Mökkiläisten vuosittaisissa kunnallisissa maksuissa on suuria eroja eri paikkakuntien välillä, Suomen Omakotiliitto kertoo tiedotteessaan. Liiton mukaan ero kalleimman ja halvimman kunnan välillä on lähes 700 euroa vuodessa.
Vertailussa kalleimmilla mökkipaikkakunnilla eli Kuopiossa, Savonlinnassa ja Mikkelissä menee kunnallisiin maksuihin noin 1 200 euroa vuodessa, tiedotteessa sanotaan. Neljäntenä oli Kangasala: myös siellä kulut ylittävät tuhat euroa vuodessa. Vertailun halvimmalla paikkakunnalla eli Oulussa summa on hieman alle 600 euroa.
Omakotiliiton vertailussa oli 20 Suomen suurimpiin mökkikuntiin kuuluvaa kuntaa. Näissä kunnissa on yhteensä yli 130 000 kesämökkiä. Pirkanmaalta mukana vertailussa olivat Kangasalan lisäksi Pälkäne ja Ylöjärvi. Ne sijoittuivat vertailussa sijoille 12 ja 14, ja niissä kunnallisiin maksuihin kuluu vuosittain noin 800 euroa tai hieman vähemmän.
Tarkastelussa huomioitiin mökkiläiselle vuodessa koituvat kiinteistövero-, sähkö- ja jätemaksut. Vesimaksut jätettiin vertailun ulkopuolelle, koska valtaosassa Suomen mökkejä ei makseta Omakotiliiton mukaan vesimaksuja.
Kustannukset laskettiin 50 neliön kokoiselle ja 35 vuotta vanhalle neljän hengen kesämökille, joka sijaitsee omalla 4 500 neliön tontilla. Vertailussa käytetyt hinnat edustavat kevään 2022 tilannetta. Vertailu tehtiin nyt neljättä kertaa, ja sen toteutti KTI Kiinteistötieto.
Sähkö on vertailun perusteella mökkien kuntakohtaisista maksuista selvästi suurin menoerä. Sähkön osuus kuluista on keskimäärin noin 60 prosenttia. Kiinteistöveron osuus on hieman alle 40 prosenttia ja jätehuollon 4 prosenttia.
Jätemaksuihin ei laskettu mukaan aluekeräysmaksuja, vaan ne koostuvat ainoastaan astiakohtaisista tyhjennysmaksuista ja perusmaksuista. Omakotiliiton mukaan tämä johtuu siitä, että kaikissa kunnissa ei ole käytössä jätteiden aluekeräyspisteitä. Näissä kunnissa myös mökkien pitää kuulua kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen.
