Moni on kirjannut hoitotahdon ja elvytyskiellon Omakantaan turvatakseen arvokkaan kuoleman – Hoivakodin henkilöstö ei kuitenkaan pääse asukkaan Omakantaan

Myös hoivakotien pitää tarjota hyvää saattohoitoa. Lähtökohta on, että elämän loppuvaiheessa ihmistä ei siirretä enää mihinkään, vaan hän voi asua omassa kodissaan kuolemaan asti. Selvitimme, miten voi varmistua siitä, ettei haurasta vanhusta elvytetä vastoin hänen omaa ja läheistensä tahtoa.

Kun ikäihminen saa paikan hoivakodista, hänelle pitäisi tehdä elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma heti ensimmäisinä kuukausina muuton jälkeen.

17.8. 7:42

Aamulehti

Kiireelliset ensihoitotehtävät hoivakoteihin ja hoitolaitoksiin ovat tuoreen tutkimuksen mukaan yleisiä. Lääketieteen lisensiaatti Heidi Kangasniemen väitöskirjatutkimuksen mukaan (AL 11.8.2022) joissain tapauksissa hauraita vanhuksia on elvytetty ja kuljetettu päivystyksen hälinään kuolemaan, vaikka heillä olisi ollut elvytyskielto. Tämä on epäeettistä ja aiheuttaa yhteiskunnalle turhaan isot kustannukset, minkä vuoksi toimintatapoja olisi tarpeen kehittää.

”Yksiköiden välillä on eroja hyvinvointialueen sisällä. Keskeisessä roolissa ovat johtaminen, henkilöstön pysyvyys, koulutus, ohjeet ja tuki sekä selkeästi sovitut toimintatavat myös yksityisen palvelutuotannon kanssa”, linjaa Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysjohtajana elokuussa aloittanut Taru Kuosmanen.

Lue lisää: Kun vanhus menee hoivakodissa elottomaksi, paikalle hälytetään lääkäri­helikopteri ja ambulanssi – Potilas pelastuu, mutta kuolee pian päivystyksen hälinässä: "Ei ole eettisesti oikein"

Laadukas saattohoito

Tampereen kaupungin tehostetussa palveluasumisessa käytäntöjen pitäisi olla kunnossa. Ikäihmisten palvelujen palvelujohtaja Mari Patronen kertoo, että sen eteen on tehty töitä lähes 15 vuotta.

”Tehostetussa palveluasumisessa eletään elämän viimeisiä vuosia, joten kunnon romahtaminen harvoin tulee täytenä yllätyksenä. Kaikkien palveluntuottajiemme on täytettävä laatuvaatimukset, joihin on kirjattu, että heidän pitää pystyä tuottamaan laadukas saattohoito.”

Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt laadukkaan saattohoidon vaatimukset. Lähtökohtana on, että elämän loppuvaiheessa ihmistä ei siirretä enää mihinkään, vaan hän voi asua omassa kodissaan eli tässä tapauksessa hoivakodissa kuolemaansa asti, ellei hoidontarve edellytä sairaalahoitoa.

Tampereella on kaikkiaan runsaat 2 000 tehostetun palveluasumisen paikkaa, joista noin 500 kaupunki järjestää omana tuotantonaan. Valtaosa tehostetusta palveluasumisesta hankitaan ostopalveluna. Suurin palveluntuottaja on Esperi.

Esperin laatujohtaja Eeva Ketola korostaa, että elvytyspäätöksen tekee aina lääkäri. ”Sitä ei koskaan tee hoivakodissa työskentelevä hoitaja.”

Monien sairauksien edettyä loppuvaiheeseen tai pahennuttua äkillisesti ihmisen on vaikea ilmaista toiveitaan. Siksi on tärkeää, että hoitava lääkäri tekee asukkaan hoitoa koskevat linjaukset riittävän ajoissa. Muuten hoidon rajaaminen voi jäädä hoivakotiin hälytetyn ensihoitolääkärin tehtäväksi.

Hoitosuunnitelma heti muuton jälkeen

Kun ikäihminen saa paikan hoivakodista, hänelle pitäisi tehdä elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma heti ensimmäisinä kuukausina muuton jälkeen. Lisäksi tehdään saattohoitopäätös sekä siihen liittyvät hoidon linjaukset ja rajaukset, jotka kirjataan asiakastietojärjestelmään.

”Jos lääkäri on tehnyt hoitolinjaukset riittävän ajoissa asukkaan toiveet ja hänen kuntonsa huomioiden, myös asukkaan tahdon noudattaminen elämän loppuvaiheessa onnistuu paremmin”, Ketola toteaa.

Osana hoitosuunnitelmaa voidaan rajata esimerkiksi sydämen- tai hengityspysähdyksen jälkeistä elvytystä, tehohoitoa, isoja ja kuormittavia leikkaustoimenpiteitä, keinomunuaishoitoa tai raskaita syöpähoitoja. Lähtökohta on, että hyödytöntä tai vain kärsimystä lisäävää hoitoa ei tulisi antaa.

Asiakas tai tarvittaessa hänen omaisensa tekevät suunnitelman yhdessä hoitavan lääkärin kanssa keskustellen. Aina ei kuitenkaan ole selvää, kuka on hoitava lääkäri.

”Useimmiten kunta ostaa pelkän asumispalvelun, eivätkä lääkäripalvelut kuulu sopimukseen. Koska esimerkiksi terveyskeskuslääkäreistä on kunnissa pulaa, saattaa olla, että käyntejä vanhuspalveluyksiköissä on harvoin”, Ketola toteaa.

Mikä?

Ennakoiva hoitosuunnitelma

Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma tehdään neuvottelussa, johon osallistuvat potilas ja hänen suostumuksellaan myös läheiset sekä hoitava lääkäri ja usein myös omahoitaja.

Hoitoneuvottelussa keskustellaan sairauden kulusta, hoidosta ja hoidon järjestelyistä nyt ja tulevaisuudessa.

Jos potilas on laatinut hoitotahdon, se toimii tärkeänä osana hoitosuunnitelmaa.

Hoitotahto on hoitoa koskeva tahdonilmaisu siltä varalta, että henkilö ei pysty osallistumaan itseään koskeviin hoitopäätöksiin tajuttomuuden, sairauden, vanhuuden heikkouden tai muun syyn vuoksi.

Potilas voi ilmaista hoitotahtonsa, esimerkiksi elvytyskiellon, myös suullisesti lääkärilleen, jolloin lääkärin on kirjattava se asianmukaisesti.

Potilasasiakirjoihin kirjataan sovittu hoitosuunnitelma, keskustelun sisältö sekä osallistujien näkemykset ja toiveet.

Lähteet: Valvira, Terveyskyla.fi

Toimintakyky ratkaisee

Tampereella hoivakotien erikoislääkäripalvelut hankitaan ostopalveluna. Kaupungin tehostetun palveluasumisen asiakkaista noin 80–90 prosentilla on voimassa oleva hoitosuunnitelma. ”Luku ei voi olla koskaan sataa, sillä asiakkaiden vaihtuvuus on suurta”, Kuosmanen kertoo.

Kuosmasen mukaan oleellista on kuitenkin huomata, että hoitosuunnitelma ei ole sama asia kuin hoidonrajaus eikä asuinpaikka koskaan määritä ihmisen hoitoa, vaan sairaudet ja toimintakyky. Vaikka ikäihminen asuisi hoivakodissa, hän voi vielä hyötyä raskaastakin hoidosta.

Ei elvytetä eli DNR-päätös (Do Not Resuscitate) tarkoittaa pidättäytymistä painelu-puhalluselvytyksestä silloin, kun potilas ei enää hyödy siitä.

Ei elvytetä -päätös ei kuitenkaan tarkoita, että potilasta ei hoideta, vaan pelkästään, että häntä ei elvytetä. Esimerkiksi tapaturmaisen kaatumisen jälkeen lonkat leikataan ja vammat hoidetaan aivan normaalisti.

Omakanta ei näy

Hoitotahdon ja elvytyskiellon voi kirjata myös Omakantaan. Niin moni onkin tehnyt, ja kuvittelee asian olevan kunnossa. ”Asukkaan Omakantaan ei hoivakodin henkilöstöllä ole pääsyä. Omakannan tiedot näkyvät vain asukasta hoitavalle terveyspalveluiden henkilöstölle. Hoivakodeissa on käytössä asiakastietojärjestelmä, jonne kaikilla asukkaan hoitajilla on pääsy”, Ketola toteaa.

Vaikka hoivakodissa vuoroja tekisivät vaihtuvat sijaiset, hekin löytävät tiedot asiakastietojärjestelmästä. Yksityisyyden suoja estää sen, että nämä tiedot olisivat esillä vaikkapa potilaan sängynpäädyssä olevassa potilaskortissa.

Onko mahdollista, että ensihoito hälytetään joskus hoivakotiin vain vastuukysymysten vuoksi, koska pelätään, että omaiset nostavat metelin, jos kaikkea ei ole tehty vanhuksen hengen pelastamiseksi?

”Eihän se täysin mahdotonta ole. Nämä tilanteet vaativat ammattitaitoa ja kokemusta. Nuori vasta-aloittanut hoitaja on varmasti arempi kuin jo kymmeniä vuosia ammatissa toiminut”, Patronen toteaa.

Patrosen mukaan ongelmia ei pitäisi syntyä, kun ennakoiva hoitosuunnitelma on tehty ja kirjattu asiakastietojärjestelmään. Henkilöstö voi rauhallisin mielin noudattaa sitä. ”Hoivakodeissa on useampia hoitajia vuorossa ja tarjolla myös kollegiaalista apua.”

Tampereella turvana on lisäksi hoitajien ja lääkäreiden niin sanottu Hotke-verkosto, jossa jaetaan tietoa ja toimintaohjeita. Tämäntyyppistä toimintaa tarvitaan Kuosmasen mukaan myös hyvinvointialueella.

Lääkehoitoa 24/7

Tärkeää on, että asukas saa hoivakodissa kaiken tarvitsemansa hoidon, myös riittävän kipu- ja muun lääkehoidon, kaikkina vuorokauden aikoina. Jokaisessa vuorossa on siksi oltava aina vähintään yksi lääkeluvallinen hoitaja.

Hoivakoteihin on viime vuosina perustettu rajoitettuja lääkevarastoja, jotka sisältävät myös saattohoidon lääkkeet. Tampereella hoivakotien henkilöstö voi tarvittaessa kysyä neuvoa lääkityksestä lääkäreiden puhelinpäivystyksestä kello 8–22. Muina aikoina lääkärin ohjeet voi saada Tampereen yliopistosairaalan päivystyksestä Acutasta.

”Hoitaja ei tee päätöstä asukkaan lääkkeistä. Hoitolinjaukset ja asukkaan omat tarvittaessa annettavat lääkkeet ovat lääkärin määräämiä ja valmiina käyttöön”, Ketola korostaa.

Pirkanmaan laajuisena esimerkiksi lääkärikonsultaation saatavuudessa on eroja, mikä on Kuosmasen mukaan yksi kehittämistä kaipaava kohde. Laadukkaan saattohoidon järjestäminen jokaisessa Pirkanmaan kunnassa on jatkossa hyvinvointialueen tehtävä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut