivat maan tasalle vuonna 1918.

Tamperelainen paperitehtailija ja taidemesenaatti Rafael Haarla rakennutti nykyisen päärakennuksen vuonna 1931.

Lähde: laukonkartano.fi

Kartanon päärakennuksen barokkisissa saleissa oli esillä Marjatta Tapiolan ikonisia kalloaiheisia maalauksia.

Päärakennuksen yläkerroksessa saatiin ihailla Kauko Lehtisen virtuoosimaisia piirroksia ja maalauksia.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut