Jaakko Herralan mielestä Suomen pitää pohtia, mitä rahoitetaan julkisilla varoilla – ”Onko yhden lisäelinvuoden hyväksytty hinta miljoona vai kymmenen miljoonaa euroa?”

Pirkanmaan sosiaali- ja terveyshuollon kustannukset ovat nousseet 4,3 prosentin vauhdilla jo kymmenen vuotta. Eläkkeelle jäävä sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala katsoo, että tilanne on kestämätön. Isona hyvinvointialueena Pirkanmaalla on mahdollisuus taittaa kustannusten nousua, mutta se vaatii uudistumista. ”Jokaisena tulevana vuotena toimintaa pitäisi tehostaa vähintään yhdellä prosentilla, jotta se on kestävällä pohjalla.”

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herralan mukaan Pirkanmaa on iso hyvinvointialue, jolla on mahdollisuus taittaa kustannusten kasvua, mutta se vaatii toiminnan kehittämistä ja tehostamista. Herrala on parhaillaan kesälomalla, jonka jälkeen alkavat eläkepäivät. Hänet kuvattiin kotimaisemissaan Kangasalla.

23.6. 6:00

Aamulehti

Jaakko Herralan, 65, piti alun perin jäädä ansaitulle eläkkeelle jo vuosi sitten. Vapaus sai kuitenkin odottaa, kun velvollisuus kutsui.

Muutosjohtajana Herralalla on ollut keskeinen rooli Pirkanmaan sote-uudistuksessa. Hänen johdollaan on vuodesta 2016 lähtien valmisteltu sitä, että maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut pyörivät uuden hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa.

Herrala kuvaa kuusivuotista urakkaa pitkän uransa loppuhuipennukseksi. ”Tämä on ollut monipuolisin ja antoisin, mutta myös haastavin työtehtävä.”

Muutosjohtajien aika päättyy, kun vakituiset viranhaltijat ottavat vetovastuun Pirkanmaan hyvinvointialueen rakentamisesta. Kesäkuun alussa Herrala jäi kesälomalle eikä enää sen jälkeen palaa leipätyöhön. Hänen aisaparinaan alusta lähtien toiminut muutosjohtaja Jukka Alasentie jatkaa vielä väliaikaisena hyvinvointialuejohtajana, kunnes Marina Erhola ottaa viran vastaan elokuussa.

Lue lisää: Pirkanmaan hyvinvointialue­johtajaksi valittu Marina Erhola ehdittiin jo valita samaan virkaan Päijät-Hämeessä – Ratkaisussaan hän aikoo noudattaa isän ohjetta

Kuka?

Jaakko Herrala

Syntynyt: 1957 Turussa.

Koulutus: Ylioppilas 1977, Seinäjoen lukio. Lääketieteen lisensiaatti 1984,Turun yliopisto. Keuhkosairauksien erikoislääkäri 1991, Tampereen yliopisto. Lääketieteen tohtori 1997, Tampereen yliopisto. Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA, 2009.

Työura: Lääkäri Ronnin kehitysvammalaitoksessa 1983. Terveyskeskuslääkäri Kauhajoen terveyskeskuksessa 1983. Osastonlääkäri Härmän sairaalassa 1985–91. Terveyskeskuslääkäri Seinäjoen seudun terveysyhtymässä 1985. Yksityislääkäri Tampereen Koskiklinikalla 1991–97. Keuhkosairauksien apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 1991–98. Postdoc fellowship Sydneyn yliopistossa ja Royal Prince Alfred Hospitalissa Australiassa 1997–98. Keuhkosairauksien professori Tampereen yliopistossa 1999–2000. Hallintoylilääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 2001–11. Toimitusjohtaja ja johtava lääkäri Pshp:n Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksessa 2011–2016. Pirkanmaan Sote-muutosjohtaja 2016–2022. Eläkkeelle 1.7.2022.

Perhe: Puoliso vanhempi lehtori Liisa Herrala, neljä aikuista lasta ja viisi lastenlasta. Kuudes syntyy heinäkuussa.

Harrastukset: Veneily, valokuvaus, matkailu, tietotekniikka, elektroniikka.

Asuu: Kangasalla.

”Tämä on paras vaihe siirtyä syrjään. Nyt voimme antaa uusille johtajille mahdollisuuden tehdä tästä jutusta itsensä näköisen ja viedä se maaliin. On luonnollinen kohta kapulan vaihdolle”, Herrala toteaa.

Hallitus kaatui

Ensimmäinen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistuksen valmisteluvaihe jatkui aina naistenpäivään 8.3.2019, jolloin hallitus erosi soten kaatumisen takia. Herralan mukaan Pirkanmaa teki siinä vaiheessa erittäin tärkeän ja kansallisesti poikkeavan ratkaisun. ”Kuntajohtajien aloitteesta soten valmistelua jatkettiin toiminnan eikä hallinnon näkökulmasta.”

Työ ei keskeytynyt, vaan kaikki Pirkanmaalla jo käynnistetyt 50 kehityskohdetta siirrettiin kuntavetoiseen valmisteluun. Kuin tilauksesta niihin saatiin myös rahoitusta, kun Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin (sd.) hallitus lähti jakamaan valtionavustuksia kehitystyöhön Tulevaisuuden sote-keskushankkeen ympärille.

Pirkanmaa on saanut tätä rahaa valtiolta vuodesta 2020 lähtien yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Pääteemana oli peruspalveluiden vahvistaminen, mutta mukana on ollut noin tusina erilaista hanketta aina lasten ja perheiden palveluista ikäihmisten palveluihin asti.

Tuloksia syntynyt

”Tämä toi ison piristysruiskeen. Pääsimme tekemään isolla pyörällä kaikkien Pirkanmaan kuntien yhteisiä juttuja, mikä alkaa nyt näkyä myös tuloksina,” Herrala toteaa.

Yhdenvertaisuus Pirkanmaalla on jo paranemassa, mikä on koko sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain tekemän arvion mukaan kuntien väliset erot sote-palveluissa ovat kaventuneet. Esimerkiksi hoitoon pääsy on nopeutunut ja hoitotakuun toteutuminen parantunut monissa kunnissa.

”Myös perusterveydenhuollon digitaalisten palveluiden, kuten Omaolon, käyttöaste on kasvanut muutamasta prosentista viime vuoden lopun 26 prosenttiin. Se on iso loikka.”

Digipalveluiden kehittämiseen toivotaan lisärahaa EU:n elpymisrahastosta vuosille 2023–2025. Tavoitteeksi on asetettu, että sähköisen asioinnin osuus kasvaa 45 prosenttiin.

”Rima on korkealla, mutta niin pitääkin olla, jos viikon hoitotakuuta halutaan toteuttaa.”

Jaakko Herrala pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa Suomessa päädytään malliin, jossa hyvinvointialueet voidaan laskea yhden käden sormilla. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan viiden yliopistosairaalan ympärille rakentuvat hyvinvointialueet olisivat jo alun perin olleet paras ratkaisu.

Kokenut uudistaja

Herralan uran vaikein paikka oli päätös siirtyä potilastyöstä hallintoon 2000-luvun alkuvuosina. Hänestä kasvoi kokenut muutosjohtaja ja uudistaja.

”Olen ollut hyvä hakemaan uusia ratkaisuja, kun vanhat eivät enää toimi. En tiedä, onko se positiivinen vai negatiivinen asia, mutta aina, kun olen mennyt johonkin sairaalaan töihin, se on lakkautettu ja luotu uusi organisaatio.”

Kun Herrala aloitti hallintoylilääkärinä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 2001, hänen ensimmäinen tehtävänsä oli laatia suunnitelma Pikonlinnan sairaalan alasajosta. Pirkanmaalla hän on ollut mukana myös Ylisen kuntoutuskeskuksen ja Keijärven sairaalan alasajossa.

”Lopuksi on sitten tämä täyskäsi: nyt lopetetaan sairaanhoitopiiri ja 15 kuntien sote-aluetta ja pannaan ne kaikki yhteen.”

Soten parissa Herrala aikoo jatkaa kokemusasiantuntijan ja sparraajan roolissa.

Uudistuminen elinehto

Pirkanmaan hyvinvointialueen tulevaisuus ei näytä ruusuiselta: väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja rahat ovat tiukassa. Herrala kuitenkin muistuttaa, että nämä ongelmat ovat edessä joka tapauksessa, tuli sote-uudistusta tai ei. Uudistuminen on ainoa keino selviytyä.

”Osaavan henkilöstön saatavuus ratkaisee, meneekö sote maaliin vai kaatuuko se. Näen maakuntauudistuksen aitona mahdollisuutena käyttää henkilöstöä järkevästi oikeiden asioiden tekemiseen. Johtamisen pitää olla fiksua, jotta siinä onnistutaan.”

Väestön kasvu, ikääntyminen ja lainsäädännöstä tulevat henkilöstömitoitukset ovat johtaneet siihen, että Pirkanmaan soten kustannukset ovat nousseet 4,3 prosentin vauhdilla jo viimeksi kuluneet kymmenen vuotta.

Isona hyvinvointialueena Pirkanmaalla on mahdollisuus taittaa kustannusten nousua, mutta se vaatii toiminnan kehittämistä. ”Jokaisena tulevana vuotena toimintaa pitäisi tehostaa vähintään yhdellä prosentilla, jotta se on kestävällä pohjalla.”

Arvopohdinta edessä

Herralan mukaan on kestämätöntä, että soten kulut kasvavat nopeammin kuin bruttokansantuote.

”Suomessa on tarve pohtia, mitä me rahoitamme julkisilla varoilla. Mikä on meidän kansallinen palvelulupauksemme? Nämä linjaukset pitää tehdä valtakunnan tasolla, tai hyvinvointialueiden välille tulee yhdenvertaisuuseroja.”

Tämän keskustelun ovat useimmat Euroopan maat jo käyneet. ”Esimerkiksi Englannissa palvelutasoa jouduttiin laskemaan, kun rahat eivät riitä.”

Herrala mainitsee esimerkkinä uudet kalliit hoitomuodot, kuten syöpähoidot, jotka voivat vuositasolla maksaa jopa kymmenen miljoonaa euroa per henkilö. ”Tarvitaan eettistä arvopohdintaa sen suhteen, onko yhden lisäelinvuoden hyväksytty hinta miljoona vai kymmenen miljoonaa euroa.”

Pakkoliitoksia edessä

Keskustan ajaman maakuntamallin hedelmänä Suomeen syntyi 21 hyvinvointialuetta. Jos joku niistä ei selviä velvoitteistaan, vaan menee konkurssiin, hyvinvointialueita joudutaan yhdistämään.

”Ennustan, että kymmenen vuoden aikana muutama alue tulee pakkoliitettäväksi toiseen, koska hartiat eivät riitä. En lähde kuitenkaan niitä nimeämään.”

Herrala pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa Suomessa päädytään malliin, jossa hyvinvointialueet voidaan laskea yhden käden sormilla. ”Kutsun tätä evoluutioteoriaksi koska uskon, että siihen suuntaan kehitys menee. Kansainvälisten tutkimusten mukaan yliopistosairaalaa kohden pitäisi olla vähintään miljoonan ihmisen väestöpohja, jotta siellä pystytään turvaamaan nykyaikaiset palvelut.”

Kun hallintoa keskitetään, saadaan peruspalvelut laajemmalle joukolle.

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan viiden yliopistosairaalan ympärille rakentuvat hyvinvointialueet olisivat jo alun perin olleet paras ratkaisu. Herralan mukaan muutos olisi kuitenkin ollut liian iso kertarysäyksellä. ”Sen toimeenpano olisi vaatinut vähintään kolme vuotta.”

Tiedossa tiukat paikat

Sote-palveluiden pyörittäminen siirtyy hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023. ”Yhdessä yössä mikään ei muutu. Tärkeintä on turvata, että palvelut jatkuvat ja jokainen tietää, mihin ottaa yhteyttä.”

Vaikka hyvinvointialueen valmistelijat ja uusi virkakoneisto painavat pyöreitä päiviä, vuodenvaihteesta tulee tiukka paikka. Herrala ennustaa, että saamme lukea useita uutisia siitä, mikä ei onnistunut.

”Se on kiusallinen vaihe myös sikäli, että eduskuntavaalit ovat ensi keväänä. Nyt jo tiedetään, että sotesta tulee yksi vaalien pääteema. Korjaussarjoja varmasti tulee, varsinkin jos kokoomus voittaa vaalit, kuten nyt näyttää.”

Sitä mahdollisuutta ei Herralan mukaan ole, että laitettaisiin peruutusvaihde silmään. ”Lait hyväksyttiin viime kesänä ja kaikki uudistukset vaativat pitkän lakivalmistelun.”

Herrala toivoo, että uudelle toimintamallille annetaan aikaa ennen kuin isoja korjausliikkeitä ryhdytään tekemään. ”Pieniä säätöjä kannattaa tehdä, jos jokin ei toimi, mutta muuten väliarvioinnin paikka on vasta muutaman vuoden kuluttua.”

Herralan mukaan menee ainakin kaksi aluevaltuustokautta ennen kuin sote-uudistus on maalissa ja palvelut on saatu yhdenvertaisiksi Pirkanmaalla ja koko Suomessa.

Helpottunut ja haikea

Omaa oloaan Herrala kuvaa tietyllä tavalla helpottuneeksi, mutta myös haikeaksi.

”Vaikea sanoa, millaisena syksy näyttäytyy, kun en enää istukaan 12 tuntia päivässä työpöydän ääressä. Olen luvannut lapsille ja lastenlapsille, että nyt keskityn oleellisiin asioihin. Heinäkuun alussa syntyy kuudes lastenlapsi, ja he kaikki ovat alle viisivuotiaita. Edessä on sylin täydeltä työtä ja tehtävää.”

Herrala saa lopulta tilaisuuden viettää myös kaivattua omaa aikaa vaimonsa Liisa Herralan kanssa, joka jää syyskuun lopulla eläkkeelle Kangasalan lukion lehtorin virasta.

Jaakko Herralan rakas harrastus on valokuvaaminen. Hän on yhdessä veljiensä kanssa järjestänyt jopa taidenäyttelyitä, joissa on myyty heidän ottamiaan kuvia. Tuotto on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut