Aivan Kolmostien kupeessa pääsee aikamatkalle, joka uhkasi historian oikusta hävitä kokonaan – Kuvat: Tältä näyttää Heiskan talon­poikais­miljöössä Hämeenkyrössä

Heiskan talonpoikaismiljöö Hämeenkyrössä tarjoaa maalaisromanttisen pysähdyspaikan Kolmostietä matkustaville kesälomalaisille. Aamulehti kiertää vuorotellen ilmestymisalueensa kunnat ja paneutuu kiinnostaviin paikallisiin puheenaiheisiin.

Heiska-yhdistyksen perusarvoina ja tavoitteina ovat tilan perinteikkään kulttuuri- ja rakennusperinteen kunnioitus sekä säilyttäminen. Vaikka yhdistystoimintaa tehdäänkin vapaaehtoisperiaatteella, vaatii tilan ylläpito myös rahaa. ”Etenkin talvisin lämmitys- ja sähkökustannuksista kasvaa aika mittavia summia”, sihteeri Corell kertoo.

19.7. 5:30

Aamulehti

Vanha suomalainen elokuva. Se on ensimmäinen ajatus, joka nousee mieleeni, kun saavumme kuvaajan kanssa Heiskan talonpoikaismiljöön pihapiiriin Hämeenkyrössä. Vaikutelmaa tosin häiritsee hieman parkkipaikka täynnä moderneja peltihevosia.

”Kesäkuun alusta syyskuun alkuun asti meillä riittää kävijöitä. Historiasta kiinnostuneet turistit vierailevat meillä, mutta kyllä ihan paikallisetkin saattavat yllättyä siitä, millainen paikka täältä löytyykään!” Heiska ry:n sihteeri Sari Corell selittää näkyä.

Ja niin muuten yllättyy tällainen junantuoma tamperelainenkin. Ei nimittäin uskoisi, että aivan Kolmostien kupeesta tarjoutuu mahdollisuus kurkistaa 1800-luvun sääty-Suomeen.

Pihapiirin savusauna lämpenee tarvittaessa rahallista korvausta vastaan. Myös palju on vuokrattavissa.

Heiska ry:n entinen sihteeri Aune Hamadi (vas.) ja nykyinen sihteeri Sari Corell viihtyvät talonpoikaismiljöön idyllisessä pihapiirissä.

Talkootyöllä rakennetun kesäteatterin valmistumisessa meni ainakin pari kesää, kertoo Hamadi.

"Heiskan tarjoamat työtehtävät vastaavat koulutustaustaani. Haluan muutenkin tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä”, kertoo yhdistyksen sihteeri Sari Corell.

Historia purku-uhan alla

Heiska-yhdistyksen ylläpitämän talonpoikaismiljöön juuret ulottuvat 1500-luvun puoliväliin saakka, jolloin tilan omisti sepän taidoistaan kuuluisa Henrik Henrikin poika. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tilan puolestaan omisti Iisakki Vihtori Heiska vaimonsa Henrika Simsonintyttären kanssa. Heille syntyi kaksitoista lasta, joista kuusi kuoli nuorena. Kun vielä talon ainoa poika, Iisakki, kuoli sodassa vuonna 1945, taloa jäivät pitämään viisi tyttöä: Selma, Aino, Eeva, Hilda ja Elli.

Elli oli ainoa tyttäristä, joka meni naimisiin ja otti puolisokseen talossa renkinä toimineen Vilho Peltoniemen. Kun tästä avioliitosta ei syntynyt lapsia, kuten ei myöskään kenellekään muulle Heiskan tyttäristä, tila jäi ilman jatkajaa.

Mikä?

Heiskan talonpoikaismiljöö

Heiska ry:n hallinnoima ja ylläpitämä maalaismiljöö Hämeenkyrössä osoitteessa Heiskankuja 1.

Tampereelta noin 35 minuutin ajomatkan päässä.

Yhdistys ylläpitää ja vuokraa alueen tiloja sekä pitopalvelua. Tiloja voi vuokrata esimerkiksi juhla- tai kokouskäyttöön.

Yhdistyksen toimisto Päätalossa on auki sopimuksen mukaan.

Alueella toimii myös lounasravintola.

Vuonna 1979 tilan ainoat hengissä olevat omistajat, Eeva ja Hilda Heiska sekä Ellin aviomies Vilho Peltoniemi, päättivät myydä tilan Hämeenkyrön kunnalle. Kunta yritti myydä tilaa, mutta sille ei löytynyt ostajaa, joka olisi täyttänyt museo- ja ympäristöviranomaisten vaatimukset. Lopulta tila vuokrattiin Pirkan Kylät ry:lle viideksikymmeneksi vuodeksi.

”Jos yhdistys ei olisi ottanut Heiskaa hoitaakseen, olisi koko tila purettu”, kertoo Heiska ry:n sihteerin ja hankevastaavan tehtävistä eläköitynyt Aune Hamadi.

Tältä tila näytti ennen siirtymistään Pirkan Kylät ry:n hoiteisiin. ”Rakennukset olivat luhistumassa huonokuntoisuuttaan”, Aune Hamadi kertoo. Kuva yhdistyksen arkistosta.

Vuonna 2012 Pirkan Kylät ry siirsi Heiskaa koskevan toimintansa ja myi alueella omistansa rakennukset Heiska ry:lle.

”Yhdistyksemme perustettiin siksi, koska haluttiin turvata toiminnan jatkuminen ja alueen kehittyminen. Nyt Heiska ry omistaa tilan yhdessä kunnan kanssa. Kiinteistön omistaa kunta ja osalla rakennuksista on yhteisomistus”, Hamadi kertoo.

Piha täynnä pytinkejä

Tilan päärakennus on kunnostettu juhlia varten, mutta vanhoja perinteitä kunnioittaen.

Päätaloon mahtuu tarvittaessa 50 juhla- tai kokousvierasta.

Päätalon seinät on koristeltu muun muassa Heiskan tytärten kuvilla. Heidän mukaansa on nimetty myös talon huoneet.

Aune Hamadi työskenteli yhdistyksen sihteerinä ja hankevastaavana melkein viisitoista vuotta. ”Kyllä siinä monet talkoot tuli tehtyä!”

Pihapiiri koostuu yhteensä viidestä vanhasta rakennuksesta sekä aitasta, savusaunasta, grillikatoksesta, paljusta ja kesäteatterista. Varsinaisen pihan takaa löytyy Heiskan Werstas varastoineen, parkkipaikan vierestä puolestaan niin sanottu Heiskan puoti, jossa pajassa rakennettuja puutuotteita on myytävänä.

Heiska ry ylläpitää rakennuksia talkoovoimin. Yhdistyksen sihteeri Corell toivoo, että yhä useampi kiinnostuisi historiallisella tilalla talkoilusta.

”Nyt se on käytännössä vain meidän yhdistyksen jäsenten hommaa. Nykyään talkootyö ei houkuta ihmisiä niin kovasti, mutta meillä ei ole pakko työskennellä päivittäin, tai edes viikoittain. Esimerkiksi saunan lämmitystä ja pitopalvelun töitä tehdään vain tarvittaessa”, hän sanoo.

Pitopalvelun lisäksi yhdistys rahoittaa toimintaansa vuokraamalla tiloja yritysten ja yksityishenkilöiden käyttöön.

”Yritykset vuokraavat tiloja esimerkiksi kokouksia ja koulutuksia varten. Yksityishenkilöt vuokraavat usein juhlatarkoituksiin. Tänä viikonloppunakin meillä on täällä yhdet häät”, Corell kertoo.

Pihapiirin Pakari-rakennuksessa toimii lounaskahvila Pikkumökin Lihapullat ja Vohvelit, jonka vuokrasopimus päättyy tänä kesänä. ”Sitten tilalle tulee joku uusi ravintolatoimija”, Corell kertoo.

Heiskan Werstaalta valmistuu kaikenlaisia puutuotteita, kuten puutarhakalusteita, roskakatoksia, keittiöjakkaroita, linnunpönttöjä ja kaivoja. Pajassa myös muun muassa kunnostetaan ja maalataan vanhoja huonekaluja.

Heiskan puodissa on myynnissä pitkäaikaistyöttömien tekemiä puutuotteita.

Tänä kesänä puotiin on tullut myyntiin myös räsymattoja.

Sari Corellin mukaan tämän kesän hittituote ovat olleet kastelukannun muotoiset kukkapidikkeet.

Myös roskakatokset käyvät kaupaksi vuodesta toiseen.

Toimintaa rahoitetaan myös puodissa myytävillä pienpuutuotteilla. Tuotteiden rakentaminen on osa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston rahoittamaa hanketta. Hankkeessa työllistetään vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä, joiden työttömyysjakso on kestänyt yli kaksi vuotta. Hankkeen avulla etsitään myös nuorille työharjoittelu- ja työkokeilupaikkoja. Corell on projektin hankevastaava.

”Hanke kestää vuoden loppuun saakka, ja siihen haetaan joka vuosi uutta rahoitusta. Pienpuutuotteiden lisäksi pitkäaikaistyöttömät kunnostavat tiloja ja rakennuksia esimerkiksi maalaamalla, remontoimalla, hoitamalla puutarhaa ja leikkaamalla nurmikkoa. Talvisaikaan heidän hommiinsa lukeutuvat myös puulämmitys- ja lumityöt”, hän kertoo.

Koronaepidemia on näkynyt myös Heiskan toiminnassa.

”Mutta tänä keväänä vierailijoita ja asiakkaita on ollut taas enemmän. Toukokuussa täällä oli yhden päivän aikana jopa noin 750 kävijää, kun järjestimme Pakanalliset myyjäiset yhdessä Noita ry:n kanssa”, Corell iloitsee.

Yhtä suuria tapahtumia alueella tuskin järjestetään enää tänä kesänä, mutta vierailijat ovat silti enemmän kuin tervetulleita Heiskan maalaisromanttiseen ympäristöön.

Vanha päärakennus on kunnostettu juhlataloksi.

Vanhan navetan kivijalan päälle rakennettuun Heiska-saliin mahtuu jopa sata vierasta. Kivijalan omistaa Hämeenkyrön kunta, rakennuksen Heiska ry.

Kansankulttuurikeskus Heiska sijaitsee runsaan puolen tunnin matkan päässä Tampereelta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut