Huostassa olleiden lasten määrä kasvaa Tampereella, trendi täysin erilainen kuin Suomessa: ”Päihdetilanne on aika vakava” – Katso kotikuntasi tilanne Pirkanmaalla

Tampereella huostassa olleiden lasten määrä on selvästi yli maan keskiarvon ja määrä on kasvussa. Kihniö nousee esiin kuntana, jossa valtakunnan keskiarvo peräti tuplaantuu. Tästä jutusta löydät kaikkien Pirkanmaan kuntien tiedot huostaanotoista ja kiireellisesti sijoitettujen määristä.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut kymmenen vuoden ajan niin koko maassa kuin Pirkanmaalla ja Tampereellakin. Tampereen kaupungin lastensuojelun avohuollon palvelupäällikkö Heikki Sillanpää uskoo, että Tampereella ilmiöön vaikuttaa päihteiden käytön lisääntyminen sekä ilmoituskynnyksen madaltuminen. Hyvänä puolena hän pitää sitä, että apua uskalletaan hakea ja avun tarve tunnistetaan.

22.6. 5:00 | Päivitetty 22.6. 10:00

Aamulehti

Vuonna 2021 Tampereella huostassa olleiden lasten osuus kasvoi vähän edellisvuodesta, vaikka koko maan tasolla suunta oli laskeva. Tieto selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 6. kesäkuuta julkaisemista tilastoista.

Suomessa 0–17-vuotiaista tasan prosentti oli huostassa vuonna 2021, kun vuonna 2020 vastaava osuus oli 1,1 prosenttia. Tampereella osuus oli vuonna 2021 muuta maata hieman suurempi, 1,4 prosenttia eli yli 500 lasta.

Koko Pirkanmaalla suurin huostassa olleiden alaikäisten osuus oli Kihniössä, peräti 2,2 prosenttia eli alle kymmenen lasta. Helsinki asettuu lähelle koko maan keskiarvoa 1,1 prosentin osuudellaan.

Koko maassa huostassa olleita lapsia oli noin 11 200, ja määrä väheni kolmella prosentilla edellisestä vuodesta.

Myös kiireelliset sijoitukset vähenivät koko maassa viisi prosenttia. Vuonna 2021 kiireellisesti sijoitettiin noin 4 500 lasta eli 0,4 prosenttia kaikista lapsista. Kihniössä lukema oli moninkertainen, 1,8 prosenttia.

Lue lisää: Tyttären vaikea murrosikä sai Mari Eklund Suhosen tarttumaan puhelimeen: ”Omat keinot loppuivat ja tein tyttärestäni lastensuojeluilmoituksen”

Vakava päihdetilanne

Kihniön ja Parkanon sosiaalityön päällikkö Reetta Peltonen ei avaa tarkkaan Kihniön tilannetta kunnan pienuuden vuoksi. Hän ei ota kantaa siihen, ovatko esimerkiksi suurperheiden lasten huostaanotot voineet vaikuttaa huostassa olleiden osuuteen.

”Yleisellä tasolla voin sanoa, että lastensuojelun asiakkuudessa olevien perheiden tilanteet ovat usein olleet aika pitkään haastavia. Joskus voi tulla sellainen tilanne, että kaikkea on kokeiltu ja avohuollon tukitoimet eivät ole ehkä riittäviä.”

Tampereen kaupungin lastensuojelun avohuollon palvelupäällikkö Heikki Sillanpää ei osaa sanoa varmasti, miksi Tampereella huostassa olleiden osuus on muuta maata suurempi.

”En osaa sanoa mitään yhtä yhteiskunnallista ilmiötä, joka koskisi vain Tamperetta. Sehän on selvä, että päihdetilanne on Tampereella aika vakava.”

Hänen mukaansa kaupungissa on yhä nuorempia päihteidenkäyttäjiä, eikä käytöllä ole aina rajoja. Nuoret käyttäjät voivat tulla hänen mukaansa hyvinkin erilaisista perhetaustoista.

Hän pohtii yhdeksi syyksi myös sattumaa, jonka parin monilapsisen perheen lasten huostaanotot voisivat aiheuttaa tilastoihin. Tampereen lukemat ovat tosin olleet muuta maata suuremmat jo ainakin vuosikymmenen.

”Joka tapauksessa suurin osa huostaanotoista tehdään isoissa kaupungeissa, mikä osaltaan selittänee Tampereen eroa muuhun Pirkanmaahan”, hän sanoo.

Vaikutuksia vaikea arvioida

Kun keväällä 2020 siirryttiin etäopetukseen, lastensuojeluilmoitusten määrä romahti hetkellisesti Tampereella. Sillanpää uskoo sen johtuvan siitä, että lapset tapasivat perheittensä ulkopuolisia aikuisia vähemmän. Tuolloin kiireelliset sijoitukset vähenivät, vaikka hänen käsityksensä mukaan alkoholinkäyttö ja väkivalta saattoivat perheissä lisääntyä. Syksyllä 2020 lastensuojeluntarpeen arvioinnit lisääntyivät suuresti. Nyt kuitenkin tilanne on hänen mukaansa normalisoitunut.

Sillanpää uskoo, että korona-aika jättää jälkensä heihin, jotka eivät ole saaneet tarvitsemaansa lastensuojelullista apua.

”Maallikkona ja lastensuojelun näkökulmasta voisi ajatella, että korona oli niin iso asia, että on vaikea nähdä, ettei sillä olisi vaikutusta. Mutta en osaa vastata, millaisia vaikutukset ovat ja ovatko ne sellaisia, joita osataan ennakoida. Veikkaanpa, ettei osaa vastata kovin moni muukaan.”

Mitä?

Lastensuojelun sanasto

Avohuollon tukitoimet: Perheelle järjestettyjä vapaaehtoisia palveluita. Suunnitellaan yksilöllisesti vastaamaan tarpeita. Käytetään ensisijaisina toimenpiteinä.

Avohuollon sijoitus: Vapaaehtoinen sijoitus, jossa lapsi tai perhe asuu lyhyen aikaa muualla kuin kotona. Yleensä lapsi sijoitetaan vanhempiensa kanssa, ja syynä voi olla esimerkiksi vanhemman sairaus.

Huostaanotto: Viimesijainen toimenpide, jossa vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Lapsi sijoitetaan asumaan kodin ulkopuolelle, kuten perhe- tai lastenkotiin. Laissa sanotaan, että lapsi on otettava huostaan, jos hänen terveytensä ja kehityksensä on vakavassa vaarassa. Sijoituksen syynä voi olla esimerkiksi perheen tilanne tai lapsen käytös.

Kiireellinen sijoitus: Lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, kun häntä uhkaa välitön vaara. Sijoitus kestää maksimissaan 30 päivää, ja sitä voidaan joskus jatkaa 30 päivällä. Kiireellisen sijoituksen syynä voi olla esimerkiksi kodin olosuhteet tai lapsen huono hoito.

Lähde: Lastensuojelun keskusliiton ylläpitämä lastensuojelu.info-verkkosivusto ja Tampereen lastensuojelun avohuollon palvelupäällikkö Heikki Sillanpää.

Riittämätöntä vanhemmuutta

Tampereella yleisin huostaanoton peruste vuonna 2021 oli riittämätön vanhemmuus, Sillanpää kertoo. Se on ollut yleisin peruste myös vuonna 2020 ja alkuvuodesta 2022.

Riittämätön vanhemmuus voi tarkoittaa muun muassa sitä, että lapsen hoitoa on laiminlyöty tai lapsen erityisen tuen tarpeisiin ei kyetä vastaamaan.

Sillanpään mukaan erityisesti pienten lasten huostaanottojen taustalla perheen muu huono-osaisuus yleensä korostuu.

”Korona on varmasti vaikuttanut osaltaan erityisesti sellaisten perheiden arkeen ja voimavaroihin, joissa resurssit ovat muutoinkin olleet vähäisiä. Tämä on tietysti voinut osaltaan vaikuttaa huostaanottojen määrän kasvuun, mutta on vaikea arvioida, mikä osuus johtuu juuri koronasta”, hän pohtii.

Myös lapsen tai vanhemman mielenterveysongelmat sekä alkoholin tai huumeiden käyttö korostuvat huostaanottojen perusteissa vuosina 2020–2022. Ne ovat myös aiemmin olleet yleisimpien syiden joukossa.

Mitoitusten ylittyminen näkyy Sillanpään mukaan siten, että työssä olevat työntekijät kuormittuvat. ”Kaikki asiat kuitenkin hoidetaan”, hän vakuuttaa.

Mitoitukset ylittyvät

Vuoden 2022 alusta lähtien yhtä sosiaalityöntekijää kohden saisi olla enimmillään 35 asiakasta. Lakisääteisen asiakasmitoitus muuttuu vuonna 2024 siten, että enimmäismäärä on enää 30.

Sillanpään mukaan asiakasmitoitukseen ei aina Tampereella päästä. Esimerkiksi huhtikuun lopussa avohuollon sosiaalityössä yhdellä töissä olevalla työntekijällä oli keskimäärin 43 asiakasta ja sijaishuollon puolella 37.

Kihniön ja Parkanon osalta mitoituksiin päästään, kertoo kuntien sosiaalityön päällikkö Reetta Peltonen.

Sillanpää kertoo, että lastensuojelun avohuoltoon lisättiin vuonna 2019 kuusi virkaa, ja vuonna 2022 perustettiin neljä lisää.

"Meillä vakanssit riittäisivät siihen, että työntekijäkohtainen asiakasmäärä on kunnossa. Mutta tällä hetkellä asiakasmäärä kuitenkin ylittyy, koska kaikilla vakansseilla ei ole tekijöitä. Rekrytointi on paljon isompi ongelma kuin se, paljonko meillä on vakansseja”, hän avaa.

Oikaisu 22. kesäkuuta kello 9.26: Listoihin lisätty Juupajoen ja Kuhmoisen kuntien tiedot.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut