Tekosaaren työmaa sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, ja samentunut vesi herättää hämmennystä Tampereella – Mitä nyt tiedetään vaikutuksista veden laatuun?

Näsisaari ja sen työmaa ovat osittain Epilänharju–Villilä A:n pohjavesiauleella, jolla on Hyhkyn vedenottamo. Ely-keskuksen asiantuntijoiden mukaan vaikutukset pohjaveteen saadaan tietää vasta pitkän ajan kuluttua.

Näsisaaren työmaa sijaitsee osittain Epilänharju-Villilä A:n pohjavesialueella. Saaren rakentaminen ja muut alueella olevat työmaat on eristetty järvestä suojaverholla.

3.9. 6:00

Aamulehti

Näsisaaren rakentaminen Näsijärveen on puhuttanut koko kevään ja kesän ajan, kun työmaata ympäröivä suojaverho on vuotanut muutamaan otteeseen ja keskellä järveä on havaittu ruskea rantu.

Näsijärveä työmaalta suojaavaa verhoa tarkkaillaan jatkuvasti. Hanketta valvovasta Pirkanmaan ely-keskuksesta kerrottiin elokuun alussa, ettei järven näytteissä näkynyt enää merkittävää samentumaa.

Mutta miten on pohjaveden laita? Mitä rakennustyömaan syvemmälle ulottuvista vaikutuksista tähän mennessä tiedetään?

Näsisaari ja sen työmaa ovat osittain Epilänharju–Villilä A:n pohjavesiauleella, jolla sijaitsee Hyhkyn vedenottamo. Pohjavesialueella on vaikutusta pohjavesiesiintymän laatuun ja muodostumiseen.

Alueen sisällä on itse pohjaveden muodostumisalue. Sen päälle saaren työmaa ei yllä.

Työmaan vaikutuksia tarkkaillaan yhdeksästä putkesta, jotka on porattu maahan rannan tienoolla eri puolilla Epilänharjua ja Pispalanharjua. Putkista kahdessa havaittiin helmikuussa kohonneita metalli- ja öljyhiilivetypitoisuuksia. Putket ovat Vaitinaron liittymän molemmin puolin.

Näsisaaren ja rannan väliseen kanavaan valui elokuussa rankkasateiden takia muutama tuhat kuutiota hulevettä Paasikiventieltä. Työmaa kuvattuna torstaina 25. elokuuta.

Suojaverhon sisällä vesi on maitokahvin väristä.

Maaliskuussa tehtiin ylimääräinen tarkkailukierros. Pitoisuudet olivat laskeneet alle tai lähelle sallitun. Kesäkuussa pohjavedestä ei löydetty enää öljyhiilivetyjä.

Kahden näytteenottokerran perusteella ei kuitenkaan voi päätellä, millä tavalla rakennustyömaa ja itse saari vaikuttavat pohjaveteen. Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön ylitarkastaja Eeva-Maija Haukan mukaan tulokset ovat luotettavia vasta useiden näytteiden jälkeen.

”Lisäksi pohjavedessä on vuodenaikavaihtelua. Näemme vaikutukset vasta, kun tuloksia on kertynyt”, hän sanoo.

Haukan mukaan ei voida tietää, näkyvätkö mahdolliset muutokset vuoden päästä, viiden vuoden päästä vai vasta joskus paljon myöhemmin.

”Tämä on hidasta hommaa, se korostuu kaikessa vedentarkkailussa.”

Tarkkailuohjelma

Näitä seurataan

Näsisaaren rakentamisen pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan yhdeksästä havaintoputkesta.

Aluksi tarkkailuputkia oli viisi, mutta oikeusprosessin ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen niitä laitettiin neljä lisää.

Täyttövaiheen aikana tarkkailua tehdään neljästi vuodessa kaikista putkista.

Tarkkailusta määrätään Tampereen kaupungille myönnetyssä vesiluvassa.

Näytteitä ottaa kaupungin urakoitsijana Ramboll, ja tuloksia valvoo Pirkanmaan ely-keskus.

Näytteistä selvitetään muun muassa:

  • pH, sähkönjohtavuus, sameus, väriluku, kiintoaine, happi

  • kokonaistyppi, nitraatti, nitriitti, ammonium, fosfori

  • sulfaatti, kloridi, fluoridi

  • liukoiset metallit

  • PAH-yhdisteet

  • öljyhiilivedyt

Lähde: Hiedanrannan vesistötäytön tarkkailuohjelma, KHO:n päätös 457/​2021.

Lue lisää: Kokenut tamperelais­kalastaja kertoo verkkojensa sotkeutuneen Näsijärvessä ”kiviliejuun” – Valvoja vastaa väitteisiin työmaan samentavasta vaikutuksesta

Lue lisää: Tässä on Näsijärven samenemisen syy: ”Suojaverho ei välttämättä ole ihan sataprosenttisen varma” – ely-keskus on pyytänyt kaupungilta selvitystä

Lue lisää: Näsijärvessä havaittiin taas samentumaa, jonka uskotaan olevan peräisin Näsisaaren rakennustyömaalta – ”Sen huomaa aivan selvästi, kun sinisessä järvessä valuu ruskea vana”

Vedenkulkua ei tunneta

Harjualue on monimutkainen, ja vesi virtaa sen sisällä vaihtelevasti. On soraa, jonka vesi läpäisee helposti. Löytyy saven ja hiekan sekoitusta, eli silttiä, sekä itse savea. Niiden läpi ei niin vain pääsekään. Harjun sisällä on arvioitu olevan maasiirroksia, jotka saattavat toimia kuin pikakaistoina veden liikkumiselle.

”Tarkkoja virtaus- ja imeytymisreittejä ei ole koskaan saatu täsmälleen selville”, Haukka sanoo.

Suurin osa Hyhkyn vedenottamolle otettavasta pohjavedestä muodostuu, kun sadevesi suodattuu harjun läpi. Vesi virtaa ottamolle useasta suunnasta. Harjurakenteen lisäksi pohjavettä on kallion koloissa ja uurteissa.

Myös Näsijärvestä siirtyy vettä rantaimeytymisen kautta pohjavedeksi. Hyhkyn vedenottamolle Näsijärvestä siirtyvän veden määrää ei kuitenkaan tiedetä. Eri tutkimuksissa ja selvityksissä ottamon vedestä noin muutaman prosentin on arvioitu olevan alkujaan lähtöisin Näsijärvestä.

Tampereen keskustasta päin katsottuna Epilänharju-Villilä A:n pohjavesialue alkaa kutakuinkin Pyynikin näkötornin kohdalta.

Pohjavesialue

Epilänharju–Villilä A

Pohjavesialueen kokonaispinta-alaksi on arvioitu 6,08 neliökilometriä, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 3,91 neliökilometriä.

Vuonna 2019 arvioitiin, että alueella muodostuu pohjavettä 2 362 kuutiota vuorokaudessa.

Pohjavesialueella sijaitsee Tampereen Veden Hyhkyn vedenottamo, jonka vedenottolupa on 3 000 kuutiota vuorokaudessa.

Tänä vuonna raakavettä on otettu keskimäärin 1700 kuutiota vuorokaudessa.

Pohjavesialue kuuluu luokitukseen 1 E, eli se on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue, josta pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.

Alue on osa suurta Tampereen läpi kulkevaa harjujaksoa, joka syntyi viimeisimmän jääkauden lopulla jäätikön vetäytyessä kohti luodetta.

Lähde: KHO:n päätös 457/​2021, Tampereen Vesi.

Rantaa täytetty ennenkin

Näsisaari ei ole ensimmäinen hanke, jonka vuoksi rantamaisema on muuttunut. 1970-luvulla rakennettiin Paasikiven–Kekkosentietä eli Rantaväylää. Tietä varten tehtiin suuria täyttöjä Santalahdessa ja Tampellassa.

Samaan aikaan Hyhkyn ottamon vedessä esiintyi lignosulfonaattia. Sitä päätyi aikoinaan Näsijärveen sellunkeiton seurauksena. On arvioitu, että muutokset pohjavedessä ovat voineet johtua tietyömaan aikaisista maansiirtotöistä.

”Ei voi kuitenkaan suoraan sanoa, että tästä on johtunut tämä ja tästä tämä. Silloin ei ole samalla tavalla tarkkailtu ja tutkittu”, Haukka sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ely-keskusten ylläpitämässä Vesikartta-palvelussa pohjavesialue on luokiteltu kemialliselta tilaltaan huonoksi.

Huono tila johtuu Tohlopinrannan pilaantuneen pohjaveden haitta-aineista. Siellä on esimerkiksi trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä, jotka ovat teollisuudessa käytettyjä liuottimia.

”Ne ovat tyypillisiä vanhojen teollisuusalueiden päästöjä, joita on käytetty esimerkiksi pesuloissa”, ylitarkastaja Nina Nenonen Pirkanmaan ely-keskuksen vesiyksiköstä kertoo.

Tampereen kaupunkialueella olevat pohjavesialueet hohtavat kaikki Vesikartta-palvelussa kirkkaan punaisina huonoa kemiallista tilaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei niitä voisi käyttää talousveden raakavetenä.

Tila on määritelty suhteessa ympäristölaatunormiin, joka on aina alempi kuin talousvedeksi sopivan veden raja.

Hyhkyn vedenottamolta on Näsisaaren työmaalle linnuntietä noin 500 metriä. Tämänkin näkymän alla on pohjavesialue.

Myös tulevaisuuden reservejä

Suurin osa suomalaisista käyttää pohjavettä talousvetenään, sillä vesihuoltolaitosten jakamasta vedestä pohjaveden ja tekopohjaveden osuus on noin 65 prosenttia.

Tampereella suhteet ovat toisin päin. Tampereen Veden toimittamasta talousvedestä noin 75 prosenttia on pintavettä ja vain noin 25 prosenttia pohjavettä.

Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijan Katri Saukkosen mukaan pohjavesien merkitys huoltovarmuudelle on valtava. Suomi on vesivarojensa suhteen käsittämättömän onnekkaassa asemassa. Haasteita on kuitenkin tuottanut se, että pohjavedet sijaitsevat harjualueilla, jotka ovat olleet myös ihmisten asutuksen ja muokkauksen kohteena vuosisatoja.

”Se on kompromissia molemmin puolin.” Saukkonen sanoo.

Hänen mukaansa vesistöjen suojelu onnettomuuksilta ja haitta-ainepäästöiltä on tärkeää siksikin, että vaikka osa pohjavesistä ei olisi käytössä juuri nyt, niitä voidaan kuitenkin tarvita tulevaisuudessa.

”Ne voivat olla tulevaisuuden reservejä vedenhankintaan meidän jälkeemme”, hän sanoo.

Uhkana kuivuus ja rankkasateet

Pohjavesi on yleensä laadultaan parempaa ja vaatii usein vähemmän käsittelyä kuin pintavesi. Se on myös paremmin suojassa maakerrosten sisällä. Ilmastonmuutoksessa sään ääri-ilmiöt voivat yleistyä. Pohjavesikään ei ole niiden vaikutusten ulottumattomissa.

Rankkasateiden ja tulvien aikaan pintavedet voivat päästä pohjavesikaivoihin ja veden käsittelytarve lisääntyy.

Rankkojen sateiden lisäksi kuivuus voi lisääntyä. Esimerkiksi pitkät ja lämpimät kesät saattavat laskea pohjaveden pintaa loppukesällä ja syksyllä. Kun keväät aikaistuvat, sulamisvesien tuottama pohjavesitäydennys ei välttämättä riitä koko kesäksi.

”Kuivuutta esiintyy Keski-Euroopassa paljon ja Ruotsissakin. Ei se ole semmoinen asia, ettei meidän tarvitsisi sitä miettiä”, huoltovarmuuskeskuksen Saukkonen sanoo.

Kuivuusjaksot voivat heikentää pohjaveden laatua esimerkiksi nostamalla rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Humuspitoisuus saattaa kasvaa ja haitalliset aineet kulkeutua uusille alueille virtausolojen muuttuessa.

Huoltovarmuuden kannalta tärkeintä on, että vedenhankintajärjestelmä on joustava.

”On aina parempi ratkaisu, että veden hankintamuotoja on monenlaisia, on esimerkiksi pohjavettä tai tekopohjavettä ja pintavettä saatavilla, tai ehkä jopa näitä kaikkia kolmea.”

Kun vettä hankitaan useilla eri tavoilla, järjestelmä on Saukkosen mukaan kestävämpi erilaisten häiriöiden varalta.

Lue lisää: Tavase vai Rusko? Tampere aikoo linjata Tavase-ratkaisun vielä tänä vuonna, nämä asiat painavat vaakakupissa

Lue lisää: Pälkäne valittaa Tavase-hankkeen vesitalouslupaa koskevasta päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Epilänharju-Villilä A:n pohjavesialue ulottuu Ylöjärven puolelle, josta pohjavesialue vaihtuu Ylöjärvenharjuksi. Teivon ravirata on vielä Epilänharju-Villilä A:n puolella. Näkymä Teivon raviradalta keskustaan päin.

Tarkkailu jatkuu

Näsisaaren rakentamisen vaikutusten tarkkailua pohjavesialueeseen jatketaan viisi vuotta saaren valmistumisen jälkeen.

Jos jossakin yhdeksästä putkesta havaittaisiin jonkin aineen pitoisuuden kasvaneen, sille tehtäisiin tarkistusmittaus ja syy pitoisuuden kasvamiseen pyrittäisiin selvittämään mahdollisimman hyvin.

Putkien ympärillä on kaiken aikaa muutakin toimintaa ja Paasikiventiellä kulkee raskaita ajoneuvoja.

Siksi tarkkailua tehdään useista putkista vuosien ajan, jotta tietoa kertyy laajemmin.

”Toivotaan, ettei sieltä mikään lukema ponnahda missään kohtaan”, ely-keskuksen Eeva-Maija Haukka sanoo.

Epilänharju–Villilä A -pohjavesialueesta saadaan todennäköisesti tulevaisuudessa muutenkin lisätietoa. Alue on päässyt esimerkkikohteeksi Huonossa kemiallisessa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskinhallinta -hankkeen toiseen vaiheeseen.

Hankkeessa selvitetään, millä tavalla haitta-aineet kulkevat pohjavesialueella ja mitkä toimet auttaisivat parhaiten pohjaveden tilan parantamiseen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut