Katso vanhat kuvat: Valkeakoski oli aikoinaan Suomen suurimpia paperintuottajia – nyt kosken rannalla on tehty paperia jo 150 vuotta

Paperiteollisuuden pitkään historiaan mahtuu nousuja ja laskuja. Paperikoneita on rakennettu, purettu ja myyty pois. Maailmanpolitiikan ja talouden käänteet ovat tuntuneet siinä, miten tehdas on tuonut leivän valkeakoskelaisille.

Kuva on otettu 5.10.1966, kun Tervasaaren PK 6 käynnistyi.

25.6. 7:00

Vuonna 1871 alkoivat tamperelaiset konttoristi Carl Helin, tehtailija E.J. Granberg ja liikemies Carl Willgren rakentaa paperitehdasta ja puuhiomoa Valkeakoskelle. Ajatus oli Helinin. Hän oli työskennellyt puuhiomoteollisuuden suomalaisen uranuurtajan Fredrik Idestamin puuhiomolla Nokian Emäkoskella. Hän oli myös kierrellyt Euroopan hiomoilla.

Koko ajatus valmistaa paperia puusta oli uutta. Paperia oli tehty lumpusta, mutta sitä ei kuitenkaan riittänyt kasvavan paperin kysynnän tahdissa, vaan oli keksittävä korvike. Sellaiseksi löytyi puuhioke. Suomi suurine metsineen ja patoamattomine koskineen oli ihanteellinen seutu uudelle teollisuudelle.

Tervasaaren sulfaattisellutehtaan työntekijät vuonna 1899.

Helin, Granberg ja Willgren hankkivat haltuunsa Valkeakosken vesivoimaa ja tehtaan tarvitseman maa-alueen Myllysaaresta. Puinen tehdasrakennus nousi saaren etelärannalle vuoden 1872 kuluessa. Ensimmäisenä Suomessa rakennettiin puuhiomon ja paperitehtaan integraatti. Uuden yhtiön, E.J.Granberg & Co:n, ensimmäinen paperikone käynnistyi maaliskuussa 1873. Pian hankittiin toinen paperikone, ja Valkeakoskesta tuli maan suurin paperintuottaja. Kolmas kone käynnistyi 1882.

Valkeakosken paperi tehtiin pääasiassa lumpusta. Puuhioketta voitiin käyttää osin korvaamaan lumppua. Ratkaisu lumpun korvaamiseen saatiin vuonna 1877, kun tehdasyhtiö osti saksalaiselta Max Dreseliltä oikeudet käyttää tämän kehittämää sellunvalmistusmenetelmää.

Valkeakoski 1890-luvulla. Vasemmalla paperitehdas Myllysaaressa ja oikealla vielä toiminnassa olleita vesimyllyjä.

Selluntuotanto käynnistyy

Sellutehdas käynnistyi Tervasaaressa vuodenvaihteessa 1880-81. Tehdas uudistettiin sulfaattisellutehtaaksi 1886. Sulfaattisellun raaka-aineena oli mänty. Vuonna 1889 Valkeakoskelle rakennettiin höyrysaha, jonka jätepuu voitiin hyödyntää sellutehtaalla. Männystä keitetty sellu oli väriltään ruskeaa. Hieman aiemmin oli keksitty sulfiittimenetelmä, josta saatu massa oli valkaisemattomanakin vaaleaa. Sen raaka-aineeksi kelpasi kuusi, jota Suomessa riitti. Valkeakosken sulfiittisellutehdas käynnistyi Tervasaaressa 1908.

Ab Walkiakoski oli Suomen suurimpia paperintuottajia. Paperikoneita oli neljä, sellutehtaita kaksi, samoin puuhiomoja. Tuotepaletti oli laaja. Pääartikkeli oli kuitenkin sanomalehtipaperi, jonka markkinat Venäjällä tuntuivat loputtomilta. Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen 1917 sulki idän markkinat suomalaisilta paperitehtailta. Uudet markkinat oli haettava lännestä, jonne huonolaatuinen suomalainen paperi ei kelvannut.

Alkoi kilpailu laadusta ja markkinoista. Ab Walkiakosken kannattavuus romahti. Vuonna 1924 Walkiakosken hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kenraali Rudolf Walden, joka oli muutamaa vuotta aiemmin muodostanut Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön. Walden näki suomalaisten paperitehtaiden menestyvän ainoastaan liittoutumalla. Tätä ajatusta hän toteutti niin Yhtyneissä kuin Suomen Paperitehtaitten Yhdistyksessä. Walden näki Ab Walkiakosken vahvuuden olevan voimapaperissa, jonka tuotantoa lisättiin. Vuonna 1933 Tervasaareen valmistui uusi PK 4 ja vuonna 1938 PK 5, aikansa suurin voimapaperikone Pohjoismaissa.

Itsenäisen Ab Walkiakosken tarina alkoi olla lopussa. Ajatus fuusiosta Yhtyneisiin Paperitehtaisiin oli esillä jo vuonna 1925. Samaan aikaan Walden suunnitteli Kajaani Oy:n ja Walkiakosken yhdistämistä. Sen aika koitti kuitenkin vasta 1989. Vuonna 1933 Ab Walkiakoski muuttui Osakeyhtiö Walkiakoskeksi, ja seuraavana vuonna se sulautui osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita.

Valkeakoski ja tehtaat vuonna 1934.

Tervasaaren portilla 1940-luvulla.

Tulipalo lopetti paperintuotannon Myllysaaressa – Tervasaaren kasvaminen alkaa

Paperintuotanto Myllysaaressa loppui tulipaloon vuonna 1938. Siellä olleista paperikoneista PK 2 siirrettiin Tervasaareen ja PK 3 romutettiin. Tervasaaren molemmat sellutehtaat uudistettiin 1930-luvulla.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhtyneiden Paperitehtaiden johdossa vaihtui sukupolvi. Rudolf Walden jäi pois hallituksen johdosta 1944. Hän kuoli 1946. Uutta polvea edustivat Juuso Walden ja toisen pääomistajasuvun C.G. Björnberg. Heidän eriävät näkemyksensä yhtiön kehittämisestä johtivat Yhtyneiden jakoon 1951. Juuso Waldenin johtaman Yhtyneiden Paperitehtaiden pääkonttori perustettiin Valkeakoskelle. Tervasaaressa uusi vuosikymmen toi useita uudistuksia, ja seuraavalla vuosikymmenellä Tervasaari oli Yhtyneiden kannattavin tehdas. Vuonna 1966 käynnistyi uusi säkkipaperikone PK 6.

Uusi Torikatu ja tehdas 1930-luvun lopulla.

Aikoinaan Suomen pisin yhtenäinen punatiilijulkisivu Tervasaaressa 1940-luvulla.

Tervasaaren kannattavuus heikkeni nopeasti, ja 1970-luku oli voimakkaan sopeutumisen aikaa. Vuodesta 1974 vuoteen 1981 henkilökunnan määrä väheni kolmellasadalla. Ongelmana oli liian laaja tuotevalikoima ja vanhentunut teknologia. Sulfiittitehtaan keittomenetelmä muutettiin, ja vuonna 1981 siitä tuli maailman ainoa SAP-sellutehdas. Paperikoneista PK 1 pysäytettiin vuonna 1979, PK 2 vuonna 1982 ja PK 3 sekä PK 4 vuonna 1986. Jälkimmäisten tilalle käynnistyi 1986 voimapaperikone PK 7. Säkkipaperikone PK 6 purettiin 2008 ja myytiin Dubaihin.

Tervasaaren sulfiittisellutehdas 1960-luvulla.

Asema tarrapaperimarkkinoilla vahvistuu

1990-luvulla Yhtyneet Paperitehtaat oli saavuttanut merkittävän roolin maailman tarrapaperimarkkinoilla. Asemaa vahvistamaan päätettiin vuonna 1995 irrokepaperikoneen rakentamisesta Tervasaareen.

Release-paperin valmistuskokeita oli Tervasaaressa tehty jo vuonna 1970. Seuraavalla vuosikymmenellä PK 5:een oli hankittu release-paperin valmistusta varten superkalanteri ja kostutusyksikkö. Uuden tuotteen tekemistä oli jo harjoiteltu. Uusi releasepaperikone PK 8 käynnistyi 2.7.1996. Koneen tuotantokyky oli tuolloin 100 000 tonnia vuodessa ja irrokepaperin kysyntä maailmalla noin 600 000 tonnia.

Uuden koneen myötä UPM-Kymmenestä tuli alan markkinajohtaja maailmassa. Tervasaaren release-paperi tunnettiin nimellä Walki Base. PK 5 uudistettiin valmistamaan tarran pintapaperia, tuotenimeltään Walki Face.

Metsäteollisuuden murros 2000-luvun alussa osui myös Tervasaareen. SAP-sellutehdas suljettiin 2007. Samaan aikaan investoitiin sulfaattisellutehtaaseen uudistamalla mm. tehtaan valkaisimo. Sulfaattitehdas päätettiin kuitenkin sulkea vuoden 2008 lopussa.

Vuonna 2012 PK 7 myytiin ruotsalaiselle BillerudKorsnäs Ab:lle. Kone jatkoi tuotantoaan Tervasaaressa, kunnes vuonna 2016 se pysäytettiin ja siirrettiin 2017 Skärblackan tehtaalle Ruotsiin.

2015 tervasaarelaiset osaajat olivat vahvasti tukemassa tuotannon käynnistämistä UPM:n Changshun tehtaan PK 3:lla Kiinassa ja vuonna 2019 UPM Nordlandin tehtaan PK 2:lla Saksassa.

Mikä?

UPM Specialty Papers ja Tervasaari tänään

Tervasaaren paperitehdas kuuluu UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueeseen. Muut liiketoiminta-alueeseen kuuluvat tehtaat ovat UPM Jämsänkoski Jämsässä, UPM Changshu Kiinassa ja UPM Nordland Saksan Dörpenissä.

UPM Specialty Papers tarjoaa tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, pakkauksiin, kaupalliseen silikonointiin, toimistokäyttöön ja painatukseen. Paperin tuotantokapasiteetti on 2,0 miljoonaa tonnia vuodessa. UPM Specialty Papers on maailman johtava tarra- ja irrokepapereiden valmistaja.

Tervasaaren tehdasintegraatissa on kaksi paperikonetta, PK 5 ja PK 8, voimalaitos, vesivoimalaitos ja biologinen jätevedenpuhdistamo. Lisäksi alueella toimii useita yrityksiä vuokralaisina.

Henkilöstöä Tervasaaressa on noin 290.

Kirjoittaja on UPM:n asiakirjahallinnon päällikkö. Tervasaaren nykypäivästä kertovan osuuden tiedot on saatu johdon assistentti Tuulikki Moisiolta Tervasaaresta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut