Vesilahden biokaasulaitos tekisi jätteistä energiaa lähiseudun tarpeisiin – Energiaomavaraisuus voi toimia myös kunnan vetonaulana

Pääosa kaasusta johdettaisiin Lempäälän Lämmön käyttöön. Biokaasulaitoksen uskotaan houkuttelevan Vesilahdelle uusia yrityksiä, joiden valmistusprosesseissa käytetään kaasua. Energiaomavaraisuus ja vihreät arvot kiinnostavat myös omakotirakentajia.

Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen (vas.) toteaa, että energiantuotanto on nykyään pääroolissa, kun uusia biokaasulaitoksia suunnitellaan. Vesilahden kehitysjohtaja Timo Haapaniemi kertoo, että kunta toimii hankkeen mahdollistajana, mutta uskoo hyötyvänsä hankkeesta itsekin.

30.8. 6:54

Aamulehti, Vesilahti

Vesilahdelle lähelle Lempäälän rajaa on suunnitteilla biokaasulaitos, joka tekisi jätteistä energiaa lähiseudun teollisuuden ja asumisen tarpeisiin.

Biokaasulaitoksen tuottama biometaani on tarkoitus siirtää ja myydä Lempäälän Lämmölle korvaamaan maakaasua. Tällä hetkellä kaasua tulee Virosta Balticconnector -putkilinjan kautta ja tulevana talvena myös Suomen ja Viron vuokraamasta LNG-terminaalilaivasta.

”Pääosa biokaasulaitoksen tuottamasta kaasusta menisi Lempäälän käyttöön. Laitoksella voitaisiin kattaa neljännes tai kolmannes heidän vuotuisesta kaasuntarpeestaan”, Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen toteaa.

Doranova on vesilahtelainen ympäristöteknologiayhtiö, joka on erikoistunut pilaantuneen maaperän kunnostuksiin sekä biokaasulaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen.

Hanke on ollut vireillä jo vuodesta 2018 Vesilahti–Lempäälän Biopower oy:n nimellä, mutta korona-aikana suunnitelmat pistettiin jäihin. Kyseessä on yli viiden miljoonan euron investointi, joka on tarkoitus toteuttaa osakeyhtiönä.

”Biokaasulaitos ei missään nimessä ole sataprosenttisesti Doranovan yhtiö, vaan me olemme teknologian kehittäjä ja laitosrakentaja. Toki jäämme myös laitosta operoimaan.”

Energiaomavaraisuutta

Laitoksen avulla voidaan mahdollistaa hiilineutraali jätehuolto, mutta vähintään yhtä tärkeää on biokaasun energiakäyttö.

”Suurin tarve biokaasulle löytyy teollisuudesta, mutta hiilineutraalia energiaa voitaisiin hyödyntää myös Vesilahdelle rakentuvilla uusilla asuin- ja yritysalueilla, varsinkin siellä yrityspuolella”, Myllärinen toteaa.

Laitos sijoittuisi metsäiselle alueelle Vesilahden Hailianmäkeen Koskenkylän alueelle, josta Vesilahden kunta vuokraa sen käyttöön 3,4 hehtaarin tontin.

Vesilahden kunta etsii yhdessä biokaasulaitosyhtiön kanssa ratkaisuja, joilla hanke saataisiin toteutumaan.

”Lisähyötyjä voitaisiin saada Metsämantereen asemakaava-alueella sekä Vesilahdentien eteläisen osayleiskaavan alueella, jotka ovat etenemässä”, kertoo Vesilahden kunnan kehitysjohtaja Timo Haapaniemi.

Metsämantereen alue alkaa rakentua ensi vuonna. Sinne tulee 45 omakotitaloa ja kahdeksan yritystonttia. Kirkonkylän ja Koskenkylän noin 180 hehtaarin alueen osayleiskaavatyö on aloitettu. Sinne on alustavasti ajateltu runsaan tuhannen ihmisen asuinaluetta ja yritystontteja.

Lämpöä Lempäälään

Vesilahti-Lempäälän biokaasulaitos palvelisi koko Pirkanmaan seutukuntaa. Ympäristöluvan mukaan laitos pystyisi käsittelemään lähes 20 000 tonnia erilaisia syötteitä vuodessa. Se tuottaisi kaasuenergiaa noin 16 gigawattituntia vuodessa.

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Nokian Koukkujärvelle rakenteilla olevan Biomyllyn kapasiteetti on 24 000 tonnia bio- ja puutarhajätettä vuodessa. Materiaali kerätään 17 kunnan alueelta.

Lempäälän kunnalla ja sen omistamalla Lempäälän Lämmöllä on hankkeessa avainrooli, koska kunta käyttää edelleen kaasua kaukolämmön tuotannossa. Tällä hetkellä kaukolämmöstä 75 prosenttia tuotetaan biomassalla eli sahateollisuuden sivutuotteilla ja metsätähteillä, mutta vaihtoehtoja kartoitetaan.

”Lempäälän Lämmöllä on oma jakeluverkko kaasulle Ideaparkille saakka ja pitkäjänteistä työtä kaasun käytön edistämiseksi”, Myllärinen kertoo.

Vesilahden biokaasulaitokselta lähtisi raakakaasuputki Lempäälän puolelle, jossa kaasu jalostetaan ja johdetaan putkeen. Lempäälän Lämmöllä on Sääksjärvellä myös tankkausasema, josta voisi jatkossa tankata biokaasua.

Jätteet hyödyksi

Biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää elintarviketeollisuuden, kauppojen, ravintoloiden ja yksityisten taloyhtiöiden jätteitä sekä maatalouden peltobiomassoja.

”Kapasiteetista noin 60 prosenttia olisi elintarvikejätettä ja loput muita biomassoja. Suurin osa massasta tulee alle 50 kilometrin säteeltä.”

Myllärisen mukaan Pirkanmaalla on tarvetta jätteenkäsittelypalveluille ja jätekuljetusten hiilijalanjälkeä halutaan pienentää.

”Nykyisellään jätteitä kuljetetaan paljon Hämeenlinnaan ja Riihimäelle.”

Biokaasutuotannon jäännöksenä syntyy maatalouteen sopivaa lannoitetta, jolle olisi levitysalueita lähellä.

”Biokaasulaitosta sanotaan betonilehmäksi. Sen ’syömästä’ massamäärästä tulee ulos 95 prosenttia niin sanottuna mädätysjäännöksenä, joka on sellaisenaan luomukelpoista lannoitetta.”

Vesilahden biokaasulaitokseen tulisi noin 600-neliöinen prosessihalli ja sen ympärille lieriönmuotoisia reaktoreita ja loppuvarastosäiliöitä.

”Peruskonsepti on jo testattu vuonna 2010 valmistuneessa Kiteen Biokympissä, jossa Doranova on edelleen mukana.”

Tästä kaikki alkoi. Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen (vas.) esittelee yrityksen vuonna 2016 rakentamaa biokaasuntuotannon testiympäristöä, jonka pohjana on kontissa oleva entinen kaasupumppaamo. Testeissä tutkittiin, miten paine ja eri lämpötilat vaikuttavat kaasun puhtauteen. Tutustumassa Vesilahden kunnan kehitysjohtaja Timo Haapaniemi.

Tukipäätös ratkaisee

Vesilahden biokaasulaitoshanke sai jo vuonna 2019 työ- ja elinkeinoministeriön energiatuen, mutta tukea haetaan nyt uudelleen, koska maailma on muuttunut ja teknologiat kehittyneet. Jos päätökset etenevät, toteutukseen voitaisiin edetä jo ensi keväänä.

”Nyt suunnitellaan ja valmistellaan aktiivisesti. Tukipäätös ratkaisee liikkeellelähdön , Myllärinen toteaa.

Vielä kymmenen vuotta sitten biokaasulaitokset olivat pääosin jätteenkäsittelylaitoksia, ja energiantuotanto oli sivuroolissa. Nyt osat ovat kääntyneet.

”Olemme maailmassa, jossa energialla on päärooli. Suomessa käytetään vuosittain noin 25 terawattituntia maakaasua. Tuolle kulutukselle tarjoamme hiilineutraalia vaihtoehtoa kilpailukykyiseen hintaan.”

Maakaasun ja biokaasun osuus Suomen käyttämistä energiatuotteista on vain kolmen prosentin luokkaa. Tällä hetkellä ongelmia aiheuttavat kaasun saatavuuden epävarmuus ja korkeat hinnat. Ennen Ukrainan sotaa Suomeen tuodusta maakaasusta noin 90 prosenttia tuli Venäjältä.

Teollisuuden lämmöntuotannossa käytetään myös paljon öljypohjaisia tuotteita, joiden korvaaminen biokaasulla olisi järkevää hinta-, energia- ja ympäristöpoliittisista syistä.

Vesilahden-Lempäälän biokaasulaitokseen tulisi noin 600-neliöinen prosessihalli ja sen ympärille lieriönmuotoisia reaktoreita ja loppuvarastosäiliöitä. Biokaasulaitokselta lähtisi raakakaasuputki Lempäälän puolelle, jossa kaasu jalostetaan ja johdetaan eteenpäin verkostoon.

Mikä?

Doranova

Vuonna 1995 perustettu vesilahtelainen ympäristöteknologiayhtiö.

Erikoistunut pilaantuneen maaperän kunnostuksiin sekä biokaasulaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen.

Liikevaihto noin 4,8 miljoonaa euroa, vuotuinen kasvu 30–40 prosenttia.

Tuotekehityksen osuus toistaiseksi suuri ja tulos pieni, mutta voitollinen.

Henkilöstöä noin 20.

Ennen pandemiaa jopa 80 prosenttia liikevaihdosta tuli Suomen rajojen ulkopuolelta, nyt painopiste Suomessa.

Jätehuollon hiilijalanjäljen pienentäminen ja energiantuotanto nykyisen toiminnan keskeisiä teemoja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut