Pälkäneen valtuusto vetoaa Tampereen päättäjiin: Älkää edistäkö Tavase-hanketta

Pälkäneen kunnanvaltuusto on lähettänyt Tampereen päättäjille vetoomuksen, jossa toivotaan Tavase-hankkeesta luopumista. Tampereen konsernijaoston puheenjohtajan mukaan hankkeen kohtalosta päätetään vielä tänä vuonna.

Tavase oy:n suunniteltu tekopohjavesilaitoskokonaisuus sijoittuu Vehoniemenharju-Syrjänharjun harjujaksolle Kangasalan kaupungin ja Pälkäneen kunnan alueelle. Harjualue on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä.  Kuva Pälkäneen Syrjänharjun vesitornista avautuvasta näkymästä on vuodelta 2015.

20.6. 19:27

Aamulehti

Pälkäneen kunnanvaltuusto on lähettänyt vetoomuksen Tavase-hankkeesta Tampereen kaupunginvaltuustolle. Vetoomuksessa pyydetään, ettei Tampereen kaupunki ratkaisisi puhtaan veden saantiaan pälkäneläisen luonnon kustannuksella.

Vetoomuksessa kritisoidaan Tavase-yhtiön toimia. Tavasen omistavat Akaa, Kangasala, Lempäälä, Tampere ja Vesilahti.

Tekopohjavesilaitos on tarkoitus rakentaa Vehoniemen ja Isokankaan harjualueille Kangasalla ja Pälkäneellä. Laitoksen tarkoituksena on varmistaa Tampereen ja lähialueiden vedensaanti.

Mikä?

Tavase-hanke

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankintaratkaisuja on käsitelty vuodesta 1993 lähtien.

Kuuden kunnan eli Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Tampereen, Valkeakosken ja Vesilahden omistama Tavase oy perustettiin vuonna 2002.

Yhtiön tarkoituksena on ollut hankkia tarvittava raakavesi, valmistaa siitä tekopohjavettä 70 000 kuutiota vuorokaudessa harjujen läpi imeyttämällä ja myydä se osakkaille.

Valkeakoski on käytännössä irtaantunut tekopohjavesilaitos-hankkeesta ja maksanut Tampereen kaupungille lainaosuutensa yhtiöstä.

Tekopohjavesilaitoksen valmisteluun on tähän mennessä käytetty alueen kuntien varoja 3,67 miljoonaa euroa. Kunnat ovat myös myöntäneet yhtiölle lainaa noin 6,23 miljoonaa euroa. Itse laitoksen ja siirtolinjojen on arvioitu maksavan noin 57 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Hallinto-oikeus ratkaisi: Tavasen Pälkäneen tekopohjavesi­laitokselle myönnetty vesitalouslupa pysyy voimassa – Pälkäneen kunnanjohtaja: ”Päätös oli pettymys”

Hanketta on suunniteltu lähes kolmekymmentä vuotta ja sitä on puitu eri oikeusasteilla. Vaasan hallinto-oikeus päätti viime viikolla, että Pälkäneen tekopohjavesilaitokselle myönnetty vesitalouslupa pysyy voimassa.

Hallinto-oikeus antoi asiaan päätöksen, sillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston aiemmin myöntämästä vesitalousluvasta valitettiin. Yksi valittajista oli Pälkäneen kunta.

Pälkäne ei halua tekovesilaitosta alueelleen, sillä se uskoo laitoksen häiritsevän alueen luontoa sekä luonnon virkistyskäyttöä. Aivan suunnitellun laitoksen kupeessa sijaitsee Natura-alue sekä Isolukon luonnonsuojelualue. Esimerkiksi Isolukon ympärille sijoittuisi imeytysalueita.

Vetoomuksessa kritisoidaan Tavasen suhtautumista kunnan ympäristöhuoliin.

”Tavase on leimannut Pälkäneen toimenpiteet säännönmukaisesti turhaksi valittamiseksi”, vetoomuksessa sanotaan.

Lisäksi vetoomuksessa todetaan, ettei Tavase tunnu hyväksyvän korkeimpien oikeusasteiden tuomioita, vaan on vetoomuksen mukaan jatkanut lupaprosessia rakenteiden sijoittamiseksi esimerkiksi Punamultalukon luonnonsuojelualueelle.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa valtuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä kokoomuksen, keskustan, sdp:n, vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmiston valtuustoryhmien puheenjohtajat.

Myös kunnanjohtaja Pauliina Pikka on allekirjoittajien joukossa.

Tampereen konsernijaoston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) kommentoi vetoomusta lyhyesti tekstiviestitse:

”Se kertoo kunnan näkemyksen asiaan ja omalta osaltaan vahvistaa sitä tarvetta, että pitkään vellonut asia on kaikkien kannalta saatava linjattua ja käsiteltyä tänä vuonna”, hän kirjoittaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut