Suuri ammattikoulu joutunut tekemään talkootöitä miljoonien eurojen edestä Tampereen seudulla – osaajia pitäisi kouluttaa, mutta Tredun rahat eivät riitä

Viime vuosina Pirkanmaan vetovoima on kasvanut ja myös isot yritykset ovat tehneet alueelle investointeja. Kasvavan maakunnan nurja puoli nousee kuitenkin esiin ammatillisten koulutuspaikkojen liian vähäisenä määränä sekä sitä myöten pahentuvana työvoimapulana.

Kirsi Viskari toteaa, että rahaa koulutuksen kentälle tuskin on tulossa lisää.

17.8. 5:00

Aamulehti

”Meillä Pirkanmaalla on hirvittävän iso tarve ammatillisista osaajista. Ongelmana on, ettemme pysty kouluttamaan heitä riittävästi, koska meillä ei ole rahaa”, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtaja Kirsi Viskari toteaa.

Ammatillisen koulutuksen vaikeaa rahoitustilannetta voidaan Viskarin mukaan selittää monella tekijällä. Yksi niistä liittyy maakunnan kasvuun. Nuoret ikäluokat pienenevät koko Suomessa, mutta Pirkanmaalla väestön ennustetaan kasvavan erityisesti muuttoliikkeen kautta. Kun toisesta asteesta tuli pakollinen, monilla alueilla se näkyi ammatillisen koulutuksen suosion laskuna. Pirkanmaalla tilanne on päinvastainen.

Talkootyötä

Tällä hetkellä pirkanmaalaiset ammatillisen koulutuksen tarjoajat ovat Viskarin mukaan tehneet talkootyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulu tekee jatkuvaa tappiota ja syö omia vanhoja voittojaan. Niin sanottujen talkoiden määrä lasketaan opiskelijavuosien mukaan. Se kuvaa, kuinka monta opiskelijaa oppilaitoksella on vuositasolla.

”Talkoilla opiskelijavuosia on tehty Pirkanmaalla yhteensä reilut 700. Se on sellaisen pienen toisen asteen oppilaitoksen verran. Rahana se tarkoittaa 5–10 miljoonaa euroa vuodessa.”

Viskarin mukaan Tredussa olisi tarve 350 opiskelijavuoden lisäämiseen. 5–10 miljoonan euron rahoitustarpeesta Tredun osuus olisi alueen suurimpana kouluttajana noin puolet.

Mikä?

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Tampereen seudun suurin ja Suomen toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä.

Tarjoaa ammatillista koulutusta yhteensä 14 toimipisteessä kahdeksalla eri paikkakunnalla ympäri Pirkanmaata. Toimipaikkoja muun muassa Tampereella, Nokialla, Orivedellä sekä Virroilla

Vuosittain Tredussa opiskelee noin 17 000 nuorta ja aikuista.

Koulutustarjonnassa 29 perustutkintoa, 21 ammattitutkintoa sekä 11 erikoisammattitutkinto. Lisäksi Tredu tarjoaa erilaisia täydentäviä koulutuksia.

Lähde: Tredu

Viskarin mukaan korona-aikana koulutukseen jaetut panostukset ovat olleet merkittäviä, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat riittämättömät. ”Määräaikaisella koulutuspanoksella saadaan koulutukselle käynnistyslupa. Kahden vuoden rahoituksella ei kuitenkaan tutkintoon johtavaa koulutusta toteuteta kestävästi. Syntyy hetkellinen nousu, ja sitten se määräaikainen rahoitus loppuu. Jos sille ei tule jatkoa, on pakko taas leikata jostain”

Toinen tilannetta selittävä tekijä on oppilaitosten rahoitusjärjestelmä, joka on Viskarin mukaan liian jähmeä ja hidas vastaamaan koulujen sen hetkisiin tarpeisiin. Pahaksi tilanne on kärjistynyt vuosien 2020 ja 2021 aikana, kun työvoimatarve monilla aloilla on kasvanut. Rahoituksesta päätetään aina kahden vuoden viiveellä. Esimerkiksi vuoden 2023 päätös perustuu vuoden 2021 toteumaan.

”Kun ajatellaan korona-aikaa ja tätä taloustilanteen muutosta, niin se rahoitus ei vastaa tätä tilannetta, mikä meillä on nyt.”

Valtio maksaa koulutuksen järjestäjille tietyin aikavälein kompensaatiota, mikäli siihen katsotaan olevan aihetta. Viskarin mukaan huolimatta Tredun asemasta maakunnan suurimpana kouluttajana, se on saanut vähiten kompensaatiota viime vuosina. Asiasta on kirjelmöity myös ministeriöön, mutta vastausta ongelmaan ei ole saatu.

Viskarin mukaan tuntuu tylyltä sanoa, ettei Tredu voi kouluttaa enempää, koska Pirkanmaalla on sekä hakijoita kouluun että tarvetta osaajista. "Me emme voi sitä tehdä, kun meiltä puuttuvat eväät."

Tredu hakee säästöjä muun muassa toiminnan tiivistämisen kautta. ”Kaikissa investoinneissa mietitään tarkkaan, että mihin me rahaa laitamme, ja yritetään tehdä yhteistyössä yritysten ja työnantajien kanssa”, Tredun johtaja Kirsi Viskari kertoo. Hervannan Hepolamminkadulla sijaitsevassa Tredun toimipisteessä koulutetaan muun muassa media-alan opiskelijoita. Ammattioppilaitoksissa joudutaan investoimaan suuriinkin laitehankintoihin.

Vaikutukset investointiin

Tällä hetkellä rahoitusmallista hyötyvät ennen kaikkea ne oppilaitokset, jotka ovat tehneet hyvän tuloksen aiemmin. Viskari toteaa, että alueet, joilla on käynyt taloudessa, työpaikoissa tai nuorten määrässä päin vastoin kuin Pirkanmaalla, ovat tällä hetkellä saaneet enemmän rahaa, koska myös tulokset ovat olleet aikaisemmin paremmat.

”Ja tämä on tietenkin politiikkaa. Mitkä asiat ovat tärkeitä? Onko vientiteollisuusvetoisen kasvun tukeminen tärkeää vai halutaanko tukea väestökadon alueita”.”

Suomessa on Viskarin mukaan tällä hetkellä sellaisia paikkakuntia, joissa käydään vain kouluttautumassa, mutta joihin ei valmistumisen jälkeen työllistytä. Huolestuttavaksi seikaksi hän nostaa työvoimapulan pitkittymisen aiheuttamat seuraukset, esimerkiksi yritysten halukkuudessa investoida alueelle.

Tampereen teollisuusoppilaitos oy:n toimitusjohtaja ja Tampereen kauppakamarin edunvalvontajohtaja Peer Haatajan mukaan monet konepajayritykset kamppailevat nyt työvoimapulan kanssa. Haataja kuvattiin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen toimipisteessä Tampereen Nirvassa tammikuuta 2022. Tampereen teollisuusoppilaitos on Tampereen Aikuiskoulutussäätiön tytäryhtiö, joka jatkokouluttaa henkilöstöä Tampereen seudun konepajateollisuudelle.

Tampereen kauppakamarin johtajan Peer Haatajan mukaan työvoimapula ei ole vielä heijastellut Pirkanmaalla yritysten investointihalukkuuteen.

”Teollisuuden investointeja on tullut viime vuosina alueelle tasaiseen tahtiin. Joka kerta siihen kuitenkin liittyy kysymys, että kun tulee uusi tuotantolinja, niin tarvitaan tekijöitä lisää töihin,” Haataja summaa.

”Jossain kohtaa tietysti, jos tilanne säilyy tällaisena, tulee se hetki, että yritys pitää sitä työnvoiman saatavuutta liian isona riskinä, ja sitten joku investointi voi jäädä tekemättä.”

Yhteistyöstä helpotusta

Tällä hetkellä Tampereen ja Pirkanmaan alueella erityisesti valmistava teollisuus, ravintola- ja cateringala sekä puhtaanpito- ja kiinteistöhuoltoala kaipaavat lisää osaajia. Sote-ala valtakunnallisesti potee osaajapulaa.

Kauppakamarin Haataja kertoo tarkastelevansa työvoimapulaa ilmiönä ennen kaikkea konepajateollisuuden ja Tampereen teollisuusoppilaitoksen näkökulmasta, jonka toimitusjohtaja hän on.

”Meillä eläköityy sieltä noin 500 työntekijää vuodessa, ja oppilaitoksesta valmistuu sen alan koulutuksesta noin 200 tekijää, eli se on 300 henkilön rako.”

Yksi ratkaisu työllisyysongelmaan voisi olla vahvempi panostus nuorten työssäoppimiseen. Haatajan mukaan työvoimapulan vuoksi Kauppakamariin yhteyttä ottaneet yritykset ohjataan usein etsimään työntekijöitä oppilaitoksista, erityisesti lyhyen aikavälin töissä.

Yksi vaihtoehto rahoitusongelman ratkaisemiseksi olisi, että isäntäkunta kompensoisi menoja. Viskarin mukaan tämä ei ole kuitenkaan järkevä tapa. ”Koulutuksen on pyörittävä siihen annetulla rahoituksella, mutta kun rahoitus on riittämätön paikkakunnan tarpeisiin, syntyy ongelma.”

”Neuvoni on se, että on yhteydessä oppilaitoksiin ja pyrkii tarjoamaan työssäoppimispaikkoja. Jos tuntuu, että töihin on saatu oikea henkilö, niin kiinnittää hänet työsopimuksella oppisopimukseen. Näin varmistaa, että valmistumisen jälkeen nuorella on ensimmäinen työpaikka ja yrityksellä työntekijä. ”

Viskarin mukaan tehokkain ratkaisu ongelmaan olisi kuitenkin rahoitusmallin muokkaaminen herkemmin muutoksiin reagoivaksi.

”Maailma muuttuu niin nopeasti, ja luulen, että muutoksen tahti vain kiihtyy. Uusia aloja tulee ja vanhoja häviää. Meidän pitäisi saada jonkinnäköistä dynamiikkaa siihen, että saamme osaajia tuotettua paremmin vastaamaan osaajatarpeisiin.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut