Onko Tampere menettänyt vetovoimansa? Muuttotutkijan teettämän taulukon perusteella kyllä – ”Nyt ensimmäisen kerran näkyy pientä sakkaamista”

Tampere on ollut useana vuonna kuntien välisessä nettomuutossa kärkisijoilla. Tuoreessa taulukossa Tamperetta ei edes näy. Nokia sen sijaan on kolmannella sijalla. Kysyimme muuttotutkijalta, mistä on kyse.

Tampere on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Uusia asuntoja on valmistunut runsaasti muun muassa Lentävänniemeen, jonne rakennetaan parhaillaan myös raitiotietä. Tänä vuonna nettomuuttoluvuissa näkyy pientä sakkaamista.

27.7. 6:00

Aamulehti

Tampere on tottunut porskuttamaan vetovoimatilastojen kärkipaikoilla, mutta tuoreimmat luvut kylmäävät. Muuttotutkija Timo Aro on koostanut Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella taulukon 20 kunnasta, jotka ovat saaneet eniten kuntien välistä nettomuuttoa tänä vuonna.

Tampere ei mahdu koko taulukkoon. Jos sama meno jatkuisi koko vuoden, huonommin olisi mennyt viimeksi 1980-luvulla.

Lue lisää: Tampereen muuttovoitto romahti ja kaupunki jäi alkuvuonna vain niukasti plussalle: ”Yllättävän suuri muutos” – Katso, miten oma kuntasi pärjäsi

Mistä on kyse?

Taulukkoon on kerätty ennakkotiedot tammi–kesäkuulta. Kärkipaikalla on Espoo 1 093 hengen muuttovoitolla. Tampere löytyisi sijalta 32, jos taulukko ulottuisi sinne asti. Kaupungin väkimäärä kasvoi maan sisäisestä nettomuutosta 56 hengellä alkuvuoden aikana.

Timo Aron mukaan riippuu tulkinnasta, onko se paljon vai vähän. Luku on suuri, jos sitä vertaa muihin isoihin opiskelukaupunkeihin. Tampere on sentään plussan puolella, kun muut suuret opiskelukaupungit Espoota lukuun ottamatta ovat todella paljon miinuksella.

"Tämä on signaali siitä, että Tampere on edelleen kohtuullisen vetovoimainen.”

Voidaanko nyt hengähtää helpotuksesta? Ei aivan.

Timo Aron mukaan tulomuutto Tampereelle on ”samalla uralla” kuin ennen koronakriisiä, mutta lähtijöitä on enemmän. Hän sanoo, että syksy korjaa tilastoa, mutta muuttovoitto on maltillisempaa kuin mihin viimeisen 4–5 vuoden aikana on totuttu.

Viime vuonna vastaavaan aikaan Tampere keräsi kuntien välistä nettomuuttovoittoa 186 henkeä. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin tänä vuonna.

”Suunta selvästi poikkeaa urasta, johon Tampereella on totuttu viime vuosina. Tampereen vetovoima on ollut poikkeuksellisen suurta noin vuodesta 2015. Nyt ensimmäisen kerran näkyy pientä sakkaamista”, sanoo aluekehittämisen konsulttiyhtiö MDI:n johtavana asiantuntijana työskentelevä Aro.

Tampere luottaa vetovoimaansa

Tampereen kaupungilla ei olla ollenkaan huolissaan taulukosta. Kaupunkiympäristön suunnittelujohtaja Jukka Lindfors ei ole ehtinyt tarkasti perehtyä lukuihin, mutta sanoo, että tilastoissa on perinteisesti heiluntaa.

”En näe, että Tampereen vetovoimalle olisi tapahtunut varsinaisesti mitään, vaikka muutoksia lyhyellä jänteellä ihmisten käyttäytymisessä olisi.”

Tampereen kaupunkiympäristön suunnittelujohtaja Jukka Lindfors sanoo, että tärkeintä on koko Tampereen seudun vetovoima. ”Ympäryskunnat pystyvät tarjoamaan laajemmin pientalotontteja ja väljempää asumista. Tampereella on urbaanit vetovoimatekijät. Jos emme kilpaile seudun sisällä, vaan keskitymme kehittämään mahdollisimman vahvaa seutua, kaikki voitavat.”

Lindforsin mukaan hyvä esimerkki Tampereen vetovoimasta on joukkoliikenteen kesäkuun matkustajaennätys.

”Monessa kaupungissa oltiin vielä jäljessä matkustajamäärissä. Tampereella oli paras kesäkuu koskaan.”

Lindfors sanookin odottavansa luottavaisin mielin vuositilastoja.

”Kun uudet opiskelijat aloittavat, se vaikuttaa tilastoihin todella paljon.”

Samaa sanoo Timo Aro. Suurten opiskelukaupunkien tilastosijoitukset menevät kertaheitolla uusiksi vuoden kolmannella kvartaalilla.

”Tampereelle ja kaikille muille suurille opiskelukaupungeille vuoden ensimmäiset kuusi kuukautta ovat yleensä mollivoittoisia, tai kasvu on todella minimaalista. Heinä-, elo- ja syyskuu kääntävät sitten tilanteen enemmän tai vähemmän muuttovoittoiseksi.”

Ympäryskunnilla pyyhkii hyvin

Peräti viisi Pirkanmaan kuntaa mahtuu tammi–kesäkuun tilastossa 20 muuttovoittajan joukkoon. Nokia on kolmannella sijalla, ja kymmenen kärkeen sijoittuvat myös Lempäälä, Kangasala ja Ylöjärvi.

Aron mukaan kehyskunnat ovat koko ajan ovat kyenneet vahvistamaan omaa suhteellista asemaansa. Tampereen muuttovoittoa laimentaa nyt etenkin 25–44-vuotiaiden poismuutto.

”Vielä 2010-luvulla Tampere pystyi tuomaan uusia asuinalueita hyvillä paikoilla, ja nuorten aikuisten virta kehyskuntiin tyrehtyi.”

Esimerkiksi Vuores alkaa vähitellen olla täyteen rakennettu. Ranta-Tampellan asunnot eivät ole hintojensa vuoksi kaikkien ulottuvissa. Myös korona-aikana voimistuneet toiveet väljemmästä asumisesta vaikuttavat.

"Kehyskunnat ovat pystyneet monipuolistamaan asuntotuotantoaan. Nokia on hyvä esimerkki”, Aro sanoo.

Nokialle muuttaa lapsiperheitä

Nokian kaupungille tuoreet muuttovoittoluvut ovatkin mannaa. Kaupungin tavoite on kasvaa prosentilla joka vuosi.

”Nokialla on erinomainen vetovoima, ja se tietysti lämmittää mieltä. Toki kaupunkiseutu on kokonaisuudessaan vahva, mutta paljon on Nokian aikaansaannoksia”, sanoo kaupunginjohtaja Eero Väätäinen.

Nokian viime vuosien muuttovoittoluvut ovat Nokian historiassa kovia lukuja. Kaupunginjohtaja Eero Väätäisen mukaan Nokia ei tavoittelisi kasvua, jos siitä aiheutuisi enemmän kustannuksia kuin tuloja. Väätäinen kuvattiin tammikuussa 2020.

Runsas omakotitonttien tarjonta vetää lapsiperheitä. Keskustaan on noussut uusia kerrostaloja.

Kaupunki on päättänyt viime vuosina monista suurista investoinneista.

”Olen kuullut sanottavan, että eräs nuori perhe muutti Nokialle, koska täällä on päätetty laittaa koulut kuntoon.”

Muuttovoitto hyödyttää alueen yrityksiä. Sekä työvoiman että asiakkaiden määrä kasvaa. Väätäisen mukaan vaikutukset kunnan talouteen ovat viime kädessä myönteiset, vaikka kasvu lisää investointitarpeita.

”Pitää rakentaa päiväkoteja ja infraa ja laajentaa kouluja, mutta nämä kustannukset ovat miellyttävämpiä hallita kuin taantumisesta aiheutuvat.”

Top 20

Kuntien välinen nettomuutto Suomessa

Tammi–kesäkuu 2022

1. Espoo 1093

2. Järvenpää 339

3. Nokia 289

4. Tuusula 279

5. Lempäälä 257

6. Mäntsälä 201

7. Kangasala 191

8. Kaarina 176

9. Ylöjärvi 156

10. Raisio 116

11. Nurmijärvi 105

12. Porvoo 100

13. Lahti 98

14. Lieto 96

15. Kokkola 88

16. Naantali 79

17. Valkeakoski 76

18. Siilinjärvi 74

19. Seinäjoki 73

20. Hämeenlinna 69

...

32. Tampere 56

Lähde: Timo Aro (Tilastokeskus, väestön kuukausitiedot -tietokanta, ennakkotiedot)

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut