Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola sanoo, että hoitajamitoituksia pitäisi miettiä uudelleen – Näin hyvinvointialueen valmistelu nyt etenee

Hyvinvointialueet joutuvat laatimaan vuoden 2023 budjetteja sumussa. Sote-henkilöstön palkkaratkaisu on vielä auki, samoin palkkojen yhtenäistämisen pelisäännöt. Hoitajamitoituksen kiristyminen uhkaa ensi keväänä tuoda lisää kustannuksia. Myös inflaatio laukkaa ja energian hintaa on mahdoton ennustaa. Riittävätkö hyvinvointialueille varatut rahat?

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola aloitti työnsä elokuun alussa. Erholan vastuullisena tehtävänä on luotsata maan suurinta hyvinvointialuetta, joka vastaa yli puolen miljoonan pirkanmaalaisen terveydestä ja hyvinvoinnista.

15.8. 5:15

Aamulehti

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola on käärinyt hihansa ja ryhtynyt töihin elokuun alussa. Hyvinvointialueen valmistelua syksyyn asti vetänyt Jukka Alasentie toimii edelleen johtoryhmän tukena asiantuntijana. Johtokaksikko kertoo Aamulehden haastattelussa, miten hyvinvointialueen valmistelu etenee. Kysyimme myös heidän näkemyksiään ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten sote-alan henkilöstöpulaan, hoitajamitoituksiin ja päivystysten ruuhkiin.

Väliaikaisena muutosjohtajana elokuuhun asti ollut Jukka Alasentie toimii edelleen Pirkanmaan hyvinvointialueen johtoryhmän tukena asiantuntijana, jotta tehtävien siirto sujuu hallitusti.

Millä mallilla hyvinvointialueen valmistelu on?

Erhola: ”Valmistelukone on rakennettu. Nyt aloitetaan varsinaisen uuden organisaation rakentaminen ja siirretään valmistelu hallitusti sinne. Sitä tehdään parhaillaan.”

Alasentie: ”Käsiä ja asiantuntemusta on tullut paljon lisää. Vuosi sitten meitä valmistelijoita oli kolme ja nyt on sata. Toistakymmentä johtajaa on aloittanut työnsä, ja he ottavat kokonaisuuden haltuunsa. Nyt syksyn aikana huomio on siinä, että palveluiden siirto hyvinvointialueelle tapahtuu turvallisesti ja sujuvasti.”

Mitkä ovat syksyn tärkeimmät asiat?

Erhola: ”Strategia, talousarvio ja investointisuunnitelma, sekä henkilöstön siirtosuunnitelma pitää tehdä tämän vuoden aikana. Ne ovat tiiviin valmistelun vaiheessa ja vaativat paljon työtä.”

”Pirkanmaalla sote-uudistus on vasta alussa. Ensimmäisellä aluevaalikaudella pitää määrittää paitsi ihmisten palveluja ja niiden tuottamista myös organisaation rakentamista. Samanaikaisesti ryhdytään vähitellen uudistamaan myös palveluja.”

Alasentie: ”Pitää linjata, miten kasvava palvelutarve ja rahoitus saadaan tasapainoon. Miten uudistetaan ja turvataan samalla palvelujen toimintaa.”

Pirkanmaa saa valtiolta noin kaksi miljardia euroa. Riittääkö rahoitus?

Alasentie: ”Nyt puhutaan, että raha ei riitä, mutta ei se olisi riittänyt nykyisessäkään systeemissä. Palvelutarve kasvaa niin nopeasti. Lisäksi tulivat nyt nämä inflaatio- ja energiakysymykset, myös hoitajamitoitukset lisäävät kustannuksia.”

”Uusiin palveluihin ja hoitajamitoitukseen on korvamerkitty rahaa, ei tosin riittävästi. Valtio on ottanut myös inflaation huomioon ja rahoituslaskelmia vielä syksyn mittaan tarkennetaan. Pirkanmaan tilanne ei ole alueista huonoin.”

”Kunnat ovat voineet rahoittaa uusia tehtäviä nostamalla veroja, mutta nyt kun sata prosenttia rahasta tulee valtiolta, sen pitäisi osoittaa myös rahoitus uusien tehtävien mukana.”

Erhola: ”Vuoden 2023 budjetti tehdään hyvin suurten epävarmuustekijöiden vallitessa joka puolella Suomea. Työmarkkinapoliittinen ratkaisu sote-henkilöstön palkoista on vielä auki, samoin palkkojen harmonisaatio. Energian hintaa on vaikea ennustaa.”

”Tähän asti valtion euro on ollut erilainen kuin kuntaeuro. Kunnille on koko ajan lainsäädännöllä määrätty uusia tehtäviä, vaikka ne sanovat, että rahat eivät riitä. Nyt on mielenkiintoista nähdä, muuttuuko suhtautuminen, kun rahoitus tulee valtiolta. Ainakin voi toivoa, että näkymä olisi realistisempi.”

Miten palkat harmonisoidaan?

Erhola: ”Siihen on toivottu kansallista ratkaisua pitkällä siirtymäajalla. Lopullinen linjaus ei ole vielä tullut eikä välttämättä tulekaan siihen mennessä, kun hyvinvointialueet aloittavat. Valtion budjetissa harmonisointiin on varattu noin 400 miljoonaa euroa. Jos harmonisointi tehdään kärkipalkkojen mukaan, miljardikaan ei tule riittämään.”

”Erillisratkaisuna se pitäisi hoitaa. Hyvinvointialueet eivät pysty niin paljon sopeuttamaan ilman, että palvelutaso vaarantuu. Pirkanmaalla kustannukset ovat arvion mukaan lähellä sataa miljoonaa euroa, jos kärkipalkkojen mukaan mennään. Kun myös sote-henkilöstön palkkaratkaisu on edelleen auki, ratkaisua haetaan nyt kahta kautta, mikä voi talouden kantokyvyn kannalta olla vaikeaa ja pitää yhteensovittaa.”

Onko vuodenvaihteessa edessä kaaos?

Erhola: ”Valmistelu ilman muuta tähtää siihen, että kaaosta ei ole, vaan hallittu siirtymä. Pitää kuitenkin olla realisti. Lainsäädäntöä tehtiin 17 vuotta, joten toimeenpanoonkin menee vuosia. Tulen itse Päijät-Hämeestä, jossa integraatio tehtiin 2017. Voi sanoa, että 3–4 vuotta meni siihen, että hallinnon organisaatio oli kunnossa. Palvelutuotannon uudistamista aloitettiin samaan aikaan, mutta täyteen vauhtiin se pääsi vasta sen jälkeen.”

”Ensimmäinen aluevaltuustokausi menee Pirkanmaalla hyvinvointialueen muodostamiseen ennen kuin isompia hyötyjä aletaan saada. Helposti puhutaan kymmenestä vuodesta ennen kuin ollaan toivotussa mallissa. Korjausliikkeitä varmasti tehdään jo siinä matkan varrella.”

Alasentie: ”Kaikki ei tule olemaan valmiina vuodenvaiheessa. Esimerkiksi tietojärjestelmissä joudutaan tukeutumaan kuntakohtaisiin ratkaisuihin. Se tavoite, että kuntalaiset voisivat käydä missä tahansa sote-keskuksessa Pirkanmaalla ei tule aluksi toteutumaan. Pyrimme viestimään mahdollisimman hyvin, mistä numerosta ajan voi varata ja mihin ottaa yhteyttä. Nykyiset numerot todennäköisesti säilyvät aluksi rinnalla. Hyvinvointialue näyttää kyntensä vasta vuoden, kahden päässä. Aikataulu oli ihan liian tiukka näiden uudistusten tekemiseen, kun lainsäädäntö oli valmiina vasta kesällä 2021.”

Sote-uudistuksen piti hillitä kustannuksia, mutta onnistuuko se?

Erhola: ”Kokemukset alueilta, joissa yhdistyminen on jo tehty, ovat olleet varsin hyviä. Kustannustehokkaimpia organisaatioita Suomessa ovat jo integroidut kuntayhtymät Siun sote, Päijät-Häme ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. Eivät ne tulokset tule itsestään, vaan joudutaan tekemään vaikeitakin toimenpiteitä. Suuri organisaatio antaa siihen enemmän mahdollisuuksia. On tärkeää, että on yksi budjettilinja ja yksi poliittinen päätöksentekijä. Pirkanmaa on hyvänkokoinen alue tämän uudistuksen tekemiseen.”

Alasentie: ”Mitään kaksinkertaista organisaatiota ei olla rakentamassa. Samaan aikaan, kun rakennetaan uutta organisaatiota ja tulee uusia virkoja, myös puretaan olemassa olevaa. Jos meillä on ollut 800 kuntien ylläpitämää tietojärjestelmää ja lisenssimaksut niistä kaikista, niitä pystytään nyt yhdistämään ja karsimaan. Sieltä löytyy kohteita, joissa on päällekkäisyyttä tai muuta järkeistämisen varaa. Nopeitakin voittoja on saatavissa, mutta ne eivät tätä peliä ratkaise.”

Miltä palveluverkko näyttää viiden vuoden kuluttua?

Erhola: ”Se on varmasti eri muotoinen kuin nykyään. Koko maassa on suuri tarve digitalisaatiolle ja liikkuville palveluille, joita tulee kivijalkapalveluiden rinnalle. Kyllä sinne muutoksia tulee.”

Alasentie: ”Ihmiset eivät enää halua pankkisaliin jonottamaan, vaan asiat on totuttu hoitamaan digitaalisesti. Siihen julkinen sote-palvelu on ollut hidas vastaamaan. Nyt saadaan siihenkin lisää paukkuja, kun ei tarvitse tehdä 23:a erillistä ratkaisua.”

Mistä saadaan riittävästi osaavaa henkilöstöä?

Erhola: ”Henkilökunnan saatavuus ja työssä jaksaminen ovat suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan suurin ongelma. Surullista on, että tämä tilanne on ollut tiedossa jo yli kymmenen vuotta. Nyt on kiire hakea ratkaisuja, joista yksi ihan välttämätön on työperäinen maahanmuutto. Koulutuksessa on suurin piirtein sama määrä porukkaa kuin mitä eläköityy, mutta se ei riitä kattamaan hoidon tarpeen kasvua. Ajateltiin, että se tulisi tuottavuuden kasvun ja teknologisten innovaatioiden kautta, mutta näin ei ole käynyt. Samanaikaisesti on säädetty hoitajamitoituksesta, mikä on entisestään lisännyt henkilöstön tarvetta.”

”Kansallisia ratkaisuja on pakko hakea. Valtakunnallinen poikkihallinnollinen työryhmä pohtii asiaa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Jokaisen alueen pitää miettiä myös itse kaikkia mahdollisia keinoja. Yliopistolliset alueet kuten Pirkanmaa eivät suinkaan ole huonoimmassa päässä, mutta nyt henkilöstöpula on alkanut koetella myös niitä ja noussut näkyväksi.”

Alasentie: ”Eihän tämä koske vain sotea, vaan työvoimapulaa on monella muullakin alalla. Tilanne on kohta se, että koko työelämään tuleva ikäluokka työllistyisi julkiselle sektorille. Asiasta on puhuttu 10–20 vuotta, mutta koska ongelma ei ole ollut akuutti, sille ei ole tehty mitään. Nyt ollaan pakon edessä, eivätkä ratkaisut ole optimaalisia.”

Pitäisikö hoitajamitoitukset purkaa?

Erhola: ”Niitä pitää tarkastella uudelleen, mutta tämä on vahvasti poliittinen kysymys. Nykyinen hallitus on mitoitukset säätänyt, joten sille voi olla vaikea paikka lähteä arvioimaan asiaa uudelleen. Koko maassa on suuria vaikeuksia noudattaa nykyisiä mitoituksia, ja esimerkiksi yksityiset palveluntuottajat sulkevat asiakaspaikkoja. Mitoituksia on säädetty hyvässä tahdossa ja tarkoituksessa, mutta kun tilanne on nyt tämä, olisi viisautta käyttää poliittisen harkinnan mahdollisuutta. ”

”Ratkaisu ei ole se, että mitoituksia kiristetään taas ensi keväänä lisää tai säädetään niitä myös kotihoitoon, koska henkilöstöä ei ole saatavilla. Suomessa toimiva vanhustyön verkosto on tehnyt yhteisen kannanoton, jossa toivotaan, että eduskunta tarkastelee kriittisesti ensi kevään mitoitusta. Huhtikuussa 2023 vaadittu hoitajamitoitus on kiristymässä nykyisestä 0,6 työntekijästä asukasta kohden 0,7:ään.”

Alasentie: ”Vanha sanonta on, että tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Tässä on vähän sama juttu. Hoitajamitoitukset haluttiin kirjata lakiin sen jälkeen, kun yksityisten hoivapaikkojen ongelmat tulivat julkisuuteen. Toteutusta ei ehkä mietitty ja arvioitu ihan loppuun asti. Päätösten teko todennäköisesti siirtyy seuraavalle hallitukselle.”

Mitä pitäisi tehdä päivystysten ruuhkille?

Erhola: ”Päivystykset ovat ikkuna koko suomalaiseen sote-palvelujärjestelmään, mutta päivystyksiä kehittämällä ongelma ei ratkea. Juurisyy on ympäröivässä rakenteessa. Vanhusten kotona asumista on haluttu tukea niin pitkään kuin mahdollista, mikä on lähtökohtaisesti oikea periaate. Kivijalka kuitenkin pettää, jos kotiin ei ole viedä riittävästi henkilöstöä. Suomessa peruspalvelut ovat olleet osin riittämättömällä tasolla. Samaan aikaan väestö ikääntyy nopeasti. Ylimääräisenä tekijänä tuli vielä pandemian hoito, mikä on tuonut nämä ongelmat nopeasti esille.”

Mikä?

Pirkanmaan hyvinvointialue

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Pirkanmaalle muodostuu Suomen suurin hyvinvointialue, jonka alueella asuu yhteensä yli puoli miljoonaa asukasta.

Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin palvelut siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2023 alusta alkaen.

Hyvinvointialueen aloittaessa valtiolta tuleva rahoitus on noin kaksi miljardia euroa. Rahaa tulee myös muiden hyvinvointialueiden potilailta ja asiakasmaksuina, yhteensä budjetti on noin 2,35 miljardia euroa.

Suurin menoerä ovat henkilöstökulut, joihin liittyvä palkkojen harmonisointi on vielä kysymysmerkki.

Hyvinvointialueelle siirtyy liikkeenluovutuksella niin sanottuina vanhoina työntekijöinä yli 19 000 työntekijää. Suurin ammattiryhmä ovat hoitajat.

Väestön ikääntyminen lisää palveluntarvetta ja kustannuksia tulevina vuosina noin 30 miljoonan euron vuosivauhtia.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut