Lempäälästä löytyi hyytelö­sammaleläin – Asiantuntija: ”Hyvä­vointisen näköinen, normaali­kokoinen”

Vieraslajiportaaliin on jätetty tänä kesänä edellisvuosia vähemmän havaintoja hyytelösammaleläimistä.

Esa Arajärvi valokuvasi Lempäälässä maanantaina Toutosen rannalta löytämänsä hyytelösammaleläimen.

4.8. 6:00

Aamulehti

”Se on hyvävointisen näköinen, normaalikokoinen ja kasvanut jonkun vesikasvin varren ympärille”, arvioi Suomen ympäristökeskuksen Syken tutkija Kristiina Vuorio valokuvasta hyytelösammaleläintä, joka löytyi maanantaina Lempäälässä. ”Se on kiva kuva hyytelösammaleläimestä”, hän sanoo.

Hyytelösammaleläimen pinnassa näkyy Vuorion mukaan rosetteja, jotka muodostuvat ryhmästä sammaleläimiä.

Mikä?

Hyytelösammaleläin

Hyytelösammaleläin on sammaleläinten yhdyskunta, jossa voi olla tuhansia yksilöitä.

Vieraslajina se on epätoivottu, mutta sitä esiintyy Suomessa Vuoksen vesistössä ja Pirkanmaalla Pyhäjärvessä.

Hyytelöä voi kertyä laiturien rakenteisiin, vesikasveihin, kalaverkkoihin ja katiskoihin.

Voi yrittää vähentää poistamalla rannasta kiinnittymispintoja ja puhdistamalla maalla katiskat ja verkot.

Eläin on syytä kompostoida tai kaivaa maahan.

Lähde: Suomen ympäristökeskus

Vieraslajiportaaliin on jätetty netissä Lempäälästä kolme eri kansalaishavaintoa hyytelösammaleläimistä.

Yksi havainnoista on Lempäälän kesäasukkaan, helsinkiläisen Esa Arajärven. Aamulehti pyysi häneltä valokuvan havainnosta, ja lähetti kuvan hyytelösammaleläimestä myös Vuorion arvioitavaksi.

Arajärvi ei hämmentynyt näystä, sillä hyytelösammaleläimet ovat hänelle tuttuja. Niitä on löytynyt menneinä vuosina samasta paikasta, ja ne on heitetty riittävän kauas rannasta kuivalle maalle leviämisen estämiseksi.

Valokuvan hyytelösammaleläimen lähellä oli Arajärven mukaan jokunen hyvin pienkin hyytelöluiru.

Halkaisija noin milli

Vieraslajin epäillään tulleen Suomeen ja Vuoksen vesistöön rahtilaivojen mukana painolastivedessä. ”Pirkanmaan Pyhäjärvelle eivät rahtilaivatkaan pääse. Ihminen hyytelösammaleläimen on jotenkin tuonut sinne varmaankin”, Vuorio sanoo. ”Niitä voi tarttua veneen pohjaan tai siirtyä pilssiveden mukana vesistöstä toiseen.”

Ihmisen lisäksi linnut saattavat siirtää hyytelösammaleläimen talvehtimisvaiheita eli statoplasteja. Statoplastit ovat pieniä kiekkoja, joiden halkaisija on noin millimetri. ”Ne voivat tulla vesilintujen ruoansulatuskanavan läpi vahingoittumattomina. Yksi mahdollisuus on, että ne tarttuvat väkäsillään lintujen höyheniin ja kulkeutuvat niin vesistöstä toiseen”, Vuorio kertoo.

”Sama ilmiö Saimaalla”

Ylitarkastaja Anu Peltonen Pirkanmaan ely-keskuksesta arvioi, että pirkanmaalaishavaintojen kirjaamiseen vieraslajiportaaliin vaikutti Yle Tampereen maanantaina aiheesta tekemä lähetys, vaikka siinä ei löydetty Lempäälässä yhtään hyytelösammaleläintä.

Pirkanmaan ely-keskus pyysi jo kesäkuun puolivälissä havaintoja, mutta ensimmäiset kirjattiin sinne vasta nyt.

Myös Arajärvi innostui kirjaamaan tiedot portaaliin luettuaan Ylen jutun. Valokuvan hän ehti ottaa jo ennen sitä. ”Aikanaan ilmoitin niistä, mutta välivuosina en ole jaksanut tehdä sitä. Hyvä ne olisi sinne ilmoittaa, joten tein sen nyt. Sillä tavalla juttu vaikutti”, hän kertoo.

Viime vuonna hyytelösammaleläimistä kirjattiin vieraslajiportaaliin syyskuun alkuun mennessä 34 havaintoa Pirkanmaalta, mikä oli noin 30 havaintoa vähemmän kuin 2020. Huippuvuonna 2018 tehtiin yli 150 havaintoa.

”Niihin totutaan niin, että niistä ei enää ilmoitella aiempien vuosien tapaan. Sama ilmiö on käynyt Saimaan puolella”, Vuorio kertoo.

Hän toivookin havaintoja tulevan lisää. ”Silloin voimme kartoittaa, missä päin niitä on.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut